Tämä Erkki Melartinin Simo Korpelan tekstiin säveltämä laulu "Kiitos" löytyy kokoelmasta "Nuorten laulukirja I, op. 131", jossa se on numerolla 19 yksinlauluversiona. Tämä kokoelma löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2039733~S9*fin).
Yksiäänisenä laulu löytyy myös kokoelmasta "Ruusu-Ristin laulukirja" (http://luettelo.helmet.fi/record=b2057805~S9*fin).
Heikki Poroila
Suomen murteiden sanakirja mukaan mikään e.m. sanoista ei ole suoranaisesti karhu-sanan synonyymi
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kölli:2&sms_id=SMS_35b66829f44fe1123708998a6c3b895f
Kolli- ja kölli-sanat sopivat karhun nimityksiksi:
kölli: käytetään "isokokoisesta (kömpelöstä tms.) olennosta (esineestä tms.")
kölli-sanasta on enemmän tietoja länsimurteissa kuin itämurteissa
kolli: "urospuolinen eläin yleensä, naaraan vastakohtana" viitteitä ei löydy karhu-sanalle (länsi-murteet)
kallu- ja kylli -sanoille ei löydy karhuun viittaavia esimerkkejä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta saattaa löytyä asiasta lisätietoa:
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=kotimaisten+kielten+tutkimuskeskus
Tässä on muutama linkki sivustoille, joilta pitäisi löytyä monenlaista tietoa asunto-osakeyhtiön osakkaalle.
http://www.taloyhtio.net/
Tietopaketti taloyhtiön asukkaalle, hallituksen jäsenelle ja isännöitsijälle. Portaalissa mm. lakitietoa ja kiinteistön kunnossapitoa. Sivuilta selviää isännöitsijän palkkiot, tilintarkastukset, turvallisuussuunnitelmat, peruskorjaukset ja verotusasiat.
https://pihaparlamentti.fi/
Pihaparlamentti on Isännöintiliiton julkaisema blogi, jossa pohditaan taloyhtiöiden laki- ja järjestysasioita. Blogissa on juttuja muun muassa yhtiökokouksista, vastikkeista, häiritsevästä elämästä, remonteista ja asunnon vuokraamisesta.
https://www.omataloyhtio.fi/
Tietoa yhtiökokouksen, hallituksen ja isännöitsijän toiminnasta,...
Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden mukaan tällaista toimintaa ei kaupunki valitettavasti järjestä.
Kaupungin sivuilta löytyy tietoa Espoon tarjoamista lapsiperheiden tapahtumista ja tekemisestä niin pikkulapsille kuin kouluikäisillekin lapsille:
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Pikkulapset
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Kouluikaiset
Myös kirjastoista löytyy monenlaisia tapahtumia lapsille:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Lasten%20j…
Monet järjestöt järjestävät kesäleiritoimintaa lapsille. Kesäleiri.fi-sivustolle on koottu kaikki Suomen lasten ja nuorten leiritoimintaa järjestävien yhdistysten tiedot:
http://www.kesaleiri.fi/
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kyllä, molemmissa kirjastoissa LP-levyjä on mahdollista digitoida. Alla lisää tietoa:
http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/musiikki/vinyylilevyjen-digitointi/
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalvelut/tervetuloa_kirjaston_kayttajaksi%21/kirjaston_palveluja/digitointipalveluja
Etsimäsi kirjan kuvaus sopii Walter Moersin teokseen Uinuvien kirjojen kaupunki - romaani Zamoniasta (suom. Marja Kyrö, 2005). Kirja on viides osa Zamonia-sarjaa. Alla linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub003f6a5-69e6-4310-b0e5-7f46c28da621
Harry Potterin parissa viihtynyt saattaisi pitää esimerkiksi seuraavista kirjoista.
Angie Sagen: Septimus Heap -sarja (seitsemän osaa)
Suzanne Collins: Alismaan tarinat -sarja (viisi osaa)
Mila Teräs: Noitapeili (aloittaa Salainen kirjasto -sarjan)
Christopher Paolini: Eragon
Charmian Hussey: Salaisuuksien laakso
Voit lukea lisää kirjoista Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana.
Kansalaiset eivät käytännössä voi ehdotuksillaan tai toiveillaan vaikuttaa nimien valintaan. Almanakkatoimistosta voi kuitenkin kysyä eri nimien yleisyyksistä ja saada arvion siitä, onko tietyllä nimellä mahdollisuutta päästä lähivuosina allakkaan. Yhteyttä voi ottaa joko sähköpostitse osoitteeseen almanakka@helsinki.fi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/usein-kysyttya-faq.html#Nimen
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Eeti-nimi on annettu 350 lapselle viimeisen 50 vuoden aikana...
Etsimänne teos on Mark Twainin Kapteeni taivaassa (Report from paradise, suom. Jorma Etto, 1958). Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
Mark Twainin Kapteeni taivaassa Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12065
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tavallisimmin sekä Iinaa että sen rinnakkaismuotoa Inaa on pidetty useiden (i)ina-loppuisten naisennimien lyhentymänä. Näitä ovat esimerkiksi Josefiina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Lucina, Martina, Sabina ja Vilhelmiina. Toinen mahdollinen alkuperä Iinalle on 'siveää, puhdasta' merkitsevä kreikkalaisperäinen nimi Agnes ja sen espanjalaisista muunnoksista Ines ja Inez suomalaistettu Iines, jonka lempinimenä Iinaa on käytetty.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Fraasi ”Nothing lasts forever” on vain yksi tapa ilmaista ajatus asioiden pysymättömyydestä. Ajatus on ilmaistu eri sanoin kautta historian monessa kielessä ja kulttuurissa.
Vielä toinen esimerkki Englannin kielestä on, ”All good things must come to an end,” joka tulee Chaucerin runoteoksesta Troilus and Criseyde “But at the laste, as every thing hath ende/She took hir leave, and nedes wolde wende.”
Mitä tulee muihin kieliin, Latinan kielessä on 14-luvulta peräisin oleva sanonta ”Sic transit gloria mundi” tai ”niin katoaa mainen kunnia” (lisätietoa tästä https://en.wikipedia.org/wiki/Sic_transit_gloria_mundi).
Pysymättömyyden käsite on myös tärkeä joissakin itämaisissa filosofioissa ja uskonnoissa. Buddhalaisuudessa yksi kolmesta...
Laulun nimi ei ole selvinnyt. Yleisradion Fono-tietokannasta löysin äänitteen, jolla on kansansävelmä nimeltä "Ei piru saa", mutta kysymyksessä on instrumentaaliesitys, joten siitä ei ole tässä apua. Samalla nimellä en löytänyt muita kappaleita. Todennäköisesti laululla on jokin toinen nimi tai muita nimiä. Lauluja pystyy jossain määrin etsimään laulun nimen ja alkusanojen perusteella, mutta jos sanat ovat laulun keskeltä, etsiminen ei aina onnistu eikä varsinkaan nyt, kun kirjastot ovat kiinni eikä laulukirjoja ja nuotteja pääse selailemaan.
Muistamanne sanoituksen kohta esiintyy kyllä esim. monessa 1900-luvun alun sanomalehdessä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut. Uusimmat avoimessa verkkokäytössä olevat lehdet ...
Kyselin asiaa tutulta suomen kielen maisterilta ja hän kertoi että oikeastaan kaikki kielet ovat kehittyneet toisesta kielestä, niin sanotusta kantakielestä. Pidgin-kieleksi taas sanotaan yksinkertaista sekoitekieltä, joka on syntynyt äkillisestä tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa. Esimerkiksi kolonialismin aikana siirtomaissa syntyi paljon pidgin-kieliä. Mikäli pidgin-kielestä tulee sen verran tärkeä, että sen käyttäjät alkavat puhua sitä äidinkielenään, siirtämällä sen seuraavalle sukupolvelle, siitä tulee kreolikieli.
Verkkolähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
https://semanttinenryhma5.wordpress.com/2014/11/16/mika-on-pidgin-ja-kreolikielen-keskeinen-ero...
Äyväri on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 34 Äyväri-sukunimistä henkilöä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Sukunimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Loimaalla on Äyväri-niminen tila, josta sukunimi voisi olla peräisin. Suuren maatilakirjan (1. osa Turun ja Porin lääni, Varsinais-Suomi, 1963) mukaan tila on vanha sukutila, joka on ollut isännän suvulla vuodesta 1681 (s. 621).
Tuskinpa kirjastosetä sitä pöllisi. Muita vaihtoehtoja kyllä on. Kirja on saattanut esimerkiksi pujahtaa hyllyn ilman, että sitä on käsitelty palautuksessa, tai se on muuten voinut joutua hukkateille. Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan Kirjasto Kymppiin ja kysyt, löytyykö kirja jostakin. Täältä valtakunnallisen tietopalvelun kautta asian selvittely ei oikein onnistu. Tässä Kirjasto Kympin yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Runojen etsiminen tietokannoista on usein hankalaa, varsinkin jos niiden tekijästä ei ole tietoa. Runokokoelmien sisältöjä ei nimittäin ole useinkaan luetteloitu tietokantoihin runo runolta.
On kuitenkin muutamia lähteitä, joista voit yrittää tarkastaa, ovatko runot peräisin joltakulta tunnetulta runoilijalta. Ainakin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta runoja on mahdollista etsiä niiden alkusanoilla ja siten selvittää, kenen kirjoittamia ne ovat:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tietokannassa kuitenkin on vain muista kielistä suomennettuja runoja, ei alun perin suomeksi kirjoitettuja.
Myös Kymenlaakson kirjastoilla on runotietokanta:
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Kirjastokimppa Kirin kokoelmatietokannasta...
Ylöjärven kirjastossa on Marionin nuotti: Moni-ilmeinen Marion, vuodelta 1980. Siinä on 12 kappaletta. Yksittäisiä Marionin kappaleita on meillä Suomipopin helmiä -nuottisarjassa.
Muissa Piki -kirjastoissa on Marionin nuottikirja nimeltään Marion, vuodelta 1977. Siinä on 14 kappaletta. Sen voi tilata tänne Ylöjärven kirjastoon seutuvarauksella, joka maksaa 2 €.
Pirkanmaan kirjastojen nuotteja voit etsiä Piki -verkkokirjastosta,
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
terveisin Mirja Halsinaho Ylöjärven pääkirjastosta
