Olisiko tehdas voinut olla OTK:n teknokemiallinen tehdas, joka tosin sijaitsi Sörnäisissä eikä Talissa? Siellä valmistettiin tuolloin mm. paperiliimaa. Alla Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelu Finnan kautta löytyviä kuvia. Yhdessä kuvassa pakataan paperiliimaa ja muissa kuvissa on tehtaan valmistamia liimoja ja muita tuotteita. Löytyiskö näiden joukosta muistamanne?
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1278475
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=teknokemiallinen+tehdas+liimat&type=AllFields&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=otk+paperiliima&type=AllFields&limit=20
Tätä Dominique Marfisin sävellystä Solenzara ei ole virallisesti Suomessa nuottina julkaistu, joten ei ihme, ettei ole löytynyt. Sattumalta on kuitenkin Musiikkiarkiston kokoelmassa valokopio jonkun tekemästä kaksisivuisesta nuottikäsikirjoituksesta, jossa ei ole mitään tekijätietoja. Tässäkin on vain melodia. Tästä voi kysellä tarkemmin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.
Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Kyseessä on varmaan pikkuleipä nimeltään Jönköpingsbröd. Se tunnetaan myös nimellä Sirapskakor ja Kolasnitt. Suomeksi ohjeen voi löytää nimellä Nekkuviipaleet. Netissä on tälle kahvileivälle useita ohjeita, tässä suomeksi yksi: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/401550/Nekkuviipaleet/
Vaskin verkkokirjastosta löytyy 1970-luvun maantieteen oppikirjan Meidän maailma 3 opiskeluosa ja tekstiosa vuosilta 1970 ja 1971:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179490
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179501
Hakua läheltä liippaavia kirjoja löytyi myös, muun muassa Väinö Auerin Maantieto kansakouluja varten vuodelta 1961 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.59828 ja 4. ja 5. luokan Perusmaantieto-oppikirjat vuodelta 1980 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113525 ja https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112587.
Kirjat sijaitsevat Turun pääkirjaston varastossa, ja ovat normaaliin tapaan varattavissa verkkokirjaston kautta.
Finnan tietokannasta löytyy myös hakusanalla "YKL 40.07" (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän...
Franz Schubert sävelsi laulun Friedrich Rückertin runoon Du bist di Ruh. K. V. Vesalan suomennos laulusta (Sä rauhan tuot) sisältyy teokseen Lauluohjelmistoa : 60 Schumannin, Schubertin, Beethovenin, Loewen, Griegin ym. tunnetuimpain säveltäjäin soololaulutekstiä (Kansanvalistusseura 1914).
Kyllikki Solanterän suomentamana (Oi rauha suo) on laulusta ensimmäinen säkeistö nuottijulkaisussa Kokoelma yksinlauluja III (1939).
Rückertin runon suomennos sisältyy myös runoantologiaan Laulujen virta : saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta (toim. ja kääntänyt Arvi Kivimaa, 1936).
https://finna.fi/Record/helka.9926545313506253
https://finna.fi/Record/satakirjastot.187826/Holdings
http://runotietokanta...
Kaikissa Vantaan kirjastoissa on lainattavissa energiamittareita. Niiden laina-aika on viikko ja niitä ei voi varata.
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/fi-FI voi tarkistaa oman kirjastonsa energiamittareiden tilanteen.
Vain kirjoittaja itse tietää, onko hän tehnyt teksteistään erillisiä sopimuksia niitä julkaisseiden lehtien kanssa. Jos mitään kertakaikkista oikeuksien luovutusta ei ole tapahtunut (sellaisesta täytyy olla mustaa valkoisella) eikä kirjoittaja ole ollut lehtiin työsuhteessa, jonka puitteissa tehdyt jutut ovat voineet siirtyä kustantajan haltuun, ei tekstien kopioimiseen ja julkaisemiseen uudelleen ole estettä.
Toimittajalle ei synny tekijänoikeutta, ellei hänen osuutensa ole niin merkittävä, että hänet voidaan arvioida toiseksi tekijäksi. Pelkkä jutun tiivistäminen tai kirjoitusvirheiden korjaaminen ei tähän riitä.
Sillä, ovatko lehdet toiminnassa vai ei, ei suoranaisesti ole merkitystä asian laillisuuspuoleen. Jos alkuperäinen kirjoittaja...
Näyttäisi siltä, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kirjastojen ainoa toimiva roolipelikerho on Sellon kirjastossa Espoossa. Siitä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht….
Roolipelikerhoja on toiminut aikaisemmin muutamissa muissakin kirjastoissa, mutta ne eivät ilmeisesti enää toimi, koska niistä ei ole ajantasaista tietoa kirjastojen sivuilla. Suomen Rooli- ja Miniatyyripelaajat ry mainostaa sivuillaan osoitteessa http://www.roolipelit.fi pitävänsä sunnuntaisin peli-iltoja nuorten toimintakeskus Hapessa.
Kirjastolle voi esittää toiveen roolipelikerhosta laittamalla palautetta osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938) tai ottamalla suoraan yhteyttä johonkin...
Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Aineistoa aiheesta kyllä löytyy. Laitan tähän listan uusimmasta muuttamista käsittelevästä lastenkirjoista.
Missä meidän koti on, Isäkarhu? / teksti ja kuvitus: Nicola O'Byrne.
Ystäviä nyt ja aina / teksti ja kuvitus: Günther Jakobs.
Aatos ja Sofian sorsapuisto / Riitta Jalonen.
Tuulentaittaja / [teksti ja kuvat:] Lauri Hirvonen.
Talo kulman takana / Jenni Erkintalo, Réka Király.
Sopu sijaa antaa! / kirjoittanut Tracey Corderoy ; kuvittanut Jane Chapman.
Nämä kaikki ylläolevat ovat aika uusia kuvakirjoja. Laitan mukaan myös pari helppolukuista uutta lastenromaania aiheesta.
Kirppu ja Rami Rautasen räpylä / Tarja Leinonen ; kuvitus: Johanna Taskinen.
Opossumi repussa / Johanna Venho ; kuvittanut Emmi Jormalainen.
Mikäli tarkoitat avustajaksi Salatut elämät -sarjaan pääsemistä, tuottaja Marko Äijö kertoi vuonna 2015 MTV:n haastattelussa, että avustajien valintaan vaikuttaa ennen kaikkea kuvattava kohtaus eli se, millaisia ihmisiä siihen tarvitaan. Sarjan tekijät saavat runsaasti yhteydenottoja halukkailta avustajilta, joista valitaan kulloinkin sopivat henkilöt. Avustaja ei saa olla liian erottuva tai silmiinpistävä, jottei hän ohjaa katsojan huomiota pois päähenkilöistä. Avustajat myös sitoutuvat siihen, etteivät paljasta sarjan tapahtumia ulkopuolisille.
Lähde: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/salattujen-elamien-tuottaja-paljastaa-talla-perusteella-avustajat-valitaan/5329540#gs.jre3ic.
Salattujen elämien kuvauksia ei ole mahdollista päästä...
Kirjailija ja kustantamo ovat vielä pitäneet nimimerkin ainoana henkilötietona. Hannaleena Viima on Minervan mukaan: "Hannaleena Viima on nimimerkki, joka on tottunut liikkumaan vallan ja kirjallisuuden käytävillä. Hän on seurannut hyvin läheltä suomalaista bisnesmaailmaa, ja moni huippupoliitikko kuuluu hänen laajaan tuttavapiiriinsä. Hannaleena Viima todella tietää mistä kirjoittaa." http://www.minervakustannus.fi/kirjailijat/index.php?selaa=v&kirjailija=493
Kenties kirjailija vielä joskus paljastaa oikean nimensä.
Kyseessä voisi olla Luca D'Andrean teos Rotko (La sostanza del male, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, Tammi, 2017), jonka käännösoikeudet on myyty yli 30 maahan. D'Andrealta on ilmestynyt esikoisteoksen jälkeen kolme teosta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole suomennettu.
https://www.tammi.fi/kirja/luca-dandrea/rotko/9789513193348
https://www.einaudi.it/autori/luca-dandrea/
Ohuimmasta päästä nuorille sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi Emmi Itärannan Teemestarin kirja tai Siri Kolun nuortenromaani P.I.: pelko ihmisessä. Molemmissa on kylläkin yli 250 sivua.
Entäs sitten novellit? Esimerkiksi Anne Leinosen Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista, Maarit Verrosen Älä maksa lautturille, Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnut eläintarha, Johanna Sinisalon Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita ja Tiina Raevaaran En tunne sinua vierelläni ovat spefinovellikokoelmia, jotka sopivat myös nuorille ja voisivat toimia ääneen luettuina.
Hei, tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa :
Kyseessä on Einon Leinon runo "Aleksis Kivi". Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa "Pyhä kevät". Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
"Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun."
Alla olevista linkeistä voit lukea koko runon.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima...
Voisikohan etsimäsi kirja olla joku näistä:
Kirsikankukkia : Japanin klassillisten runojen suomennoksia (WSOY, 1951)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc0a8d925-3032-40c7-a869-2…
Kuuntelen, vieras : valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (suomentanut Tuomas Anhava, Otava, 1977)
Japanilaisia runoja (suomentanut G.J. Ramstedt, WSOY, 1953)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua0f29d25-6a60-40f2-bc86-e…
Kevään kukat, syksyn kuu: kootut tankarunot (suomentanut Tuomas Anhava, useita eri painoksia)
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536.
Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993...
