Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Kannattaa alkaa Arkistojen portti palvelusta. Kirkonkirjoista voisi löytää tietoja sopivan ikäisistä nuorista miehistä. Kuolemakin on varmaan kirjattu. Linkki Arkistojen portti.
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Franzén on ruotsalainen sukunimi. Sukututkimussivusto Forebearsin mukaan nimenomaan tässä muodossa, akuutti eli oikealle kallistuva vinoviiva e-kirjaimen päällä, se on yleisin Ruotsissa. Suomi, Norja ja Tanska seuraavat perässä. Muissa maissa sitä esiintyy satunnaisesti. Ilman aksenttimerkkiä sukunimi Franzen on yleisin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopassa ja muissa maanosissa sitä esiintyy vaihtelevasti. Voisi päätellä, että nimi on kulkeutunut ruotsalaisten siirtolaisten mukana ja kirjoitusasu on muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi Suomessakin paljon luettu amerikkalainen kirjailija Jonathan Franzen on ruotsalaista maahanmuuttajasukua. Nimestä on runsaasti erilaisia muunnelmia (Frantzen,...
Auringonkukka on saanut nimensä siitä, että kasvi seuraa auringon liikkeitä. Nuoret auringonkukat kääntyvät päivän aikana aina aurinkoa päin, mutta täysin auennut kukinto ei enää auringon liikkeitä seuraa, vaan kukinto osoittaa koko ajan itään.Auringonkukat piristävät kodinThe science behind why some sunflowers move
Kyllä otuksen tuntomerkit viittaavat vahvasti juuri paperitoukkaan. Paperitoukka muistuttaa suuresti sokeritoukkaa, mutta se on tätä suurempi ja sen pää on karvaisempi kuin sokeritoukalla. Paperitoukalla on myös sokeritoukkaa pidemmät tuntosarvet sekä takasukaset. Lähemmin tarkasteltuna näkee, että paperitoukkaa ympäröi kellertävä karvoitus, joka sokeritoukalta puuttuu. Sokeritoukka on väriltään ainoastaan vaalea tai hopeanhohtoinen. Ulkoisten erojen lisäksi paperitoukka on sokeritoukkaa nopealiikkeisempi. Se on myös taitava kiipeilijä: se ei pysyttele lattianrajassa kuten sokeritoukka, vaan voi kiipeillä helposti vaikkapa seinillä.Paperitoukka – tehokkaasti leviävä sisätilojen tuholainen - Anticimex
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla...
Wikipedia kertoo nukkumatin perustuvan toisaalta skandinaviseen olentoon Nattmara. Mara oli ilkeämpi versio nukkumatista ja aiheutti ihmisille painajaisunia tai unihalvauksia.
"In Scandinavia, there was once the famous race of Nattmara. The mara (or, in English, "nightmare") appears as a skinny young woman, dressed in a nightgown, with pale skin and long black hair and nails. After turning into sand, they could slip through the slimmest crack in the wood of a wall and terrorize the sleeping by "riding" on their chest, thus giving them nightmares. (This appears to describe "apparitions" commonly seen and/or felt during episodes of sleep paralysis.) They would ride cattle which, when touched by the Mara, would have...
Pirkkalan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tieto:
"Voit tehdä varauksia kirjastossa, mobiilisovelluksessa tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen Pirkkalan kokoelmasta on maksutonta. Muualta PIKI-alueelta tuleva seutuvaraus on 2 €. Noutamattomasta varauksesta veloitetaan 1 €.
Mikäli etsimääsi aineistoa ei ole saatavissa Pirkanmaalta lainkaan, on mahdollista tehdä kaukovaraus. Tehdäksesi kaukovarauksen ole yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun tai sähköpostilla osoitteeseen kaukolaina@pirkkala fi
Varauksia voi lainata vain sillä kortilla, jolla varaus on tehty. Pirkkalan kirjastot eivät luovuta varauksia muille kuin varauksen tehneelle henkilölle. Jos jonkun pitää hakea varauksesi puolestasi, ole yhteydessä kirjastoon etukäteen...
Asiaa kannattaa tiedustella Helsingin Yliopistomuseos Arppeanumista.
Snellmaninkatu 3, 00170 HELSINKI
Vallila, Uudenmaan maakunta
Puhelin: 09 19124071
https://www.allbiz.fi/helsingin-yliopisto-helsingin-09-19124071
Israel ei ole julistautunut ydinasevaltioksi. Se ei ole virallisesti myöntänyt, vahvistanut tai näyttänyt, että sillä olisi ydinaseita. Valtio ei ole liittynyt ydinsulkusopimukseen eikä ole suostunut yhteistyöhön Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajien kanssa.
Kuitenkin yleinen käsitys on, että Israelilla on ydinaseita. Myöhemmin julkistettujen asiakirjojen ja tietovuotojen perusteella Israel aloitti ydinohjelmansa 50-luvulla, kun se rakensi Negevin ydintutkimuslaitoksen ja reaktorin alun perin Ranskan avustuksella. Plutoniumin tuotanto laitoksella alkoi vuonna 1966, ja oletettavasti ensimmäiset ydinaseet tai niihin tarvittavat osat olivat valmiit ennen vuosikymmenen loppua.
Israel on noudattanut tuosta ajasta...
R. R. Ryynäsen sanoitus ”Bublitški”-nimiseen lauluun sisältyy ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 25 (F-Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Otava, [2022], s. 51). Laulu alkaa: ”Yö melun poistavi”. Toinen säkeistö alkaa: ”Voi isä-renttua, kun ryyppää tenttua... Äit' ylimalkanen, sisko yöjalkanen". Nuotin tietojen mukaan laulun on säveltänyt Sergej Bogomazov tai sävelmä on kansansävelmä. Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelun mukaan säveltäjästä on tiedossa vain sukunimi Bogomazov.
R. R. Ryynäsen sanoituksen ovat levyttäneet Theodor Weissman, Lasse Kuusela ja Henry Theel.
Laulun nimi kirjoitetaan monella eri tavalla eri lähteissä, esimerkiksi ”Bublitski”, ”Bublitshki”, "Boublitski" ja ”Boublitshki”. Lauluun on olemassa myös toinen...
Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011)
Aiheesta on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa useita kertoja aiemminkin.
Valmiita perukirjamalleja ja ohjeita on mm. seuraavilla verkkosivuilla:
Makupalat.fi: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Suomen lakioppaan malli: http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Kirjastoissa myös useita kirjoja aiheesta kuten:
Puronen: Näin teet perukirjan itse
Norri: Perintö ja testamentti: käytännön käsikirja
Amerikkalaiset palloilusarjat – NHL, NFL (jalkapallo), MLB (baseball), NBA (koripallo) – ovat poikkeuksetta cup-tyylisiä kilpailuja, joissa pelataan yksinomaan voitosta – amerikkalaisessa katsannossa vain voittopokaali sekä siihen liittyvä maine ja kunnia ovat merkityksellisiä: kaikki muut ovat häviäjiä. Koska "hopeaa" tai "pronssia" ei näissä sarjoissa tunneta, ei niissä tunneta myöskään pronssiottelu-käsitettä – vastaava amerikkalainen nimitys olisi "third place finals" ("loppuottelu kolmannesta sijasta").
Jalkapallosarja NFL:ssä pelattiin "pronssiottelut" vuosina 1960–69. Amerikkalaiselle urheilumentaliteetille kuvaavaa on, että oikopäätä "häviäjien finaalin" leiman saaneita pelejä muistellaan urheilupiireissä edelleen...
Jamppa Tuomisen esittämään lauluun "Meren rannalla" ei ole olemassa nuottia. Laulun on säveltänyt Reijo Määttä ja sanat on tehnyt Rikhard Palm.
Muusikoiden-net palstalla on keskusteltu vuonna 2017 tästä kappaleesta: Muusikoiden.net - Keskustelu - Meren rannalla, Jamppa Tuominen
Jamppa Tuominen on esittänyt myös toisen "merenranta aiheisen" kappaleen: "Rannalla kyynelten meren" (säv. Jori Sivonen, san. Vexi Salmi). Tähänkään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia.
Kirjastotyöhön tutustuminen kannattaa aloittaa TET-harjoittelulla kirjastossa. Se on oivallinen tapa nähdä, mitä kirjastotyö pitää sisällään ja voisiko se olla juuri se oma juttu. Kun TET-harjoittelu tulee ajankohtaiseksi, suosittelen olemaan yhteydessä lähialueesi kirjastoihin. Vantaan kirjastojen tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta https://helmet.finna.fi/.
Seuraava askel olisi kesätyöpaikan hakeminen kirjastosta. Vantaan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikkoja ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoille, ammattiin opiskeleville, lukiolaisille ja 15 vuotta täyttäneille koululaisille. Kaupunki tukee 15-18-vuotiaita vantaalaisnuoria 300 euron arvoisella kesätyösetelillä.
Lisätietoa kesätyösetelistä ja sellaisen hakemisesta
Lisätietoa...
Helpoimmalla pääsee, kun etsii alalla mahdollisimman pitkään toimineen kampaajan ja pyytää häntä tekemään permanentin. Käytettävät aineet ovat saattaneet muuttua, mutta ammattitaitoinen kampaaja osaa tehdä 1980-luvun tyylisen permanentin. Hiuksia on permanentin teon jälkeen olennaista hoitaa oikein kampaajan ohjeiden mukaan, jotta lopputulos pysyy hyvänä.Kotipermanentin tekoa en voi suositella kenellekään, ellei todella tiedä, mitä on tekemässä. Jos siihen kuitenkin haluaa ruveta, 80-luvun permanenttiin käytettiin suhteellisen kapeita rullia, joilla saa melko tiukat kiharat. Tässä on kuvallinen ohje kotipermanentin teosta englanniksi: https://www.wikihow.com/Perm-Your-HairVarsinaisen permanentin lisäksi 80-luvun kampaukseen käytettiin...
Olisiko kyse tanskalaisen Hanne-Vibeke Holstin kirjoista? Kaksi aikaisempaa suomennettua osaa ovat: Theresen valinnat (2003) ja Tosielämää (2004). Tammen ennakkolistan mukaan kolmas osa on nimeltään Onnellinen nainen. Kirjan saatavuutta voi seurata osoitteeta: http://www.helmet.fi/. Kannattaa hakea kirjailijan nimellä, koska kirjan nimi voi poiketa ennakkotiedoista.
Teoksen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" alkuteokset ovat The adventures of Sherlock Holmes, The memoirs of Sherlock Holmes ja The return of Sherlock Holmes.
"Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" -teoksen sisällysluettelossa ei kuitenkaan ollut teosta nimeltä Hopeatähti - kenties kyseinen kertomus on suomennettu jollain toisella nimellä?
