Suosittelen sinulle tutustumista ainakin Paavo O. Ekon kirjaan "Puumerkit ja riimut menneisyyden avaimina". Sitä on Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla pari kappaletta hyllyssä (luokka 00.109). Symboleista on enemmänkin teoksia, mutta ne eivät liity pelkästään Suomeen.
Kuvasymboleja esimerkiksi muinaissuomalaisista kalliopiirroksista on useassa Pekka Kivikkään kirjassa, mm. "Kalliokuvat kertovat". Se löytyy hyllystä 92.1.
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen...
Muinaissuomalaista omaperäistä henkilönimistöä rikastuttivat monet johdokset, esim. Hyvä-kannasta oli käytössä ainakin kuusi eri johdosta mm. Hyvänen ja Hyvätti. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyväri, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikiristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa. Kuitenkin Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa ja Savossa. 1890 Hyvärinen oli yleisimpiä savolaisia nimiä (1000-1500 edustajaa), Hyvönen oli hieman harvinaisempi 500-1000).
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava. Keuruu, 1988.
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy sukunimi-kirjoja asiasanalla sukunimet.
Teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) sanotaan näin: "Juutinen ks. Juutilainen
Juutilainen
1800-luvun lopulla Juutilainen oli O. A. Kallion laskelmissa "toisen luokan" savolaisia suursukuja (edustajia 200-500). Savossa vanhin muoto Juutinen esiintyy nykyisin Iisalmella. Vanhoja merkintöjä Savosta: Joroisissa 1561 Joan Jutin - Juttin, Juvalla 1563 Ollij Jwtin - Jutinen, Rantasalmella 1564 Per Juttin - Jutinen. Savoon nimi lienee kulkeutunut Karjalasta. Esim. Viipurin linnassa on oleskellut juutteja 'juutinmaalaisia'. 1500-luvun lähteissä on useita merkintöjä lisänimestä Juuti. Saatuaan sukunimen tehtävän nimi on Karjalassakin vaihdellut muodoissa Juutinen...
Tietoa jokiveneen valmistuksesta löytyy seuraavista artikkeleista ja kirjoista:
Rovamo, Pertti, Lapin jokiveneet (Erä 1999, 6, s. 56-59) // Väinönheimo, Seppo, Peräpohjalainen jokivene on oma lajinsa (Puuvene 1996, 1, s.50-53) // Rahikainen Päivi, Metsässä kasvaa, rannalla syntyy...(Raito 1992, 2, s. 16-21) // Rovamo, Pertti & Lintunen, Martti, Suomalainen puuvene (1995) // Itkonen, T. I., Suomen lappalaiset vuoteen 1945, 1. osa (1948).
Piirustuksia näissä ei ollut, enkä sellaisia löytänyt kirjastojen aineistotietokannoista. Piirustuksia kannattaa kuitenkin kysyä Kotkan merikirjastosta, jonne kootaan myös puuvenealan kirjallisuutta. Yhteystiedot löytyvät Kotkan merikirjaston sivuilta osoitteesta http://www.kotka.fi/merikirjasto/.
Suomen kansallisooppera on julkaissut Carmenin libreton kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Suomentajana on Marjatta Sario. Libretto löytyy useasta suomalaisesta kirjastosta mm. Helsigin kaupunginkirjastosta. Voit halutessasi kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Kotimaisten kielten keskuksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanalla huoli on ollut nuo kaksi merkitystä ainakin niin kauan kuin suomen kieltä on kirjoitettu, siis 1500-luvulta lähtien (tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta 1, 1985), ja luultavasti jo paljon kauemmin, sillä ne tunnetaan myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä (ks. Suoman sanojen alkuperä 1, 1992).
Nykysuomen sanakirja samoin kuin uusi Kielitoimiston sanakirja antaa niin ikään sanalle huoli kaksi merkitystä: 1. 'levoton, huolehtiva ajatus jstak, murhe; levottomuus; pelko' jne. 2. 'huolehtiminen, huolenpito, hoiva'. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät "pitää huolta" ja toisaalta myös "kantaa huolta". Vanhempana merkityksenä on pidetty ensin mainittua, ja sanalla...
Uusi suomalainen nimikirja –teoksen mukaan sukunimi Juutinen on tunnettu Savossa ainakin 1500-luvulta asti. Savoon nimi on ilmeisesti kulkeutunut Karjalasta. Nimi on peräisin vanhasta tanskalaista eli Juutinmaan asukasta tarkoittavasta juutti-sanasta. Nimet Juuti, Juutila ja Juutilainen ovat samaa perua.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000.
Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta...
Vastaajan työyhteisön nurmijärveläisjäsen viittasi teokseen
Aikamatka Nurmijärven historiaan : muistikuvia ja menneisyyttä pitäjän historiasta / kirjoittaneet Timo Klaukka ja Jaakko Ojanne. - Nurmijärven uutiset, 2005
jonka s. 62-69 on kuvaus Nurmijärven Nummen hautausmaasta.
Nurmijärven kirkon hautausmaa oli 1880-luvun alussa käymässä liian pieneksi ja seurakuntalaiset pyysivät lupaa sen laajentamiseksi. Lupaa ei saatu, koska silloisten hygieniamääräysten mukaan asutus olisi ollut liian lähellä.
Erilaisten vaiheiden jälkeen seurakuntalaiset taipuivat ja päättivät perustaa uuden hautausmaan lukkarin virkatalosta erotetulla alueelle, jota on aikojen saatossa kutsuttu eri nimillä: Nummi, Syrjä, Nummensyrjä, Ärtinnummi, Aholannummi tai...
Ohessa sovelluksia. Käyttökokemusta vastaajalla tosin ei ole.
windows’phone sovellus: Library
http://www.saguiitay.com/windows-phone/library/
android-sovellukset: My Library, My Library Manager
https://play.google.com/store/search?q=library&c=apps&hl=fi
iOS sovellus: Book List - Bookshelf Manager
https://itunes.apple.com/us/app/book-list-bookshelf-manager/id476621639…
Keravan kirjastosta kerrottiin, että kirjastokortiton voi saada väliaikaiset tunnukset tietokoneen käyttöön ja tulostamiseen. Ota mukaan henkilötodistus. Mustavalkotulosteen hinta on 60 senttiä ja värillisen 1,80 euroa kappaleelta. Voit myös ostaa tulostuskortin: 25 sykäyksen kortin hinta on 5 euroa ja 50 sykäyksen 10 euroa. Yksi mustavalkotuloste vie kortilta yhden sykäyksen ja värillinen kolme.
Voit halutessasi myös hankkia kirjastokortin.
Lisää tieoa Keravan kirjastossa tulostamisesta:
http://kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/tietokon…
Kirjassa Kulttuurin muuttuvat kasvot (SKS 1999) on Tom Selänniemen artikkeli "Moderni turisti ja klassinen rituaaliteoria". Viitaten Victor Turneriin liminaalisuutta selvitellään näin:
"Liminaalisuuden käsite viittaa välimaillla olemiseen. Itse sana tulee latinan sanasta "limen", joka tarkoittaa kynnystä. Jos olet kahden huoneen, vaikkapa makuuhuoneen ja eteisen kynnyksellä astumassa makuuhuoneeseen, et ole enää eteisessä, mutta et myöskään makuuhuoneessa, vaan välimailla, kynnyksellä. Kuvitteellisesti voidaan ajatella,että eteisen säännöt eivät enää päde, mutta makuuhuoneenkaan säännöt eivät ole vielä voimassa, joten hetken ajan ikään kuin kaikki on mahdollista ja sallittua. Liminaalitilaa onkin usein verrattu kuolemaan, kohdussa...
Khiin neliön arvoja lasketaan käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa, kun halutaan varmistaa, mitä johtopäätöksiä tutkimustuloksista voidaan vetää. Aivan yleisesti voi sanoa, että kyseessä on tutkimuksessa saatujen tulosten vertailua odotettuihin tuloksiin.
Khiin neliön arvoja lasketaan useanlaisessa tilastollisessa testissä. Katso esim. http://www.isixsigma.com/dictionary/Chi_Square_Test-67.htm
Tarkoititko kysymykselläsi ehkä Khiin nelikenttätestiä, joka on erikoistapaus riippumattomuustestistä? Katso Vasama-Vartian kirjasta Johdatus tilastotieteeseen II s. 548.
Tilastollisen testin valintaan vaikuttavat mm. tutkimuksessa käytetty mitta-asteikko, käytettyjen otosten koko ja lukumäärä. Kvantitatiivisia tutkimuksia tai psykometriikkaa...
Kansaneläkelaitoksen toiminta alkoi Suomessa joulukuussa 1937. Vanhuuseläkkeitä on maksettu vuodesta 1949 alkaen. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy Kansaneläkelaitoksen tilastoja vuodesta 1957 alkaen, jolloin uusi kansaneläkelaki tuli voimaan. Näiden tilastojen mukaan kansaneläkkeen suuruus oli vuonna 1957 8000 silloista markkaa, josta perusosa oli 2000 mk ja täysi tukiosa 6000 mk (täyteen tukiosaan oli oikeutettu yksinäinen henkilö kalleimmassa kuntaryhmässä), ja vuonna 1958 indeksitarkistuksen jälkeen 8800 mk (2200 mk +6600 mk). Vuonna 1960 perusosan korotuksen jälkeen kansaneläke oli 9500 mk (2900 mk +6600 mk). Vuoden 1961 alussa suuruus oli 10800 mk(2900+7900), joulukuussa 1961 indeksitarkistuksen jälkeen 12000 mk (3200+8800)....
Kielitoimiston sanakirjassa on sanasta vanuttaa seuraavat tiedot:
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
vanuttaa
1. käsitellä vars. villaa t. villakangasta t. -vaatetta siten, että se vanuu, huovuttaa; vrt. vanua 1. Villan vanuttaminen huovaksi.
2. venyttää, vaivata tms. Vanuttaa taikinaa.
3. kuv. Kissanpoika joutui lasten vanutettavaksi riepoteltavaksi, retuutettavaksi.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisen PLUSSA-aineistohaun saatavuustiedoissa näkyvä PIKALAINA tarkoittaa, että teoksen laina-aika on aina 2 viikkoa, joskus musiikkiaineiston kohdalla vain 1 viikko. Normaali laina-aikahan on neljä viikkoa, kesälaina-ajat ovat 6-5 viikkoa. Pikalainojen laina-aika ei pitene kesälläkään. Pikalainoiksi merkitään kysyttyjä uutuuskirjoja ja kurssikirjallisuutta. Pikalainoja ei voi myöskään tilata yli kuntarajojen, oman kunnan sisällä kylläkin.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’...
