NCS (No Copyright Sound) on brittiläinen levy-yhtiö, joka julkaisee rojaltivapaata musiikkia Youtubessa. Tätä musiikkia tekevät monet artistit ja sitä saa käyttää vapaasti kunhan mainitsee kappaleen tekijän. En löytänyt tietoa, että NCS:n tuottamaa musiikkia olisi julkaistu muualla kuin Youtubessa ja sen takia sitä ei löydy kirjaston kokoelmista.
Lisätietoa musiikin käytöstä voit lukea NCS:n kotisivuilta:
https://sites.google.com/nocopyrightsounds.co.uk/ncs
NCS:n Youtube-kanava:
https://www.youtube.com/user/NoCopyrightSounds/featured
Basilosaurus on varhainen valas. Kun ensimmäiset fossiililöydöt tehtiin 1830-luvulla, niitä pidettiin matelijan jäännöksinä, ja siksi laji sai virheellisen nimen basilosaurus ("kuningaslisko"). Fossiilit muistuttivat tuolloin hyvin tunnettua mosasaurusta, joka oli merissä elävä matelija ja nykyisin elävän komodonvaraanin sukulainen.
Tarkemmissa tutkimuksissa kävi ilmi, että basilosaurus kuuluu nisäkkäisiin, ja sen uudeksi nimeksi ehdotettiin zeuglodonia. Nimeä käytetäänkin basilosaurus-nimen rinnalla, mutta jo rekisteröityä nimeä ei muutettu.
Lähteet:
Encyclopedia of Alabama: http://www.encyclopediaofalabama.org/article/h-1386
Prehistoric Wildlife -sivusto: http://www.prehistoric-wildlife.com/species/b/basilosaurus.html
Earth...
Hei,
Näitähän esitettiin (ainakin 80-luvulla) Pätkis-nimellä televisiossa. Kattavasti ei näyttäisi olevan, mutta ainakin näitä löytyy. Aika sekalaisesi valikoituja ja päällekkäisyyksiähän näissä on.
Monet varhaiset Disney-elokuvat olivat lyhytelokuvakokoelmia. Näitä on DVD:lläkin mm. Fantasia, Make mine music (Iskelmäparaati), Melody Time (Säveltuokio), Saludos Amigos, Three caballeros (Kolme caballeroa), The adventures of Ichabod & Mr. Toad, Fun and fancy free (Pennitön ja suruton)
Seuraavista löytyy vanhoja 30-40-lukujen lyhäreitä:
Vintage Mickey (myös eng. ääniraita)
Aku Ankan joulusuosikit & Aku Ankan joulumanteli & Disneyn joulukalenteri (näissä ainakin osa uudempia)
Aku Ankka - 75-vuotisjuhlaa (myös eng....
Metafyysisissä ja eettisissä kysymyksissä, joihin vapaan tahdon probleema lukeutuu, voidaan hyvin harvoin puhua konsensuksesta tai edes valtavirtakäsityksestä: keskenään kilpailevia teorioita vapaan tahdon määritelmästä, luonteesta ja todellisuudesta on lukuisia. Hiukan yleistäen voitaneen sanoa, että vapaan tahdon pitäminen pelkkänä illuusiona on yleistynyt ja eräät tunnetut filosofit (esim. Galen Strawson, Sam Harris) ovat äänekkäästi argumentoineet vapaan tahdon käsitettä vastaan, mutta heidän argumenttejaan on myös laajalti kritisoitu (esim. Alfred R. Mele).
Viime vuosien akateemista keskustelua vapaan tahdon ongelmasta on käsitelty perusteellisesti Aku Visalan teoksessa Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus, 2018)....
Fernando Pessoan heteronyymillä Alberto Caeiro kirjoittaman runon O Pastor Amoroso suomennos sisältyy antologiaan Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen kirjallisuuden antologia (toimittanut Ulla Lappalainen, 2007). Runo on saanut Pentti Saaritsan suomennoksessa nimen Rakastunut paimen.
https://finna.fi/Record/helka.2070690?checkRoute=1#usercomments
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä listattuna sekä nykykirjallisuutta että Nobel-voittajia muutamasta Aasian maasta. Lisää luettavaa löytää esimerkiksi etsimällä kiinnostavan maan mukaan osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi.
Japani:
Yasunari Kawabata: Kioto, Tuhat kurkea, Vuoren jyly, Lumen maa
Natsume Soseki: Kokoro
Kenzaburō Ōe: M/T ja kertomus Metsän ihmeestä, Hikarin perhe
Haruki Murakami: Kafka rannalla, 1Q84, Norwegian wood, Värittömän miehen vaellusvuodet
Hiromi Kawakami: Sensein salkku
Takashi Hiraide: Kissavieras
Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja
Ihara Saikaku: Kirsikkatyttö
Junʾichirō Tanizaki: Avain, Makiokan sisarukset
Etelä-Korea:
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä, Hovitanssija, Jään luoksesi
Han Kang: Vegetaristi, Ihmisen teot
Sun-mi...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku eli pin-koodi ja tarvitset uuden tunnusluvun unohtuneen tilalle, voit pyytää sen sähköpostiisi. Tämä edellyttää, että olet antanut meille sähköpostiosoitteesi asiakasrekisteriimme. Tunnusluvun palauttaminen onnistuu tästä linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Vaikka et olisi käyttänyt pin-koodia, etkä muistaisi, onko sellainen liitetty korttiisi, kannattaa kokeilla koodin palauttamista. Kortteihin on jo pitkään pääsääntöisesti liitetty pin-koodi.
Jos korttiisi ei ole lainkaan liitetty pin-koodia, ensimmäisen pin-koodin liittäminen korttiin on tällä hetkellä mahdollista vain kirjastossa, ts. sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa sulun jälkeen.
Kirjastossa tutkitaan...
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut...
Roman Katšanovin animaatioelokuva Taina tretjei planety (1981, suom. Kolmannen planeetan arvoitus) perustuu Kirill Bulytševin teokseen Puteshestvie Alisy (1974). Teos on suomennettu ja se sisältyy teokseen Alissa avaruudessa (suom. Marja Kyrö, 1981).
Teos löytyy joistakin Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainana omaan lähikirjastoosi, mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmannen_planeetan_arvoitus
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133533
https://www.imdb.com/title/tt0211653/
Kyse on varmaankin Arvi Kivimaan ajatuksesta, joka löytyy teoksesta Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, sivu 724 (kirjassa ajatus numero 4524).
"Kuinka moni meistä on tullut ajatelleeksi, ettei hyvä terveydentila ole pelkkää onnea? Hyvin terve ihminen voi muuttua omahyväiseksi, ahdasnäköiseksi, itsekeskeiseksi. Hänessä helposti kuolee ymmärtämys kovaosaisempia kohtaan.
Ruotsalainen filosofi ja kirjallisuudentutkija John Landquist korostaa Fröding-tutkielmassaan, että ihmiskunnan suuret ajatukset ovat lähtöisin hyljätyistä ja heikoista. "Henkinen kulttuuri on ennen kaikkea onnettomien työtä." "
Lähde: Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, WSOY 1986, s. 724
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Kuusamon kirjastosta löytyi seuraavaa tietoa:
Suomalaiset sukunimet -teoksessa (Mikkonen & Paikkala 1993) kerrotaan Meskus-sukunimestä, että se on lähtöisin talon nimestä Meskus, joka alun perin on lähtöisin muodosta Meskusvaara. Sukunimi Meskus alkaa esiintyä 1820-luvulla, Meskusvaaran talosta rippikirjoissa löytyy maininta 1700-luvun lopulla. Kirjassa sanotaan Meskusvaaran talon saaneen nimensä luontosanasta, jonka pohjalla voisi olla saamelainen sana. Yritin hakea vahvistusta tuohon arveluun Meskusvaara-luontonimen saamelaisesta alkuperästä, mutta sitä ei löytynyt. Kuusamon paikannimien saamelaisjuuria on tutkittu, mutta Meskuksesta ei ole mainintoja.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40417
https://ethesis....
Fono-fi tietokanta löytää 30 äänitettä, joilta valssi löytyy.
Esittäjinä ovat Tapio Rautavaara, Eemeli, Kauko Käyhkö, Tuomas Iso-Ahola ja Ville Kosola http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kalastaja+eemelin+valssi&culture=fi&Page=1
Näistä Tuomas Iso-Ahola on saattanut tenavatähtenä laulaa myös Kalastaja-Eemelin valssia. https://www.tanssiin.fi/lannen-lokarilla-hurmannut-tenavatahti-voittaja-julkaisi-ensisinglensa-aikuisena-tahtaa-tangotahdeksi/
Kyseessä lienee teos
Hicks, J. R.
Yhteiskunnan taloudellinen rakenne / J. R. Hicks, suomentanut Väinö Tanner. Helsinki: Tammi, 1948. - 210, [1] s. Alkuteos: The social framework.
Teoksesta on ilmestynyt suomeksi kaksi painosta (1948 ja 1952). Esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy suomenkielisestä laitoksesta myös lainattava kappale. Alkukielinen teos on tilattavissa kaukolainaksi oman lähikirjastonne kautta.
Philip C. McGrawlta ei ole toistaiseksi suomennettu muita kirjoja kuin mainitsemasi. Hänen kirjoittamiaan teoksia löytyy kyllä pääkaupunkiseudulta ruotsin kielellä. Kaukolainaamalla teoksia oman lähikirjaston kautta esim. Ruotsista on mahdollista lainata vielä useampi ruotsinkielinen teos. Tällä hetkellä kirjastoon ei ole tulossa häneltä muita suomenkielisiä teoksia. WSOY:n kirjakaupassa tiedettiin kertoa, että WSOY ei ole suomentamassa lisää hänen teoksiaan tänä keväänä. Ensi syksyn käännöksistä tiedetään WSOY:llä maaliskuun lopulla.
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
On valitettavasti äärimmäisen epätodennäköistä, että se ehtisi maanantaiksi Kivenlahdesta Töölöön. Kannattaa varautua siihen, että se tulee ensi viikon loppupuoliskolla.
Steibeckin Vihan hedelmät sijoittuu Yhdysvaltoihin 30-luvun lama-aikaan. Kyseessä on yhden perheen ponnistelu köyhyyden ja työttömyyden kurimuksessa.
Tilannetta vaikeuttaa myös luonnon olosuhteet mm. kuivuus appelsiiniviljelmillä.
Ympäristön vaikutukset ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttivat silloin ja vielä 2000-luvulla aivan samanlaisia ongelmia.Työn perässä kulkeminen koskee myös tätä päivää.
Pin-koodi liittyy kirjastokorttiin, saadaksesi sen sinulla pitää olla Lastukirjastojen kirjastokortti.
Kirjastokortin saat käymällä paikan päällä kirjastossa, ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus, esim. ajokortti tai passi. Samalla voit saada myös pin-koodin. Kirjastokorttia tai pin-koodia ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Tarkempia tietoja Lastu-kirjastojen kirjastokorteista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
