Helmetissä tehty varaus liikkuu varausjonossa, jos edellä olevat varaukset ovat lukitsemattomia varauksia. Jos olet varausjonossa sijalla 3 ja lukitset varauksen, edellä olevat varaukset lähtevät pois, kun kirjoja palautuu ja siirryt jonossa ensimmäiseksi. Sen jälkeen varaukset menevät jonossa takanasi oleville, kunnes vapautat lukituksen.
Joskus varauksesi ei liiku varausjonossa siksi, että edellä on myös lukittuja varauksia. Jos äskeisessä esimerkissäni sijalla 2 oleva varaus olisikin lukittu, sijalla 1 olevan varauksen tarttuessa palautuvaan kirjaan sijalla 2 oleva varaus ja sinun varauksesi liikkuvat yhden sijan eteenpäin. Sen jälkeen ne kuitenkin jumittuvat paikoilleen, kunnes jompikumpi poistaa lukituksen. Tuo lienee syy siihen,...
Automaattista sisällönkuvailua on kokeiltu tässä yleisten kirjastojen yhteisessä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, jossa toimi vuodesta 2008 vuoteen 2015 semanttinen analyysi, joka poimi automaattisesti kysymyksen tekstistä käsitteitä, jotka automatiikka arvioi merkittävimmiksi. Nämä näkyivät asiasanaehdotuksina vastaussovelluksessa. Vastaaja toki valitsi sopivat ja jätti sopimattomat käyttämättä sekä lisäsi sellaisia asiasanoja vastauksia kuvaamaan, jotka puuttuivat automaattisesti valikoiduista, mutta automaattinen kuvailu toimi silti melko hyvin.
Samaa automatiikkaa hyödynnettiin myös kysymyksen lähettämisen yhteydessä niin, että kysyjälle tarjottiin mahdollisuutta tarkistaa, oliko saman tapaiseen kysymykseen vastattu aiemmin....
Mahtoiko lainaamasi äänikirja olla MP3-muodossa? Oma vanha cd-soittimeni ei ainakaan osaa pyörittää siinä muodossa olevia äänikirjoja eikä kaikissa nykyisin myynnissä olevissakaan ole välttämättä sitä ominaisuutta. Soittimen tiedoissa täytyy siis olla tieto MP3-tuesta, jotta sillä voi siinä muodossa olevia äänikirjoja kuunnella.
Laki korkeakoulussa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta (Suomen asetuskokoelma 1959, numero 13) vahvistettiin 16.1.1959 ja tuli voimaan 1.7.1959. Täsmällisempiä ohjeita asiasta annettiin vastaavassa asetuksessa (Suomen asetuskokoelma 1959,numero 217) 8.5.1959.
Valtioneuvosto oli 20.9.1956 asettanut komitean valmistelemaan asiaa. Komiteanmietintö valmistui 19.6.1957 (Komiteanmietintö nro 11 - 1957).
Aikaisemmin valtio oli myöntänyt vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille erilaisia stipendejä, komitean työskentelaikana tällaisia stipendejä sai noin joka kahdeksas korkeakouluopiskelija.
Ylioppilaan kirja XIII / toimittanut Kari Uusitalo. - Suomen ylioppilaskuntien liitto, 1960
Pietarilaisen Otava Yo -yhtyeen levyjä ei näytä suomalaisissa kirjastoissa olevan. Heidän instrumentaaliversionsa Ievan polkasta tai kappaleesta Finnish polka, kuten sitä myös kutsutaan, löytyy kyllä youtube-videona:
https://www.google.fi/search?rls=com.microsoft%3Afi-FI&biw=1536&bih=730…
Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan mukaan kappale on ainakin heidän vuonna 2015 ilmestyneellä Once upon a time -levyllään:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Levyä voi kuunnella myös Spotify-palvelussa:
https://play.spotify.com/user/atlas017/playlist/5ojaYT3x8Kr0EQ7ZfFZaJU?…
Voit halutessasi tehdä levystä hankintapyynnön kirjastoon.
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen tunnusluku (pin-koodi), voit muuttaa sähköpostiosoitteesi kirjautumalla omiin tietoihisi Helmet-palvelusivustolla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilöllisyystodistus, niin virkailija tekee sähköpostiosoitteen muutoksen puolestasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Enid Blytonin The Secret of Killimooin -kirjaa ei ole suomennettu. Se kuuluu Secret-sarjaan, jonka kaikki muutkin osat (The Secret Island, The Secret of Spiggy Holes, The Secret Mountain ja The Secret of Moon Castle) ovat kääntämättä.
Suomeksi Salaisuus-sarjana tunnettu Blytonin 15-osainen sarja on alun perin nimeltään The Five Find-Outers and Dog. The Secret Seven -sarja puolestaan on käännetty nimellä SOS.
Blyton kirjoitti uransa aikoja satoja kirjoja ja lisäksi mm. lyhyitä tarinoita, runoja, lehtijuttuja ja oppikirjoja, joten vain osa hänen tuotannostaan on julkaistu suomeksi. Uusimpana käännöksenä on ilmestynyt Arvoitus-sarja (The Barney Mysteries) 2010-luvulla.
Enid Blyton Society: http://www.enidblytonsociety.co.uk/cave-of-books....
16.6.2000 ilmestyi kaksi Euroopan yhteisöjen virallisen lehden numeroa, joilla on antamasi ISSN-numero. Voit lukea lehtiä Helsingin kaupungin pääkirjastossa. Emme lainaa lehtiä edes muihin kirjastoihin, jotta ne olisivat aina paikalla luettavissa. Lehdet löytyvät myös ainakin Eduskunnan kirjastosta.
Kirjastoauto SKIDI pysähtyy tällä hetkellä Liisankadulla tiistaisin klo 17.10-17.50. Nykyään sekä SKIDI että Helsingin toinen kirjastoauto STARA ovat lastenaineistoon painottuneita. Kesätauko kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Ratsastajatarton ratsu on tosiaan ratsastajattaretta.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
Tässä joitakin teoksia, joista toivottavasti löytyy tukea selviytymiseen. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä.
Lapsen kuolema : tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, toimitus: Anna Liisa Aho, Maarit Kivikko, Erja Mesikämmen ja Susanna Uittomäki. KÄPY - Lapsikuolemaperheet, 2014. Vertaistukea lapsensa menettäneille perheille.
Johanna Ervast, Jäähyväisten jälkeen, kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen. Paasilinna, 2009 . Kolme vuotiaan lapsensa menettäneen perheen selviytymistarina.
Eila Jaatinen, Äläkä sure, Sakari. Katharos, 2009. Itsemurhaan kuolleen lapsen perheen kertomus.
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta, toimittanut Leena Vilkka. Biofilos, 2008. Lapsensa menettäneiden vanhempien kertomuksia.
Lapseni...
Tällainen opinnäytetyö löytyy aiheesta, sen lopussa on kirjallisuusluettelo, johon kannattaa tutustua, Riikka-Liisa Salmia Miten innostaa lapsia lukemaan? – Kirjaston rooli lukuinnostuksen herättämisessä, https://www.theseus.fi/handle/10024/77629
Opinnäytteeseen on haastateltu lukuinnostukseen perehtynyttä Agneta Möller-Salmelaa. Hän kertoo lukuinnostuksesta seuraavassa videossa, https://www.kirjastokaista.fi/agneta-moller-salmela-lukemiseninnostaja-…
Agneta Möller-Salmelan lukijälähtöisestä lukudiplomista, http://www.lukuinto.fi/media/mallisto/kirjallisuus_ja_lukeminen/lukudip…
Möller-Salmela työskentelee Hangon kirjastossa, yhteystiedot agneta.moller-salmela@hanko.fi.
Lukuintokampanjan sivusto http://www.lukuinto.fi/ on vielä...
Kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennican haussa eli juuri tuon nimistä teosta ei ilmeisestikään ole julkaistu.
Petri Jaakkonen ja kolme muuta kirjoittajaa julkaisivat vuonna 2010 kirjan nimeltä Sähkökitaran rakentaminen. Tämän perusteellisen opaskirjan liitteenä on Telecaster-tyyppisen sähkökitaran 1:1 piirustus. Kirjaa on saatavissa useista kirjastoista.
Jaakkosen yritys Korpi Instruments myy yksittäisiä työpiirustuksia suosituimmista sähkökitara ja -bassomalleista. Vastaavia työpiirustuksia on kirjastojen kokoelmissa. Niitä voi etsiä kirjastojen hakusivuilta esim. hakusanoilla sähkökitara työpiirustukset ja bassokitara työpiirustukset.
Kysyin asiaa pienkonekorjauksen asiantuntijalta, joka vastasi näin:
Perämoottorille ei ole teknisesti mitään haittaa ”liian” suuresta kuormasta veneessä. Usein isoissakin veneissä käytetään pientä apumoottoria esim. uistelukäytössä. Moottorin asennuksessa tulee kuitenkin huolehtia oikea asennuskorkeus, jotta moottori saa tarvitsemansa jäähdytysveden.
Lisäksi on syytä huomioida, että veneen hallittavuus haastavissa sääolosuhteissa saattaa muodostua mahdottomaksi tällaisella vene - moottori -yhdistelmällä.
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää kirjoja. Yleensä on kuitenkin toivottavaa, ettei kerralla jätetä kovin montaa kirjaa. Joissakin tapauksissa kierrätyspisteestä voi löytyä aineistoa, joka voidaan ottaa kokoelmaan.
Löydät kyseiset kirjastot Helmet-palvelusivustolta kohdasta Palvelut, pudotusvalikosta otsikolla Kirjakierrätyspiste.
Tätä on kysyttävä terveydenhuollon ammattilaisilta. Tällä hetkellä koronasta ei ole paljon tietoa, mutta se lisääntyy kuitenkin koko ajan. Uutta tietoa julkaistaan THL:n sivuilla, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…. Sieltä löytyy myös usein kysyttyjen kysymysten lista, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…. Sieltä en löytänyt tällaista vastausta, joten on syytä kysyä asiaa omasta terveyskeskuksestaan tai työpaikan terveyspalveluista. Esimerkiksi Vantaalla yhteystiedot löytyvät ja neuvontanumerot löytyvät täältä, https://www.vantaa.fi/uutisia/terveys_ja_sosiaalipalvelut/101/0/149703
Web-Facta -tietosanakirjassa (WSOY) opintoviikko määritellään näin: "työpanos, jonka opiskelija tekee työskennellessään 40 tuntia viikossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mukaanlaskien myös opiskelijan itsekseen suorittama työ. Korkeakoulujen tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina."
Opintoviikko mittayksikkönä kuuluu siis korkeakoulutasoiseen opetukseen, mutta näyttää siltä, ettei missään varsinaisesti lue, etteivätkö myös esim. opistot saisi sitä käyttää. Osassa määritelmiä ei mainitakaan lainkaan opetuksen tasoa. Esimerkiksi www.opintoluotsi.fi -sivuilta löytyy seuraava määritelmä: ”Opintojen laajuuden ja opintosuoritusten mittayksikkö. Yksi opintoviikko vastaa periaatteessa 40 tunnin...
Osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/ löydät suomalaisten lääkäreiden tekemiä yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Hae kirjoittamalla hakulaatikkoon sana endometrioosi.
Erikoinen nimi, jonka alkuperä ei selvinnyt. Hakuteokset eivät nimeä tunnistaneet, myöskään internetin kautta ei tietoa löytynyt. http://surnames.behindthename.com/ ei tätä nimeä tunnistanut. http://en.wikipedia.org/wiki/Family_name. Tällä sivulla on paljon viitteitä eri kielisiin lähteisiin nimissä eri puolilla maailmaa. Näitä voisit vielä itse tutkia tarkemmin.
