Jos salanimillä kirjoittajia ei lasketa, niin tietääkseni Laila Hirvisaari on ainut tässä onnistunut kirjailija Suomessa. Varmasti syynä on se, että Hirvisaari oli ja on hyvin suosittu kirjailija. Hänen teoksiaan on myyty Otavan mukaan neljä miljoonaa kappaletta. Suosituista kirjoista toivotaan yhä uusintapainoksia. Linkki Otavan sivuille
Paras tapa eri maissa julkaistujen kirjojen selaamiseen on tutustua kansallisbibliografioihin. Ennen näitä julkaistiin jossain määrin painettuina, mutta nykyään ne toimivat verkossa. IFLA:n eli kansainvälisen kirjastojärjestön sivuilta löytyy melko kattava lista eri maiden kansallisbibliografioista: National Bibliographic Register
Suomen kansallisbibliografia on Fennica, joka toimii Kansalliskirjaston Finna-alustalla. Kansalliskirjasto myös ylläpitää Fennicaa. Tästä linkistä pääset suoraan Kansalliskirjaston Fennica-hakuun, jossa voit valita vuoden, jolta haluat etsiä aineistoa. Lisäksi haun voi rajata esimerkiksi pelkästään kirjoihin ja vaikkapa ainoastaan teoksiin, joiden alkukieli on suomi tai ruotsi.
Kyseessä on luultavasti jokin polttiaislaji. Lisätietoa esim. Hyönteismaailman sivuilla: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/pistavat-hyonteiset/makara-ja-polttiainen/.
Sitä ei ole saatavilla mistään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastolla sitä on kokoelmassa, johon on käyttöoikeus vain Helsingin yliopiston opettajilla ja opiskelijoilla, http://www.helsinki.fi/helka/.
Toinen vaihtoehto on tilata kirjaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta, osoite
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227.
Sellaista lähdettä, jossa suoraan mainittaisiin, mitkä Kleen teokset ovat Carpelanin runojen taustalla en löytänyt.
Paul Kleen maalausten saksan- ja englanninkielisiä nimiä löytyy Kleetä käsittelevistä teoksista, joista Hämeenlinnan kirjastoissa on seuraavat.
Grohmann, Will: Paul Klee
Jardi, Enric: Paul Klee
Naubert-Riser, Constance: Klee
Raboff, Ernest: Paul Klee
Jardin teoksessa on 116 maalusta ja niiden saksan- ja englanninkieliset nimet.
Mainitsemanne HeSa: arvostelu Carpelanin runoteoksesta on kirjastossa luettavissa Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä. Se on numerossa 1/2000 s. 10 ( lehden ylälaidassa oleva sivunumero).
Internetistä google-haulla hakusanalla ”Paul Klee” löytyy useita sivuja, joissa on kuvia Kleen maalauksista.
Jyväskylän kaupunginkirjaston digitointitilaan voi varata ajan kirjaston musiikkiosastolta. Varauksen voi tehdä puhelimitse numerosta (014) 266 4115, tai paikan päällä kirjastossa.
Varauksen käsittelyssä näyttää tapahtuneen jokin inhimillinen erehdys. Lainaajarekisterin mukaan varauksesi tosiaan oli tarttunut niteeseen, joka oli lainassa (ei tosin sinulla, kuten luulit). Olen nyt korjannut varauksesi siten, että saat sen niteen, joka ensimmäiseksi palautuu lainasta. Pahoittelen virheestä aiheutunutta harmia.
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://finna.fi . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
YouTubella on kappale "I can't make you happy anymore", jonka esittäjänä on Michael Hall. Kappale on albumilta Day (1996). https://www.youtube.com/watch?v=4Oo2robGHG0 Olisikohan se etsitty kappale.
Kysymyksessä saattaa olla Ian Banksin kirja Miehen tekniikka (kustantaja Alfmaer, ilmestynyt 2003, 112 s.).
SALOMO-tietokannan mukaan kirjaa on Halikon, Salon ja Särkisalon kirjastoissa, Saaristokirjastojen tietokannan mukaan se on Paraisten kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Lapsuutesi kirja saattaisi olla Lennart Hellsingin Muna (Weilin + Göös, 1979). Se on sangen sympaattinen tarina munasta, joka makaa paikallaan ja miettii, mitä siitä tulisi suurena - jos siitä tulisi suuri. Kirjan kannessa on hymysyinen valkoinen muna vihreällä niityllä, taustalla pilkottaa merta. Kannen yläosaa hallitsee vaaleansininen taivas; pilvet ovat eläinhahmoisia, paitsi yksi, joka muistuttaa autoa.
Tiistain 1.12.1925 Savon Sanomat nro 136 (laajuus 4 sivua) on Kuopion kaupunginkirjastossa sekä mikrofilminä että sidottuna paperisena lehtivuosikertana.
Mikrofilmistä voitte saada A3-kokoiset paperijäljenteet Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalista. Sivuja lehdessä on neljä, joten jäljenteet maksavat noudettaessa yhteensä neljä euroa. Mikrofilmistä otetut paperijäljenteet ovat valitettavan tummia.
Voitte myös tutustua suurikokoiseen sidottuun paperiseen lehtivuosikertaan Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa ja ottaa halutessanne valokuvia sivuista.
Kuopion kaupunginkirjasto lehtisalin verkkosivu: http://kirjasto.kuopio.fi/P%C3%A4%C3%A4kirjastolehtisali
Hei,
Kysymääsi kirjaa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä on mahdollisuus tilata kaukolainaksi toisesta kirjastosta. Kaukolainaus on aina maksullista. Maksu on tällä hetkellä OUTI-kirjastoista 50 snt ja muualta 5 €. OUTI-kirjastoissa kysymäsi kirja on lainassa ja lähin eräpäivä on helmikuun alussa. Jos haluat tehdä kaukolainatilauksen, niin voit käyttää joko netissä olevaa kaukolainapyyntölomaketta tai käydä pääkirjastossa tekemässä tilauksen.
Kaukolainalomake on sivulla: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
ystävällisesti
Arja
Tekijänoikeussyistä kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa edes maksutta elokuvaa yksityishenkilöiltä.
Kirjamuotoisia yleisten kielten perussanakirjoja on kaikissa kirjastoissa yleensä hyvät valikoimat, joten niille tuskin on suurempaa tarvetta lahjoituksinakaan. Jos lähikirjastossasi on ns. kierrätyskärry, sinne kannattaa vielä itselle tarpeettomat julkaisut. Sinne voi jättää myös elokuvatallenteita.
Heikki Poroila
Aivoistahan tässä juuri on kyse. Kun tarkastelee peilikuvaa, aivot olettavat, että valonsäteet tulevat silmiin suoraan, heijastumatta mistään. Havainnoitsijan kannalta siis peilissä näkyvä kuva ("peilin takana" oleva peilikuva) on yhtä kaukana peilistä kuin sen etupuolella oleva kohde. Asiaa voi havainnollistaa oman peilikuvansa avulla: kun seisoo lähellä peiliä, myös peilikuva on lähellä. Jos menee kauemmas, myös peilikuva näyttää etääntyvän.
Lähteet:
Tiedä ja hämmästy. Valitut Palat, 1990
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille. Tammi, 2007
Kiitos palautteestasi. 15 PressReader lisenssiä, joka mahdollistaa 15 samanaikaista käyttäjää, on riittänyt tähän asti Helmet-aluella. PressReader informoi meille, että aina kun 16. etäkäyttäjä kirjautuu palveluun, tulee selkeä ilmoitus täyttyneestä kapasiteetista. Jos palvelu on herjannut jotain epämääräisempää, on tuskin ollut kyse lisenssien puutteesta. Palvelussa on ollut tänä vuonna aika ajoin ongelmia kirjautumisessa, koska sivustoa on uudistettu ja kirjautumisvaihtoehtoja lisätty. Olemme aina tiedottaneet PressReaderia teknisistä ongelmista viipymätä ja pyytäneet pikaista korjausta. Toisinaan korjaukset ja lisäohjeet ovat viipyneet.
Ilouutisena voin kuitenkin kertoa, että ensi vuonna palvelu siirtyy rajoittamattomaan käyttöön....
Ronald Mallett, joka toimi Connecticutin yliopistossa teoreettisen fysiikan professorina, on tutkinut koko ajan käsitettä ja aikakoneen rakentamista. Hän on kehitellyt Einsteinin suhteellisuusteoriaan nojautuvan kaavaa, jonka mukaan ajassa siirtyminen vaikuttaisi mahdolliselta. Mallett on julkaissut aiheesta kirjan Time Traveler: A Scientist's Personal Mission to Make Time Travel a Reality Paperback – November 9, 2007. Academic Minute -sarjassa on julkaistu haastattelu, josta löytyy Mallettin ajatuksia, https://academicminute.org/2015/02/ron-mallett-uconn-theories-of-time-t…
Youtubesta löytyy video, jossa Mallett esittelee ajassa matkaamista ja miten se voitaisiin toteuttaa, https://www.youtube.com/watch?v=EWnoMaSgYPY ja https://www....
Koska Hitlerillä ei ollut perillisiä, hänen tekijänoikeutensa siirtyivät muun omaisuuden ohessa Baijerin osavaltiolle. Tekijänoikeudellinen suoja-aika 70 vuotta kuolemasta päättyi Hitlerin osalta vuoden 2016 alussa ja siitä lähtien kaikki Adolf Hitlerin kirjoitukset ovat olleet vapaasti kenen tahansa julkaistavissa eikä niistä tarvitse maksaa tekijänoikeudellisia korvauksia kenellekään. Saksassa on julkaistu vuoden 2016 alussa ns. kriittinen editio, joka sisältää taustatietoja ja selityksiä. Saksassa on myös tehty poliittinen päätös estää muiden kuin kriittisten editioiden julkaiseminen. Lisätietoja aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
