Matti Lukkarin kirjassa "Asekätkentä" (1984, 3. 1992) on listattu asekätkentätoiminta suojeluskuntapiireittäin sekä asekätkijät kotipaikkoineen. Kirjan mukaan Lapissa oli keskitetty hajavarastointi. Syksyllä 1944, jolloin asekätkentä alkoi, Pohjolan suojeluskuntapiiri oli pääosin saksalaisten hallussa ja Neuvostoliitto miehitti Kuusamoa. Pohjolan suojeluskuntapiirin esikunta oli evakkona Vaasassa, josta se siirtyi Kemiin lokakuun lopussa ja Rovaniemelle vasta seuraavana vuonna.
Tavoitteena oli valita jokaiseen kuntaan kätkennän johtaja. Kirjan mukaan asekätkentää oli Länsi-Pohjassa ja Rovaniemen ympäristössä, mutta Sallaa ja Kuusamoa ei mainita. Myöskään asekätkijöiden pitkässä listassa ei mainita Sallaa tai...
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Tyttölyseon vuosikertomukset 1963-1964, 1964-1965 ja 1965-1966, joista löytyvät ko. vuosien ylioppilastutkintojen tulokset eli nimet ja arvosanat. Kuvia näistä ei löydy. Nämä vuosikertomukset ovat kotiseutuosastoaineistoa, jota ei lainata edes kaukolainaksi. Kopioita näistä kyllä tietysti saa kaukopalvelun välityksellä.
Varsinaista ylioppilasmatrikkelia ei löydy. Annikki Koskisen teoksesta (2012) Oppikouluaikaan : Kajaanin tyttölyseossa 1951-1970 ja Kainuun yhteislyseossa 1970-1973 löytyy matrikkeliosuus, johon ei kuitenkaan sisälly ylioppilasmatrikkelia.
Hei
Listasin muutamia luonto-aiheisia runoja lapsille ja aikuisille. Mainituilta kirjailijoilta osalla on, tai voi olla, muitakin aiheeseen liityviä teoksia.
Lapsille:
Suomen luonto tutuksi lorutellen : 130 kuvitusta ja lorua maan, veden ja ilman asukkaista / Rikama, Essi
Loruja keväästä ja kesästä / Kynsijärvi, Elina
Hepokatti Heinäkäisen niittykonsertti / Tuovinen, Leena.
Helokki ja hiirenvirna : kukkaretki pihamaalle / Mörö, Mari.
Kaunis metsäkauris : lastenrunoja. Väätäinen, Tuomas
Suomen runokalat : lastenrunoja / Väätäinen, Tuomas,
Käpymetsän lastenrunoja / Väätäinen, Tuomas
Tiira tiiraa tiiraa : runoja linnuista / Itkonen, Jukka
Hirvi irvistää / Itkonen, Jukka
Krokotiili hikoaa ja muita...
Tässä löytämiäni vinkkejä. Suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi. Lisätietoja kirjoista löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Diderot, Denis: Tämä ei ole tarina (novellikokoelma) (1773)
Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette (2012)
Hugo, Victor: Yhdeksänkymmentäkolme : romaani Ranskan vallankumouksen ajoilta (1847)
Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita (1782)
Prévost, abbé: Manon Lescaut (1731)
Süskind, Patrick: Parfyymi : erään murhaajan tarina (1985)
Kotimaisista kirjailijoista Milja Kaunisto on kirjoittanut vuosina 2016-2018 vallankumouksen aikaan sijoittuvan Purppuragiljotiini-trilogian, johon kuuluvat romaanit Luxus, Corpus ja Status.
Ben Zyskowicz esiintyi omana itsenään eli cameoroolissa elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies. The Internet Movie Databasen mukaan hän on esiintynyt myös elokuvassa Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti. Hänellä oli elokuvassa puheenjohtajan rooli. Linkki IMDb-elokuvatietokantaan:
Ben Zyskowicz - Biography - IMDb
Finnan kautta löytyy yksityiskohtaista tietoa em. elokuvista:
Johtaja Uuno Turhapuro pisnismies | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Kyseinen ketjua nimitetään myös lompakkoketjuksi. Löytämieni englanninkielisten artikkelien mukaan lompakkoketjuja olisivat käytetty ensimmäisenä moottoripyöräkulttuurissa 1950-luvulta lähtien. Osaksi syy niiden käyttöön on ollut käytännöllinen eli lompakko ei ole kadonnut ajaessa. Osaksi sen käytöllä on haettu muun pukeutumisen ohella pelotevaikutusta. Erilaiset nuorisokulttuurit ovat sittemmin kopioineet ketjujen käytön.
Valitettavasti näissä artikkeleissa ei ollut tarkempia lähteitä, joista olisin voinut varmistaa asian paikkaansapitävyyden. Jos muodin historia kiinnostaa enemmän, Helmet-kirjastoissa on varattavissa ja lainattavissa useita asiaa käsitteleviä teoksia. Hakusanoilla muoti historia suomenkielisiä teoksia löytyy 454...
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida…; Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa on tätä samaa asiaa kysytty 7/2010. Sieltä on vastattu seuraavasti:
"Helsingin kaupungin rakentamisyksikön kilpipalvelusta kerrottiin, että kantakaupungin katunimikilvissä käytetty kirjasintyyppi on nimeltään Koru - tai Katukoru. Kirjasintyypin suunnittelijaa ei heidän vastauksessaan mainittu.
Kilpipalvelun mukaan alkuperäinen fontti löytyy sähköisessä muodossa ainoastaan heiltä; Staran kilpipalvelusta eikä sitä luovuteta yksityiskäyttöön. Yksityiseen käyttöön tilattavissa kilvissä käytetään fonttia F54 Cheltenham XBDCN, joka vastaa kantakaupungin alueella käytettyä historiallista kirjasintyyppiä."
Eksentrinen treeni on dynaamista lihastyötä. Dynaamiseen lihastyöhön kuulu kaksi eri osaa. Ne on nimetty sen mukaan, miten liike vaikuttaa lihakseen.
Konsentrinen lihastyö, jossa lihas lyhenee ja Eksentrinen lihastyö, jossa lihas pitenee.
Isometrinen lihastyö on sen sijaan staattista lihastyötä. Staattisessa työssä lihas supistuu, mutta sen pituus ei muutu. Isometristä lihastyötä tapahtuu kaikkien toimintojen aikana ja se voi vaikeuttaa lihasten verenkiertoa. Terveyskirjasto
Suomen fysiovalmentajat pohtii sivuillaan Eksentrisen lihastyön etuja. https://fysiovalmentajat.com/eksentrinen-harjoittelu-saadaanko-jarruttavasta-vaiheesta-lisahyotya-lihaskasvulle/
Suorituskykyvalmentajat taas kertovat Isometrisestä...
Tammerkoski-lehdestä en löytänyt artikkelia Tampereen yksityissairaalasta asiasanahaulla. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen pääkirjastossa. Lehti on perustettu vuonna 1938.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löysin sairaalan mainoksia ja ilmoituksia ja myös joitakin lyhyitä uutisia, joissa kerrotaan sairaalan avaamisesta ja suunnitelmista rakentaa uusi tilavampi rakennus sairaalalle. Haun voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”tampereen yksityissairaala” ja rajaamalla hakua esimerkiksi ajalla alkamaan vuodesta 1934. Uutisista ilmenee, että sairaala on avattu 7.6.1934 ja sen omistaa Anni Makkonen. Muutaman vuoden kuluttua avaamisesta suunnitellaan jo uutta tilavampaa...
Stadin slangin etymologisen sanakirjan mukaan sanaa mutsi on käytetty 1900-luvun alusta, sanaa sportti 1890 alkaen ja raggari 1950-luvulta lähtien. Sanat löytyvät selityksineen Anna-Maija Forsbergin kirjasta Stadin slangin etymologinen sanakirja, Gaudeamus 2021. Kirja löytyy kirjastosta.
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Franzén on ruotsalainen sukunimi. Sukututkimussivusto Forebearsin mukaan nimenomaan tässä muodossa, akuutti eli oikealle kallistuva vinoviiva e-kirjaimen päällä, se on yleisin Ruotsissa. Suomi, Norja ja Tanska seuraavat perässä. Muissa maissa sitä esiintyy satunnaisesti. Ilman aksenttimerkkiä sukunimi Franzen on yleisin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopassa ja muissa maanosissa sitä esiintyy vaihtelevasti. Voisi päätellä, että nimi on kulkeutunut ruotsalaisten siirtolaisten mukana ja kirjoitusasu on muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi Suomessakin paljon luettu amerikkalainen kirjailija Jonathan Franzen on ruotsalaista maahanmuuttajasukua. Nimestä on runsaasti erilaisia muunnelmia (Frantzen,...
Auringonkukka on saanut nimensä siitä, että kasvi seuraa auringon liikkeitä. Nuoret auringonkukat kääntyvät päivän aikana aina aurinkoa päin, mutta täysin auennut kukinto ei enää auringon liikkeitä seuraa, vaan kukinto osoittaa koko ajan itään.Auringonkukat piristävät kodinThe science behind why some sunflowers move
Kyllä otuksen tuntomerkit viittaavat vahvasti juuri paperitoukkaan. Paperitoukka muistuttaa suuresti sokeritoukkaa, mutta se on tätä suurempi ja sen pää on karvaisempi kuin sokeritoukalla. Paperitoukalla on myös sokeritoukkaa pidemmät tuntosarvet sekä takasukaset. Lähemmin tarkasteltuna näkee, että paperitoukkaa ympäröi kellertävä karvoitus, joka sokeritoukalta puuttuu. Sokeritoukka on väriltään ainoastaan vaalea tai hopeanhohtoinen. Ulkoisten erojen lisäksi paperitoukka on sokeritoukkaa nopealiikkeisempi. Se on myös taitava kiipeilijä: se ei pysyttele lattianrajassa kuten sokeritoukka, vaan voi kiipeillä helposti vaikkapa seinillä.Paperitoukka – tehokkaasti leviävä sisätilojen tuholainen - Anticimex
Kirja on yleisesti saatavana ainakin isoimmista kirjastoista. Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
näet tarkemmat sijaintipaikat.
Etsit varmaankin säveltäjä Jacques Offenbachin can can -musiikkia ooperasta Orphée auf Enfers (suom. Orfeus manalassa). Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutamia CD-äänilevyjä, jossa kyseinen kappale on kuultavissa, esim. "Klassinen musiikki elokuvissa", "Ballet favorites", "Can-can and other dances from the opera". Kirjastossamme on myös DVD-taltiointi kyseisestä oopperasta. Aineiston saatavuutta voit tiedustella Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta ma-pe 11-20 ja la 11-16, puh. 014-624448. Kirjaston verkkosivuilla on myös mahdollisuus hakea kaikkea kirjaston aineistoa osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi
Kaukolainat ja kaukolainatilaukset eivät näy HelMetin kautta asiakkaan omissa tiedoissa, koska ne tilataan ja lainataan eri järjestelmällä. Sinun kannattaa kysyä kaukolainatilaustesi tilannetta suoraan oman kaupunginkirjastosi kaukopalvelusta. Tässä yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Kysyin setelin arvoa Vaasanseudun Numismaatikot ry:stä ja sieltä vastattiin seuraavasti:
Aivan pankkisileänä parisen kymppiä, hieman kuluneena jonkun euron ja pehmeänä eli hyvin kuluneena lähinnä muistoesine.
