Kyseisessä kirjassa on sivunumerointi alkaa kahteen kertaan, jolloin se kerrotaan merkitsemällä molempien sivunumerointien määrät. Usein vaikka esipuhe on merkitty roomalaisin numeroin, jolloin sivumäärä merkintä olisi esim. xvi, 200 s.
Laskemalla nuo luvut yhteen saa siis kokonaissivumäärän.
Marcel Aymén romaaneista on suomennettu ainoastaan La Jument verte, Vihreä tamma (suom. Olli Nuorto). Teos on lainattavissa Kuopion pääkirjastossa. Muita suomennoksia ovat mainitsemanne novelli Mies joka kulki läpi seinien sekä näytelmä Muiden kaulat (suomentanut ja radiolle sovittanut Ritva Arvelo). Novelli löytyy mm. teoksesta Huumoria ympäri maailman (toim. Jarl Hellemann), tämäkin teos löytyy pääkirjastosta. Näytelmä on mahdollista tilata kaukolainana.
Kyseessä voisi olla Susan Vreelandin Sininen neito (WSOY, 2001). Kuvaus kirjasta löytyy esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6908#.VzmuReTUWd4.
Ville Hytönen-kuvitus Matti Pikkujämsä: Hipinäaasi, apinahiisi (Tammi)
ei löydy Inkeroisten kokoelmasta, mutta varaamalla sen saa kyllä muista toimipiteistä Inkeroisten kirjastoon.
Jukka Laajarinne-Timo Mänttäri : Isä vaihtaa vapaalle kirjoja (WSOY)löytyy läheisestä Myllykosken kirjastosta. Varaamalla senkin saa Inkeroisten kirjastoon. Lasten- ja nuorten aineiston varaaminen on ilmaista.
Kiitos palautteestasi. 15 PressReader lisenssiä, joka mahdollistaa 15 samanaikaista käyttäjää, on riittänyt tähän asti Helmet-aluella. PressReader informoi meille, että aina kun 16. etäkäyttäjä kirjautuu palveluun, tulee selkeä ilmoitus täyttyneestä kapasiteetista. Jos palvelu on herjannut jotain epämääräisempää, on tuskin ollut kyse lisenssien puutteesta. Palvelussa on ollut tänä vuonna aika ajoin ongelmia kirjautumisessa, koska sivustoa on uudistettu ja kirjautumisvaihtoehtoja lisätty. Olemme aina tiedottaneet PressReaderia teknisistä ongelmista viipymätä ja pyytäneet pikaista korjausta. Toisinaan korjaukset ja lisäohjeet ovat viipyneet.
Ilouutisena voin kuitenkin kertoa, että ensi vuonna palvelu siirtyy rajoittamattomaan käyttöön....
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta (https://kirjasto.kyyti.fi/) sekä Aleksi-tietokannasta (www.kyyti.fi/tietokannat)ei löytynyt ajantasaisia ja yleisesti ammateista tulevaisuudessa kertovia teoksia. Jonkin tietyn alan tai ammatin osalta löytyy vähän tietoa, mutta ei siis yleisesti kaikista ammateista. Tässä alla kuitenkin internetistä löytyviä lähteitä, jotka ovat varmasti hyödyksi.
Jos sinulla on jokin tietty ammatti mielessä, voit katsoa siitä tietoa ForeAmmatista. Se on sähköinen palvelu, joka on tarkoitettu työnhakijoille, ammatinvaihtoa harkitseville ja kouluista valmistuville. Palvelu tarjoaa alueellista tietoa ammateista ja niiden tulevaisuudesta. ForeAmattui löytyy osositteesta: www.foreammatti.fi
Jos pääset Heksingin...
Useimpiin kuntien kirjastojen e-kirjapalveluihin tarvitaan tosiaan kirjaston tai kirjastokimpan kortti. Kirjastot.fi-sivustolle on kuitenkin koottu linkkejä vapaasti saatavilla oleviin, maksuttomiin e-kirjapalveluihin. Sivusto löytyy täältä:
http://ekirjasto.kirjastot.fi/vapaasti-saatavilla
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
Alexander Hamiltonista on kirjoitettu pari suomenkielistä verkkoartikkelia. Toinen niistä löytyy Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Hamilton .
Suomen kuvalehden USA:n setelirahauudistusta koskevassa jutussa on mainintoja Hamiltonista. Artikkelin osoite on
https://suomenkuvalehti.fi/americana/rasisti-sai-vaistya-orjan-tielta/?shared=2765-0ed0b130-1 .
On suositeltavaa tutustua Ari Helon alla mainittuun kirjaan. Sitä on saatavilla kirjastoista. Kirjassa on käsitelty myös Alexander Hamiltonia.
Helo, Ari: Yhdysvaltain demokratian synty: unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys: sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät...
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni...
Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Etsitty runo on Lauri Pohjanpään Sininen metsä. Alun perin se julkaistiin Pohjanpään vuonna 1956 julkaistussa kokoelmassa Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille. Tämän lisäksi sen voi löytää esimerkiksi sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta ja Eläinrunojen kirja sekä Urho Somerkiven ja kumppanien laatimasta Otavan Neljännestä lukukirjasta.
Kyseessä voisi olla Yökyöpelit -lastenohjelma, vaikkei Seela Sella esittänyt kummitusta vaan roolinimi oli Mahtimummeli Päätäi Väätäinen.
Yökyöpelit on Ylen tuottama 13-osainen lastenohjelma, joka esitettiin Pikku Kakkosessa kevättalvella 2015. Sarja perustuu Yökyöpelit-lastennäytelmään, jonka ensi-esitys oli Helsingin Kaupunginteatterissa keväällä 2011. Näytelmän ja televisiosarjan pohjana ovat Laura Ruohosen kirjoittamat ja Erika Kallasmaan kuvittamat kirjat Allakka pullakka ja Yökyöpelit.
Musiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, ja kappaleet on julkaistu myös albumilla Yökyöpelit. Ohjelman koreografiasta vastasi Marjo Kuusela. Juoni: Agenttinero Narun ( Martti Suosalo)auto katoaa merkillisesti ja autoa etsiessään agenttinero päätyy...
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet....
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu aloitti 1998 yleisten kirjastojen yhteisellä etusivulla. Kysy.fi syntyi nimellä iGS Bill Gates-säätiön palkintorahan turvin Helsingin kaupunginkirjastossa 2001. Alunperin palveluilla oli jonkin verran eroa: Kysy kirjastonhoitajalta oli valtakunnallinen palvelu, jossa Suomen kirjastot yhdessä tarjosivat tietopalvelua verkossa, iGS taas oli myös verkkotietopalvelu, mutta sillä oli fyysinenkin laitteisto ja se kulki messuilla ja tapahtumissa tarjoamassa henkilökohtaista tietopalvelua. Sen vastaajat olivat Helsingin kaupunginkirjaston työntekijöitä. iGS:n tärkein motto alkutaipaleella oli madaltaa kynnystä kysyä kirjastosta, missä myös onnistuttiin. iGS vaihtui Kysy.fi:ksi vuonna...
Tarkoittanet laulua "And all that jazz" John Kanderin säveltämästä ja Fred Ebbin sanoittamasta musikaalista "Chicago", josta on tehty myös elokuva. Kaikkia mahdollisia nuotteja en pysty katsomaan, mutta niissä, jotka pystyin katsomaan ja joissa on pianosäestys ja melodia omalla viivastollaan laulajalle, on kaikissa laulun lopussa lyhyt osuus, jossa on stemma myös kuorolle omalla viivastollaan, näin esimerkiksi nuotissa Kander, John: "The Kander & Ebb collection : piano, vocal" (Hal Leonard, [2004]).
Musikaalin lauluja löytyy myös seuraavista nuoteista (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit):
Kander, John: Chicago : movie vocal selections (International Music Publications, [2003], 94 sivua, 13 laulua)
Kander, John: Chicago :...
Suomen elokuva arkistossa, nyttemmin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, on lakisääteisesti vuodesta 1984 Suomessa levitetyt elokuvat kaikissa formaateissa, mukaan lukien videokasetit.
KAVIn Tenho-tietokannassa on 24080 videolevityksessä ollutta kasettia.
Valtaosa niistä on digitoitu. Tenho-tietokanta näkyy vain KAVIn sisäverkossa. Digitoituja videoita voi katsoa KAVIn tiloissa (koronakriisin jälkeen).
Henkilökunta auttaa lastenvideoiden löytymisessä.
1980-luvulla ilmestyi erityisiä videolehtiä. Esim Katson videolehti. Niissä on erikseen listattu lastenelokuvat. Tämä helpottaa poimimaan lastenelokuvat digitoiduista videoista.
Lähteet: Tenho-tietokanta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Katso!:n videolehti, 184...
