Pikiöljystä löytyy jonkin verran kuvauksia ja tietoa Internetistä. Sivusto Yrttitarha on erikoistunut yrtteihin ja rohtoihin http://www.yrttitarha.com/.
Sivuston kansanperinteen sanastossa kerrotaan, että pikiöljyä saadaan tislatessa tervaa potaskan kanssa. Sen mainitaan olevan tysin puhtaana väritöntä. Samasta sivustosta löytyy rohtojen perusohjeita, mutta ei sinänsä erikseen pikiöljyn valmistusohjetta. Osassa kansanperinne kerrotaan männyn kohdassa, että männyn pihkaisista kannoista poltettu terva on ollut kauan yleisesti tunnettu rohto.
Ohjeita voisi kysellä ehkä liikkeiltä, jotka myyvät pikiöljyä. Esimerkiksi Frantsilan Kehäkukka http://www.frantsila.com, Kukinto, http://www.kukin.to/tietosivut/tervatieto.html tai Kainuunterva http://...
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=09a9…
Rahasta saa myös tietoa seuraavilta www-sivuilta:
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
http://www.kolikot.com/uutiset/12
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/erikoisrahat_2007
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Leonard Cohen laulun Take this waltz (Pequeno vals vienes) on suomeksi
laulanut Tapani Perttu. Suomenkielinen nimi on Tämä valssi ja suomenkieliset sanat on tehnyt Turkka Mali. Laulu löytyy Pertun levyiltä Tanssi elämän tanssi (äänilevy, c-kasetti,1988) sekä Oon sun mies (c-kasetti, 1988). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa näitä levyjä tai kasetteja ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta levyn voi tilata muualta Suomesta Helsinkiin.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Laulun nuotit löytyvät esimerkiksi nuottikirjasta:
Anthology : Over forty selected titles : Piano, vocal, guitar ; Arrangements by Frank Metis / Leonard Cohen
Julkaisutiedot New York : Amsco Publications, c1991
Huomautus Sanat, melodia,...
Vuonna 1965 valmistui David Leanin ohjaama elokuva Tohtori Zivago, jonka Siperia-osuudet on kuvattu Suomessa Kolilla, Punkaharjulla ja Joensuussa Pyhäselän jäällä. Elokuvan pääosissa ovat Omar Sharif, Julie Christie ja Geraldine Chaplin.
Tämä löytyy myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston luettelosta, jossa listataan elokuvia, jossa Suomi on kuvattu Venäjänä: http://www.kava.fi/elavan-kuvan-museo/arkiston-aarteet/suomi-venajana-e… .
Kavan listassa on myös kaksi muuta 1960-luvulla osin Suomessa filmattua elokuvaa: Miljardin dollarin aivot / ohjaaja Ken Russell. 1967 ja Kremlin kirje / ohjaaja John Huston. 1969, jonka teatteriensi-ilta oli tosin vasta vuonna 1970.
Kirjassa Outi Heiskanen: Tehtävä Suomessa : kotimaamme ulkomaisissa...
Syytä kainalokarvojen esiintymiseen ei varmuudella tiedetä. Koska nämä kainalokuopassa esiintyvät karvat kuitenkin alkavat kasvaa merkittävästi vasta sukukypsyyden eli murrosiän myötä, pidetään niitä suurella todennäköisyydellä elimistön keinona kerätä, varastoida ja säännöstellä feromoneja eli hormonitoimintaan liittyviä kemiallisia viestejä. Toisen teorian mukaan - joka ei edellytä feromoniteorian kumoamista - kainalokarvat vähentää kitkaa ja ihon hankautumista esimerkiksi juostessa.
Feromoniteorian tutkimisen kannalta on hankalaa, että moderni ihminen kokee kainaloista erittyvän hajun yleensä epämiellyttävänä ja sen torjumiseen on kehittynyt kokonainen teollisuuden ala (deodorantit). Toisaalta tiedetään, että kainaloista erittyvät...
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että ”ymmällään” on samaa vartaloa, josta on muodostettu johdokset ”ympyrä” ja ”ympäri”. Murteissa ”ymmä” voi merkitä ’neuvottomuutta, pulmaa’. Häkkinen ei selitä tarkemmin, mistä merkitys ”olla ymmällään” juontuu, mutta kenties kyse voisi olla siitä, että ympyrä kuvastaa jollakin tavalla neuvottomuutta: ympyrää kulkiessaan ei löydä millään perille. Hiukan samanlainen on myös sanonta ”pää pyörällä”, ja siinäkin ympyrän merkitys on mukana, vaikka kyse onkin aivan eri sanasta. Tämä on kuitenkin vain oma arveluni sanan merkitystaustaksi.
Kirjastoissa on runsaasti aforismi- ja mietelmäkirjoja.
Ne löytyvät kirjaston aineistotietokannoista aihesanoilla aforimismit / mietelmät / mietelauseet.
Etenkin aforismikokoelmissa joissa on usean eri kirjoittajan ajatuksia aforismit on ryhmitelty aiheen mukaan tai sitten kirjan lopussa on hakemisto josta voi hakea määrätyn aiheisia mietelmiä. Muistin ja muistamisen lisäksi aikaan liittyvät aforismit voivat kiinostaa sinua. Esimerkkejä:
Elämän virta : mietteitä / toimittanut Salme Saure
Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio
Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta / koonnut Hannu Tarmio.
Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa mietelmät ja aforismit on sijoitettu luokkaan 171.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä...
Kyllä löytyy nimellä Niskavuori. Se sisältää näytelmät "Niskavuoren nuori emäntä", "Niskavuoren Heta", "Niskavuoren naiset", "Niskavuoren leipä" ja "Entäs nyt,Niskavuori?" Kirja on ilmestynyt v. 2001 "Kirja kerrallaan" -julkaisuna.
Kirjaa on jonkin verran myös Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa.Sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen...
Internetistä löytyy hyvä sivusto sekä historiallisista että uusista maakunnista.
Osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunnat
Sivusto on vielä kesken ja kaikkien uusien maakuntien vaakunoita sieltä ei löydy, esim. Etelä-Karjalan vaakunaa en löytänyt.
Se löytyi kuitenkin toiselta sivulta, osoitteesta http://www.reg.fi/
Tuo sivusto ei muuten ole niin selkeä kuin wikipedia.
Setelien arvoa voit katsoa kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004
Julkaisu löytyy useimpien yleisten kirjastojen kokoelmista. Hinnat eivät ole osto- tai myyntihinto-ja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Alla hakutuloksia HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=historia+asu…
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa teoksissa on kuvia asunnoista ja huoneklauista 20 ja 30-luvuilta:
Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman
Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland, 1990
Juntikka, Ilse
Pirtinpenkistä makuuhuoneeseen / [teksti: Ilse Juntikka] ; [työryhmä: Ilse Juntikka, Ulla Toppila]
[Oulu] : Pohjois-Pohjanmaan museo, 1993
Arkio, Leena
Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa / Leena Arkio ; [piirrokset: Georg Löwegren & Erik Lindgren .. , L. Larsson .. ]
Helsingissä : Otava, 1993
Miten ennen asuttiin :...
Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).
Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)
- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
Enea on tytön tai pojan nimi löytyneiden lähteiden valossa. Se on nimen Aeneas muunnos. Aeneas oli roomalaisen myyttisen historian mukaan troijalainen, joka pelastautui pakenemalla Troijan tuhosta ja saapui lopuksi Italian maaperälle, jossa hänen jälkeläisensä perustivat Rooman kaupungin. Roomalaisten peruseepokseksi tarinan muokkasi Vergilius. Enea on harvinainen nimi.
Nettilähteitä:
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Enea
http://en.wikipedia.org/wiki/ENEA
Beata pohjautuu latinan sanaan beatus = onnellinen, siunattu. Beata voi myös olla lyhennös nimestä Beatrix tai Beatrice.
Muunnelmia ovat Beáta, Bea, Beade, Beate.
Nettilähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Beata
Isä Matteon tutkimusten kausi 11 oli nähtävissä Yle Areenassa 90 päivän ajan syksyllä 2018. Kausi 12 puolestaan oli katsottavissa Yle Areenassa syksyllä 2020. Jos toivot, että kyseiset kaudet laitettaisiin uudestaan Yle Areenaan, kannattaa laittaa asiasta palautetta Ylelle.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/10/isa-matteon-tutkimukset-jatkuv…
https://areena.yle.fi/1-50357594
Ruokasoodaa (natriumbikarbonaatti, NaHCO3) käytetään nykyään esimerkiksi leivonnassa ja siivouksessa. Leivonnassa sitä käytetään happamia tuotteita, kuten viiliä tai kermaviiliä, sisältävissä leivonnaisissa. Siivouksessa sillä puolestaan voidaan puhdistaa erilaisia pintoja ja poistaa hajuja.
Natriumbikarbonaatin historia ulottuu faaraoiden ajan Egyptiin. Tuolloin käytettiin "natronia". Se on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta. Natronia käytettiin lääketieteessä, ruuanlaitossa, maanviljelyssä, lasinvalmistuksessa ja muumioiden kuivaamiseen. Ruuanlaittopuolella sitä käytettiin muun muassa kalojen...
Teoksessa Edessä avoimet meret:Runoja antoisiin eläkevuosiin löytyy kysytynlaisia runoja. Tämä teos löytyy kirjaston kautta kuten seuraavatkin, joista voi olla hyötyä:
Vuosien varjot ja valo / Räty-Hämäläinen, Aino
[Helsinki] : Palmenia-kustannus, 2002
Vuodet kuin kuiskauksia /
Helsinki : WSOY, 2005
Tässä iässä /Heilala, Eeva
Helsinki : Tammi, 2009
Ilta / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2002]
Ero / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2003]
Suruttoman saattohoito / Kejonen, Pekka
Helsinki : WSOY, 2005 (Vantaa : Dark)
Koipitoipilas : runoja /Villa, Kyllikki
Helsinki : Like, 2009
Pää tallella : runoja ikääntyville /
Helsinki : LK-kirjat, 2008
Juliana-nimi on miehen nimen Julianus sisarnimi. Julianus puolestaan on vanha roomalainen nimi, joka on johdettu sukunimestä Julius.
Julius-sukunimen on arveltu merkitsevän maitopartaista nuorukaista tai Jupiter-jumalalle pyhitettyä. Juliusten sukuun kuuluivat mm. Gaius Julius Ceasar ja keisari Augustus. Gaius Julius Ceasarin syntymäkuukausi heinäkuu on useissa kielissä saanut nimensä tuon kuuluisan roomalaisen mukaan (july, juli, Julius).
Juliaana nimi on ollut almanakassa Nikomedeiassa Istanbulin itäpuolella n. 303 Diocletianuksen vainoissa surmansa saaneen naismarttyyri Julianan muistoksi.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Lmepiäinen: Nimipäiväsanat (Gummerus, 1994)
Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
