Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536.
Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993...
Hyvin mielenkiintoinen esine. Kyselin hieman käsityöläisiltä ja kampaajilta, mutta lopullista tunnistusta ei tapahtunut.
Melko yksimielisiä oltiin siitä, että jotenkin kampauksiin tai huntujen, hattujen tai huivien kiinnityksiin esine voisi liittyä.
Museoiden tietokannasta Finnasta, ei myöskään löytynyt vastinetta. https://www.finna.fi/
Kuvantunnistava haku ei myöskään tuonut järkeviä vastaavia esineitä. https://www.google.fi/imghp?hl=fi
Kannattaisi varmaan kysäistä vielä kansallismuseosta. Puhelinvaihde: 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Apua voi löytyä myös huutokauppakamareiden arviointipalveluista. esim Hagelstam, Helander
Kenties myös vanhemmat kampaajat tai peruukintekijät voisivat tunnistaa esineen.
Runon Viimeinen lintu on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Se ilmestyi alun perin hänen vuonna 1936 julkaistussa kokoelmassaan Tuli ja tuhka.
Kaj Chydeniuksen sävellyksen Koskenniemen tekstiin voi kuulla Mikael Saaren tulkitsemana Chydeniuksen laulelmia sisältävällä äänitteellä Rakkaani saapuu kun kutsun.
Palme-nimestä on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Vastauksessa kerrotaan, että nimi on peräisin Keski-Euroopasta. Arvellaan, että nimi johtuu saksan kielen pajunkissaa tarkoittavasta sanasta palme tai balme. Nimi saattaa olla myös muutos Palmatius-pyhimyksen nimestä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-tarkoittaa-sukunimi-palme
'The Ukraine' on neuvostoaikaisen käytännön mukainen englanninkielinen ilmaus viitattaessa Ukrainan alueeseen. Itsenäinen valtio Ukraina on sen sijaan vain 'Ukraine'. The-artikkelia näkee englanninkielisessä tekstissä silloin tällöin edelleen Ukrainasta puhuttaessa käytettävän, vaikka se olisi pitänyt jättää pois maan itsenäistyttyä.
https://time.com/12597/the-ukraine-or-ukraine/
https://theconversation.com/its-ukraine-not-the-ukraine-heres-why-178748
Official Names of Countries 2022 (worldpopulationreview.com)
Kyseessä on Laura Järvisen lasten runokirja Kukkalapsia vuodelta 1944.
Pääkaupunkiseudulla teos on lainattavissa Helmet-kirjastojen varastosta Pasilasta. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa alla olevasta linkistä Helmetiin.
Kukkalapsia Helmetissä
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Ylen Elävässä arkistossa kerrotaan näin:
Pedro Hietanen ja Pirkka-Pekka Petelius tekivät vuosina 1986-99 Yleisradiolle hupailuja Yömyöhä-otsikon alla. Yömyöhä on Yleisradion pitkäikäinen sarja, jonka tunnettuja tekijöitä ovat mm. Peter von Bagh, M. A. Numminen ja Juha Siltanen. Peteliuksen ja Hietasen Yömyöhien muistetuinta antia olivat radion Luontoilta-ohjelmien parodiat.
Lintuharrastuksestaan tunnettu Petelius itse aloitti Luontoillan isäntänä tammikuussa 2008. Yömyöhän uusintoja kyseltiin vuosikausia, mutta koska lähetykset olivat suoria, ei niistä ollut tallenteita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Erään keräilijän kasettinauhoitukset mahdollistivat kuitenkin ohjelmien uuden elämän. Vuonna 2004 EMI...
On aina mahdollista, että kirjailija käyttää fiktiivisessä teoksessa taiteellista vapautta faktojen suhteen.
Joidenkin lähteiden mukaan nykyaikaiset, nailonista valmistetut sukkahousut yleistyivät Suomessa vasta 1960-luvulla, ja ne saapuivatkin kansainvälisille markkinoille vasta 1950-luvulla. Ks.
Säädyllistä ja säädytöntä : pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle, toim. Arja Turunen ja Anna Niiranen (2019), etenkin sivut 288 ja 354.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3910207
sekä
Silkkisääret : naisten sukkien historia, suom. Nelli Iivanainen
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3115040
Toisaalta on viitteitä siitä, että esimerkiksi 1300-luvulla venetsialaisnuorukaiset käyttivät sukkahousujen...
Libby-sovellus on tarkoitettu e-kirjojen ja e-äänikirjojen lukemiseen ja kuuntelemiseen. Helmet-kirjastojen tarjoamista aineistoista voit Libbyn avulla lukea ja kuunnella OverDrive-palvelun ulkomaisia äänikirjoja kirja e-äänikirjoja.
Kirjasto tarjoaa etäkäyttöön sekä kotimaisia että ulkomaisia verkkolehtiä. Ulkomaisia verkkolehtien palvelu on nimeltään PressReader ja siihen olemassa myös mobiilisovellus. Sitä voi käyttää myös verkkosovelluksena. PressReaderin kautta voit käyttää myös ulkomaisia käsityölehtiä.
Toinen kirjaston tarjoama etälehtikokoelma on kotimainen ePress. Siitä ei ole mobiilisovellusta. EPress ei sisällä Novitaa, mutta esimerkiksi Suuri käsityölehti on sen kautta käytettävissä.
Kaikki Helmet-kirjaston...
Lainattavat hiomakoneet löytyvät Helmetistä hakusanalla "hiomakone". Hiomakoneita löytyy Ison Omenan ja Tapiolan kirjastoista. Tästä linkistä löydät lainattavat hiomakoneet: https://luettelo.helmet.fi/record=b2246362~S9*fin
Loimaalainen maanviljelijä ja kansanedustaja Heikki Perho toimi Loimaan kunnanvaltuuston jäsenenä vuosina 1961-1996. Hän toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1985-1991. Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003). Loimaan kunnan ja Loimaan kuntaliitos tapahtui vuonna 2005.
"Onni"-kappaleesta ei ole julkaistu nuotteja. Netistä löytyy kappaleeseen epävirallisia sointukarttoja mutta ei melodianuotinnosta.
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/chisu/onni-chords-1863527
Olisiko tämä "Joku muu"-henkilölle sopiva muistopuhe?
Joku Muu on poistunut keskuudestamme
Järkyttyneenä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että yrityksemme kunnioitettu ja arvostettu jäsen, Joku Muu on poistunut keskuudestamme.
Jonkun Muun poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut yrityksemme kantavia voimia jo vuosikymmeniä. Hän teki aina paljon enemmän yhtiön hyväksi kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut.
Aina kun tehtävä, joka piti hoitaa, projekti joka piti vetää, työryhmä, joka kaipasi sihteeriä tai joku kiireellinen, tärkeä työ, oli kaikkien huulilla heti sanat: "Eikö Joku Muu voisi mennä?"
On yleisesti tiedossa, että Joku Muu oli yhtiön historian ahkerimpia jäseniä. Aina kun tarvittiin vapaaehtoisia, kaikki...
Johannes Kastajan pään vaiheista ei ole varmaa tietoa, ja perimätieto kertoo eri versioita tapahtumista. On olemassa ainakin neljä reliikkiä, joiden uskotaan olevan Johannes Kastajan pää.
Perimätiedon mukaan pää löytyi Jerusalemista Herodeksen palatsin viereltä. 300-luvulla kaksi pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemissa olevaa munkkia löysivät pään ja lähtivät kuljettamaan tätä kotimaahansa. Sen jälkeen pään vaiheista on kaksi erilaista traditiota. Ensimmäisen mukaan munkit veivät pään mukanaan Kilikiaan, josta se oli määrä siirtää Konstantinopoliin. Sattuneesta syystä pää kuitenkin jäi Bitynian Panteikhioniin, jossa se säilyi, kunnes keisari Teodosios Suuri (379–395) nouti pään ja kuljetti sen Hebdomonin kirkkoon Konstantinopoliin....
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/
Kymmenisen tsekkiläistä kirjaa, jotka löytyvät Helmet-kokoelmista. Listalla on erityyppisiä kaunokirjoja, joista osa on hyvin tunnettuja, osa vieraampia. Jotkut teoksista ovat keveitä ja toiset taas käsittelevät raskaita aiheita. Teoksista on merkitty listaan uusin painos, mutta vanhempiakin painoksia löytyy ja joitakin myös eri kääntäjien kääntäminä. Samoilta tekijöiltä löytyy myös muita kirjoja Helmet-kokoelmista.
Alexandra Berková: Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994
Karel Čapek: Puutarhurin vuosi, 2015
Jaroslav Hašek: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa, 2013
Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys, 2008
Franz Kafka: Mies joka katosi, 2012
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys, 2022
Arnošt Lustig: Rukous Katarzyna...
En löytänyt tietoa Niall Williamsin teoksen (alk. As it is in heaven) ja samannimisen elokuvan (alk. Så som i himmelen) taustayhteyksistä. Elokuvan käsikirjoittaja ovat Anders Nyberg, Ola Olsson, Carin Pollak, Kay Pollak ja Margaretha Pollak. Kyseessä lienee enemmän kaksi saman aihelman toisistaan riippumatonta variaatiota. Juonikuvio, jossa pieneen yhteisöön saapuva muukalainen muuttaa sekä omaansa että yhteisön elämää, ei ole kovin harvinainen.
Teosten yhteinen nimi on lainaus Isä meidän -rukouksesta eli Herran rukouksesta.
Lähteet:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11451
Svensk Filmdatabas: https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=56474
Kappaleen "Yön sävel", jonka on säveltänyt Viljo Marttila ja sanoittanut Ulla Ylinen, ovat levyttäneet Jarkko Ylinen ja Kaisa & Kumppanit. Ylinen on julkaissut versionsa ilmeisesti itse kustantamallaan CD:llä Jarkko Ylinen vuonna 2011. Kaisan versio on julkaistu Minimusicin kustantamalla LP:llä 10 vuotta (1981).
Kumpaakaan tallennetta ei näytä tällä hetkellä olevan myynnissä. Niittä kannattaa kysellä musiikkia myyvistä antikvariaateista ja verkon divareista tai myyntisivustoilta kuten huuto.net.
Ylisen CD löytyy joidenkin kirjastojen valikoimista. Kaisa & Kumppaneiden levyä on parissa kirjastossa, mutta ainoastaan kuuntelukappaleina.
Lauluja ei löydy tällä hetkellä mistään suoratoistopalvelusta.
Kannattaa tutkia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietokanta, joka löytyy osoitteesta https://fineli.fi/fineli/fi/index Suora linkki elintarvikehakuun on https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet . Voit valita Suodata-kohdasta esim. ruokalajit > Vehnäleivät (tai raaka-aineluokat > Viljat) ja valita Ravintotekijä-kohtaan esim. "kuitu, kokonais-". Sen jälkeen voi vielä lajitella haun tuloksen klikkaamalla painiketta "Vähiten ravintotekijää". Vähiten kuitua sisältävät viljat ja hedelmät löytyvät myös Finelin päävalikosta, Ravintotekijä-otsikon takaa. Valitse siellä taas "Kuitu, kokonais-" ja seuraavaksi "Sisältää vähiten". Voit taas lajitella ja suodattaa näitä valintasi mukaan.
Leivistä löytyy myös tietoa...
