Useimpiin kuntien kirjastojen e-kirjapalveluihin tarvitaan tosiaan kirjaston tai kirjastokimpan kortti. Kirjastot.fi-sivustolle on kuitenkin koottu linkkejä vapaasti saatavilla oleviin, maksuttomiin e-kirjapalveluihin. Sivusto löytyy täältä:
http://ekirjasto.kirjastot.fi/vapaasti-saatavilla
Jarkko Laine on kirjoittanut runon Narkissos. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Traagisen runoilijan talo (1986). Runo on luettavissa myös mm. Jarkko Laineen valittujen runojen kokoelmassa Tähden harjalta (Otava, 2008).
https://finna.fi/
Laine, Jarkko: Tähden harjalta. Valitut runot (Otava, 2008)
Aivan tällaista näytelmää emme onnistuneet löytämään. Ruotsalaisen Carin Mannheimerin Viimeinen valssi -näytelmässä esitetään Terry Gilkysonin sävelmää Vihreät niityt. Voisiko tama olla muistamasi? Alla linkit yhteen näytelmät esittelyyn ja laulun sanoihin:
http://teatteri.ouka.fi/ohjelmisto/poistuneet/viimeinen-valssi
http://www.lyricshall.com/lyrics/Kari+Tapio/Vihreat+Niityt/
Kansalliskokoelmassa Helsingissä näyttäisi olevan muutama koulutuskortiston osa.
Maastoleikit sekä suunnistus 1 ja 2.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/19LMI3QY8565JKA5NSJI99T9FNMMS59N4…
Muita osia voisi metsästää Suomen partiomuseosta Turusta.
http://partiomuseo.fi/en/galleria/
Espoon Entressen kirjastosta voi lainata läppärin käyttöönsä kirjastossakäynnin ajaksi. Kotiin niitä ei lainata. Voit lainata läppärin kirjaston infotiskiltä. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot läppäreistä ja kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skannettavat%20tietokoneet%20__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Turun yliopiston kirjastosta on tosiaan valitettavasti osa 50-luvun Korkeajännityksistä kadonnut, erityisesti juuri vuodelta 1955 useampi numero.
Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyvät kaikki 50-luvun Korkeajännitykset, ne ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.172967
Myös Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät 50-luvun Korkeajännitykset, myös siellä ne on tilattava varastosta lukusalikäyttöön: https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.175565
Oulun yliopiston kirjastossa on myös joitakin numeroita 50-luvun Korkeajännityksistä lukusalikäytössä : https://oula.finna.fi/Record/oula.152072
Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003).
"Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?"
Sherlock Holmes on fiktiivinen hahmo, joten hänellä ei voi olla tekijänoikeuksia.
Sen sijaan Sherlock Holmesista kirjoitetut tarinat riippuvat ne kirjoittaneen henkilön tekijänoikeuksien voimassaolosta. Holmesin alkuperäisen keksijän Arthur Conan Doylen tekijänoikeudet ovat rauenneet Suomen tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan, koska yli 70 vuotta on kulunut tekijän kuolemasta. Sen sijaan myöhemmin Sherlock Holmesista pastisseja, parodioita ja muita teoksia kirjoittaneiden Holmes-jutut voivat hyvinkin olla vielä suojattuja.
Kansainvälisesti asia voi olla mutkikkaampi, sillä tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa Doylen teoksista on vielä tekijänoikeuksien suojaamia. Toisaalta oikeus on tehnyt sielläkin...
Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536.
Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993...
Eri lähteistä löytyy Zira-nimelle useita merkityksiä, sen mukaan, minkä kielialueen nimistöä tarkastellaan. Tavallisin se on hepreankielisissä yhteyksissä, joissa Tzira-nimestä johdettu Zira merkitsee 'viestinviejää'. Afrikkalaisessa nimistössä Zira voi merkitä myös 'polkua, tietä' (Zimbabwe). Leijonakuningas-elokuvan swahilinkielisen nimen Zira on puolestaan selitetty merkitsevän 'vihaa' (sanakirjan mukaan myös 'kantaa kaunaa, tuntea inhoa (jotakin kohtaan)'.
https://www.babynamespedia.com/meaning/Zira
https://www.names.org/n/zira/about
https://www.ranker.com/list/lion-king-name-meanings/tamara-jude?page=4
Kyseessä on Tuula Korolaisen Synttärikakku-loru, joka sisältyy teokseen Lystitunti (toim. Satu Sopanen ja Markku Kaikkonen, Otava, 2006, s. 12)
https://finna.fi/Record/helmet.1778374
Tanssit.fi-sivustolla käsitellään cha cha - ja rumba-tansseja ja mainitaan joitakin näille tyypillisiä kappaleita. DanceFans-sivustolla listataan cha cha - ja rumba-hittejä.
Rumba musiikkina tarkoittaa monenlaisia laulu- ja tanssisävellyksiä. Esimerkkejä perinteisen kuubalaisen rumban eri lajeja edustavista kappaleista löytyy täältä.
Anna-Kaarina Pohjakallion säveltämä ja sanoittama laulu "Pallopop" alkaa: "Mä ilmapallon puhalsin sinisen ja oranssin". Laulu sisältyy Viihdekuoro Kipinän cd-levylle "Suupoppia" (Avainsäätiö, 2011).
Topeliuksen säe on "kolmiseikkailuisesta sadusta" Prinsessa Ruusunen, keskeltä Valottaren viimeistä repliikkiä ensimmäisen seikkailun lopussa:
"Ah, mun sielun' aavisti! / Kohtalo nyt kova vainoo, / se vain toivo viel' on ainoo: / ikä pitkä luvattiin... / Kaksoisparin tiedän, niin: / eihän yksin kuolo musta / elost' anna unhotusta, / myöskin uni tarjoo sen, / helpomman ja lyhyen! / Kuolonuneen ei hän nuku. / Prinsessa kun haavoittuu, / kohta hän ja hovi, suku, / uinuu unta raukeata. / Sata vuotta nukahtaa / impi ennen kuolemaa; / mut jos pelastaja saa, / ennenkuin lyö vuosisata / heräävä hän riemuin on..." (Lukemisia lapsille. 5. nide)
Lähdeteokseni listaa kolme suomentajaa – Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa –...
Kappale on todennäköisesti Lokakuulla. Siinä tuuli tosin tuivertaa, ei tuudita.Se on julkaistu jo ainakin 1920-luvulla, mutta löytyy uudemmistakin lastenlaulukirjoista, kuten Matin ja Maijan laulukirjasta, jota löytyy useista kirjastoista.
Katedraalin on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon arkkitehtuurissa on vahvasti vaikutteita 1500-luvun venäläisestä kivikirkosta, joka sijaitsee Moskovan lähellä Kolomenskojessa. Uspenskin katedraali on rakennettu vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin ja vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868. Uspenskin Katedraalin rakentamiseen käytettiin tiiliä, jotka tuotiin Ahvenanmaalta Bomarsundin purettavasta linnoituksesta. 1960-luvulla katedraalia kunnostettiin ja sen kupolit kullattiin, ja korjaustyö valmistui kirkon satavuotisjuhliin 1968.
Uspenskin katedraalin historia, https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
