Voisiko tuossa olla kyseessä marmoristikki, https://foorumi.laji.fi/t/samaa-lajia-ja-keta-mahtavat-olla-araneus-qua…
Laji.fi:n foorumissa kannattaa kysyä tunnistusapua.
Kappale on nimeltään "Kerrostalon joulu", ja se löytyy Sanni Merruntauksen levyltä Oi jouluinen ihme ([Lohja] : Sanni Merruntaus, [2022], EAN 6420114027344).
Mitään kattavaa selvitystä asiasta ei löytynyt. En myöskään löytänyt yhtään suomalaista kirjastoa, jossa seksuaalivähemmistöjä kiinnostava tai heitä koskeva materiaali olisi sijoitettu omaan hyllyynsä. Aineistoa ko. aiheesta voi kuitenkin etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi eri hakusanoja yhdistelemällä. Varmana tietona voin kuitenkin kertoa, että ainakin Isossa-Britanniassa lähes jokaisesta kirjastosta löytyy gay/lesbian interest -hylly. Myös Yhdysvalloissa on yleisiä kirjastoja, joissa HLBT-materiaalille on usein oma osastonsa.
Kaikilla Kallion kirjaston asiakastyöasemilla on Photoshop 4 -kuvankäsittelyohjelma. Voit varata asiakastyöaseman Helmetin kautta tai saapua suoraan kirjastoon.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihd…
Viola-tietokannan mukaan tästä laulusta on yksi suomenkielinen levytys, vuonna 1982 C-kasettina julkaistu Seppo J. Järvisen tulkinta "Käyn tällaisena turviisi". Julkaisijana toimi Ristin Voitto Musiikkituotanto. Suomennoksen tekijästä ei ole tietokannassa mitään mainintaa, mutta se voi olla Järvisen käsialaa. Hän on tehnyt runsaasti käännöksiä ja alkuperäisiä hengellisiä tekstejä. Itse sävelmä on syntynyt jo 1800-luvun puolella.
Heikki Poroila
Frank monihaulla löytyi yliopistokirjastoista 10 viitettä Sapere-menetelmästä. Hakuehdot: Sapere (Avainsana) Kaikki (Aineistolaji)
http://monihaku.kirjastot.fi/
Peda-netistä löysin myös tietoa Saperesta.
http://peda.net/veraja/projekti/saperemenetelma/english
Arja Lyytikäinen ja Aila Naalisvaara näyttävät olevan henkilöitä, joihin kannattaa olla yhteydessä kun aihetta tutii.
Onnea tiedonmetsästykseen.
Kokosimme tällaisen listan kaunokirjallisuutta, mukana on sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta:
Haruki Murakami ja maagisen realismin genreen kuuluvat teokset, esim. Värittömän miehen vaellusvuodet;
China Mieville: Toiset,
Leena Krohn, Maarit Verronen, Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät ja Lumikko,
moni Anne Leinosen teos;
Jeff VanderMeer,
John Scalzi: Lock in
Tricia Sullivan: Occupy me,
Suzanne van Rooyen: Scardust ja Obscura burning,
Eileen Favorite: Sankarittaret.
Philip K. Dickin tuotannossa useampiakin. Äkkiseltään tulee mieleen Ubik, Anna kyynelten tulla pyysi poliisi, On aika sijoiltaan, Jumalan kahdeksan sormea, miksei myös Hämärän vartija.
Tremayne: Jääkaksoset
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Seita Vuorelan (ent....
Kyseessä lienee Maria Lähteenmäen teos Maailmojen rajalla: Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2009.
Tutkimus käsittelee Kannaksen ja erityisesti Terijoen aluetta ja sen ihmisten arkisia valintoja poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Maria Lähteenmäki on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Heikki Ojan teoksessa Aikakirja 2000 todetaan seuraavasti: Seitsenpäiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Suomen kalenterissa viikon kulkuun kajottiin vasta 1970-luvun alussa, jolloin maanantaista tuli viikon aloituspäivä.
Uuno Kailaan runosta Adagio ei valitettavasti löydy varsinaista taidekäännöstä. Joonas Kokkonen on säveltänyt kyseisen runon laulusarjaan Neljä laulua Uuno Kailaan runoihin. Laulusarja on kuultavissa äänitteeltä Joonas Kokkonen: Songs (2005). Levyn esiteliitteessä ovat runot suomeksi sekä niiden englanninnokset. Esiteliitteen ja runot on kääntänyt Minna Vierimaa. Levy on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1759224__Skokkonen%20kailas%20adagio__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Lasilapsia ja sen jatko-osa Hopeapoikaa suosittelisin noin kolmos-nelosluokkalaisista ylöspäin. Useampi bloggaaja kuvasi sitä ahmimisikäisille (eli noin kymmenvuotiaille) sopivaksi. Kirjastokollegat kertoivat sen olevan suosittu vitos-kutosluokkalaisilla ja toimivan hyvin yläkoululaisillekin.
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
Irma Boncamperin teos Tekstiilioppi (Hämeen ammattikorkeakoulu, 211) kertoo, että elastaanin tärkein ominaisuus on joustavuus. Tuotteeseen ei tosiaan tarvitse lisätä kuin muutama prosentti elastaania, niin siitä saadaan joustava. Boncamperin mukaan sitä käytetään erityisesti uimapuvuissa, urheiluasuissa, sukissa, resoreissa ja kudotuissa kankaissa, joihin halutaan lisää joustavuutta. Joustavuus tekee vaatteet mukavammiksi ihmisille.
Toinen toinen selvä syy on Iltalehden sivuilta osoitteesta https://www.iltalehti.fi/muoti/a/201802282200778310 löytyvän Milja Haaksoluodon jutun mukaan on se, että elastaanin käyttö on edullista: joustava tuote vaatii vähemmän materiaalia, ja joustava tuote sopii useammalle koolle, jolloin ei tarvitse...
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 -kirjassa numero 80 tarkoittaa hartian ja yläraajan vammoja, vikoja ja sairauksia. 80a merkitsee huomattavaa epämuotoisuutta ja vikoja, joista on seurauksena toimintahäiriö. 80a jakautuu vielä kolmeen osa, jolloin epämuotoisuus tai vika voi olla synnynnäinen, hankittu tai kyseessä voi olla valenivel.
Tarkempia tietoja löytyy kirjasta, joka on Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjastossa. Kirjaa ei lainata kotiin, mutta sen saa käyttöönsä kirjastossa. Kirjaston osoite ja aukioloajat löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/meilahti/
Lukuvinkkejä kaipaaville tamperelaisille suosittelen Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin?-palvelua, jonka kautta voi saada omien toiveidensa mukaan räätälöityjä kirjalistoja.
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11754/lomake.html
Jos itse lähtisin klassikoihin perehtymään, yrittäisin saada mukaan sekä eri aikakausien että eri kieli- ja kulttuurialueiden klassikoita. Kysymyksessä ei täsmennetä, halutaanko keskittyä yksinomaan kertomakirjallisuuteen, joten olen omiin valintoihini sisällyttänyt myös draamaa ja lyriikkaa. Pitääkseni kynnyksen mahdollisimman matalana, olen pyrkinyt välttämään kaikkein massiivisimpia tiiliskiviromaaneja. Top vitosen tai kympin asemesta tämä pääsi venähtämään kahdenkymmenen kirjan...
Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi:
Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989)
Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2
Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Kiveä näkemättä ja kokeilematta on mahdotonta esittää edes arvausta siitä, mistä voisi olla kysymys. Kiven löytöpaikka - rakennustyömaan kaivuukasa - lisää mahdollisuuksia huomattavasti verrattuna siihen, jos tällainen kivi olisi löytynyt harjun päältä. Kysyjä ei myöskään mainitse mitään siitä, onko kivi hioutunut, kuten harjuissa olevat kivet järjestään ovat, vai onko siinä teräviä särmiä.
Kivessä näkyvät saniaismaisen lehden muodot saattavat olla dendriittejä, joita syntyy rauta- ja mangaanipitoisen veden tunkeuduttua kiven kapeisiin rakoihin. Veden haihtuessa siihen liuenneet ainekset voivat joskus kiteytyä rakoon kasvimaisiksi kuvioiksi. Linnunpää veisi kiven jo arkeologian puolelle ja olisi varsin sensaatiomainen löytö....
