Oheisessa Lahoa rautaa -blogin ohjeessa tehdään tupsutyyny, mutta tekstissä mainitaan, että tällä ohjeella voi tehdä myös pieniä peittoja. http://lahoarautaa.blogspot.com/2014/11/diy-tupsutyyny-ja-rauta-rouva-bulldog.html
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Kirjasampo-verkkopalvelu kertoo Kaarina Terhon olevan sama henkilö kuin Mertsi K. Mäkinen ja, että kirjailijan muu nimi on Kaarina Marja-Liisa Mäkinen. Hän on syntynyt vuonna 1945 Mäntsälässä. ja julkaissut mainitsemiesi lisäksi teokset Kosto elää ja Marjetta, patruunan tytär:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175986364134
Kirjassa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (toimittaneet Ritva Aarnio & Ismo Loivamaa) kerrotaan Kaarina Terhon olevan tutkija ja seurakuntapastori. Muista nimistä ei ole mainintaa.
Valitettavasti tämän enempää tietoa ei kirjailijasta löytynyt.
Voisiko olla kyseessä Taru Väyrysen Pimeän pelko? Sen tapahtumapaikkana on myös nuorisokoti ja aiheena siellä vallitsevat epäkohdat ja vaikeudet. Lisää nuorisokotiin, koulukotiin tai vastaaviin sijoittuvia nuortenkirjoja löytyy aiemmasta vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/heipsan-mulla-ois-aikan-tehtavana. Lisään listan tähän:
Tummien perhosten koti / Leena Lander. (1991, 321 s.)
Tyttö elää kesäänsä / Tuija Lehtinen. (2014, 267 s.)
Tuulensuoja / Tittamari Marttinen. (2008, 258 s.)
Kaikki elävä / Riikka Pelo. (2019, 612 s.)
Kahden maailman tyttö / Marja-Leena Tiainen. (2011, 261 s.)
Leiri / Kalle Veirto. (2012, 196 s.)
Kissan kuolema / Taru Väyrynen. (1990, 174 s.)
Pilven varjo / Taru Väyrynen. (1989,...
Kysymääsi teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten kirjastojen kokoelmista. Teosta voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm.
Julkaisutiedot: Blackwell Wissenschafts Verlag, January 1995, ISBN 3826384903.
Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.
Runoja ei ilmeisesti ole käännetty ruotsiksi. Eivät löytyneet SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
eikä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi
Valitettavasti Etelä-Englantia käsittelevät suomenkieliset matkaoppaat rajoittuvat Lontooseen. E-kirja-aineistokin on tässä kohdin englanninkielistä.
Tähän tulokseen tullaan käyttämällä Helmet-haun tarkennettua hakua. http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Tässä muutamia lukuehdotuksia vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä romaaneista. Dekkareita ei mukana ole, suurin osa uudemmasta suomeksi käännetystä pohjoismaisesta kirjallisuudesta näytti kylläkin kuuluvan tähän genreen.
Kaikkia listalla olevia kirjoja on kaupunginkirjaston eri toimipisteissä vähintään viisi kappaletta. Valitun kirjan saatavuus kannattaa varmistaa ajoissa.
Alvtegen, Karin: Todennäköinen tarina (Ruotsi)
Ambjørnsen, Ingvar: Tiputanssi (Norja)
Axelsson, Majgull: Huhtikuun noita (Ruotsi)
Cedervall, Marianne: Ajattelen sinua kuolemaasi saakka (Ruotsi)
Ekman, Kerstin: Huijareiden paraati. (Ruotsi)
Fossum, Karin: Jonas Eckel (Norja)
Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin ( Ruotsi)
Osa 1 : Rakkaus , Osa 2:...
Helmet.fi-sivuston kautta saa luettelon pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon löytyy alta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A…
Kokonaista kirjaa tapahtumasta ei ole kirjoitettu.
Jonkin kirjan osana uutinen voi olla, mutta sen löytäminen on melko mahdotonta selaamatta kirjoja läpi.
Onneksi Ylen Elävässä arkistossa on haastattelutallenne vuodelta 2017 (kuten uutisessakin sanotaan)
https://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=aulis%20kiviranta&cate…
Sieltä voi kuunnella Aulis kivimäen kertomuksen tapahtumasta.
Kommentissa tulleen lisäyksen mukaan löytyy tapauksesta toistakymmentä sivua Jari Leskisen ja Pekka Silvastin Porkkala-kirjassa Suljettu aika.
Dovlatovin tarinoiden todenmukaisuutta luonnehtinevat parhaiten hänen teostensa suomentajan Pauli Tapion kommentit kokoelmaan Kenen aika : esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta sisältyvässä kirjoituksessa Rakastettu häviäjä Sergei Dovlatov: "Dovlatov lähtee aina liikkeelle todellisesta maailmasta ja todellisesta itsestään, mutta se, millaiseksi tarina lopulta muovautuu, on puhtaasti kaunokirjallisten prosessien sanelemaa." - "Ei sovi ajatella, että Dovlatov kirjoittaisi suoraan omasta elämästään tai että hänen kertomansa jutut ylipäänsä olisivat joskus tapahtuneet. -- Dovlatovin tuotannossa taru rikastaa todellisuutta, niin yksityistä kuin yleistäkin. Jonkin periaatteessa todellisen tilanteen päälle lisätyt paksut kerrokset...
Pikaisen nettihaun perusteella kaikki kolme ovat perinteisiä, anonyymejä loruja, joista ainakin ensimmäisen tuntevat varmaan kaikki suomalaiset kesän tulon odottelijat.
Suhteellisen varmasti anonyymiksi perinteeksi tiedettyjen tekstien lisäksi "kansan suussa" liikkuu valtava määrä tekstejä, sanontoja ja loruja, joitten alkuperästä ei ole mitään tietoa. Teoriassa on mahdollista, että joku osoittautuu nimeltä tunnetun ihmisen kirjoittamiseksi. Mutta jos näin käy, mikä ei ole tavallista kun puhutaan vanhoista teksteistä, asiaan voidaan palata ja tieto korjata.
Suurten epämääräisten tekstijoukkojen kohdalla on normaali menettely julkaisun alussa todeta, että tekstien tekijänoikeudellinen asema on pyritty selvittämään mahdollisuuksien mukaan...
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila
Kirjapaino ja kustantaja Oy Taidekorttikeskus Ab toimi vuosina 1941-52. Se oli erikoistunut postikortteihin, paperinukkearkkeihin ja satukirjoihin. Yhtiö johtajana oli alunperin saksalainen graafikko ja valokuvaaja Hans Brückner. Hän piirsi osan yhtiön kustantamista postikorteista. Sota-aikana Taidekorttikeskuksen graafikkona toimi myös Tove Jansson. Erityisesti Janssonin piirtämät postikortit ovat nykyään haluttuja keräilyharvinaisuuksia.
Lähteitä:
https://www.porssitieto.fi/kirjoitus/saksalaisyhtiot2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Br%C3%BCckner
Hei,
ja kiitos kysymyksestä. Suomalaisille viljoille ei pysty määrittämään yhtä ja samaa itävyyden määrettä. Itävyys riippuu monesta eri tekijästä kuten lajikkeesta, siementen laadusta ja siitä ovatko ne altistuneet esimerkiksi homeelle. Lisäksi mm. kylvösiemenen kunnostustoimet kuten lajittelu ja peittaus nostavat siemenen elinvoimaa ja orastavuutta verrattuna kunnostamattomaan siemeneen (Saarinen et al. 2011).
Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Saarinen, E. (toim.) 2011: Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Saatavilla verkkojulkaisuna www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu17.pdf
Välisalo, M. ja Ali-Kippari, R. (2019): Selvitä kylvösiemenen itävyys. ”Maatilalla” -lehti nro 1/...
Elsa Lindberg-Dovlette on mukana autonomian aikana tuotantonsa aloittaneet suomalaiset ja suomenruotsalaiset kirjailijat esittelevässä matrikkelissa Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS, 1993), eli kyllä häntä sopii suomalaiseksi sanoa.
Eri lähteistä löytyy Zira-nimelle useita merkityksiä, sen mukaan, minkä kielialueen nimistöä tarkastellaan. Tavallisin se on hepreankielisissä yhteyksissä, joissa Tzira-nimestä johdettu Zira merkitsee 'viestinviejää'. Afrikkalaisessa nimistössä Zira voi merkitä myös 'polkua, tietä' (Zimbabwe). Leijonakuningas-elokuvan swahilinkielisen nimen Zira on puolestaan selitetty merkitsevän 'vihaa' (sanakirjan mukaan myös 'kantaa kaunaa, tuntea inhoa (jotakin kohtaan)'.
https://www.babynamespedia.com/meaning/Zira
https://www.names.org/n/zira/about
https://www.ranker.com/list/lion-king-name-meanings/tamara-jude?page=4
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. En valitettavasti löytänyt myöskään käyttöohjetta.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on vastattu kysymykseen aikaisemmin näin:
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto...
