Jarkko Laine on suomentanut Tomas Tranströmerin runon Svarta vykort I ja II kokoelmasta Det vilda torget (1983). Lähettämäsi katkelma on runon toisesta osasta.
Suomennos Mustia maisemakortteja I ja II julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 4/1985. Suomennos sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Maailman runosydän (1998), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikka (1991) ja Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (1997).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kirjastot eivät saa asiakkaiden tietoja suoraan väestötietojärjestelmästä. Asiakkaiden täytyy itse huolehtia siitä, että kirjastossa on ajantasaiset tiedot. Yhteystiedot voi vaihtaa suoraan Helmet-palvelun kautta, mutta nimeä. Jos nimesi on vaihtunut, käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin heti maksutta mukaan.
Helmat: Ohjeita
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#yhteystietojenmuutta…
Tukki-sana tulee ruotsin kielen sanasta, joka nykyruotsissa on muodossa stock. Suomenruotsin murteissa sana esiintyy myös muodossa stukk.
Tukkia-verbin alkuperä sen sijaan tuntematon. Sanalla on kyllä vastineita eräissä lähisukukielissämme (inkeroisessa tukkia, karjalassa tukkie ja virossa tukkida). Verbi on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu myös tukehtua ja tukahtua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa...
En onnistunut löytämään täydellistä listaa tällaisista nimistä ja ei sellaista liene olemassakaan, sillä sanojen käyttö muuttuu ajan saatossa. Kyse on kielitieteen termein "proprin appellatiivistumisesta", eli kielenilmiöstä jossa erisnimi saa yleisnimisen merkityksen. Maria Sarhemaa on tutkinut tätä ilmiötä nimien Urpo, Uuno ja Tauno kohdalla. Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu-töitä.
Tässä artikkelissa syiksi mainitaan esimerkiksi ihmisluonnon taipumus leukailuun ja lempinimien keksimiseen. Usein kyseessä ovat vanhahtavat nimet. Myös viihde ja slangi tuottavat sanojen appellatiivistumista. Näihin voi tutustua esimerkiksi Heikki Paunosen slangisanakirjasta.
Myös se miltä sana kuulostaa voi vaikuttaa sen käyttöön, näin lienee...
Oletan, että tarkoitat satua, joka löytyy kirjasta Hanhiemon satuaarre. Siinä on kirjava kana, kissa, ankka ja porsas. Kana on ahkera ja tekee kaikki työt muiden puolesta. Se myös kylvää, kerää ja jauhaa vehnän. Kun kana on lopulta kaikkien vaiheiden jälkeen leiponut vehnäleivän, muutkin haluaisivat syödä sitä, mutta kana sanoo syövänsä kaiken itse. Sadun opetuksena on mielestäni, että palkinnon eteen on tehtävä töitä.
Ehdottoman varmaa historiallista taustaa tynnyriin pukeutumiselle ei ehkä ole löydettävissä, mutta kiintoisia teorioita kuitenkin. Ankkalinnan yksityisomaisuutta tämä pukeutumismalli ei kuitenkaan ole. Köyhyyteen sen on vahvimmin kytkenyt amerikkalainen kirjoittaja ja pilapiirtäjä Will B. Johnstone (1881-1944). Yksi vakituisista hahmoista hänen 1920- ja 30-luvuilla ilmestyneissä pilapiirroksissaan oli "Veronmaksaja", joka oli kuvattu alastomaksi mieheksi, yllään pelkkä tynnyri, millä haluttiin tähdentää hänen pennitöntä tilaansa.
Se, miksi Johnstone puki puille paljaille joutuneen veronmaksajansa juuri tynnyriin, jääkin sitten spekulaation varaan. Yksinkertaisin selitys yhdistää tynnyripukeutumisen nykyajan asunnottomien...
Hannah Arendt Centerin perustajan ja johtajan Roger Berkowitzin tuoreen verkkokirjoituksen mukaan kysymyksen sitaatti ei ole Hannah Arendtin tekstiä. Berkowitz myöntää, että hengeltään tekstikatkelma kyllä myötäilee Arendtin ajattelua, mutta että täsmälleen näin Arendt ei ole kirjoittanut tai sanonut. Berkowitz arvelee väärän sitaatin perustuvan Arendtin viimeisessä julkisessa haastattelussaan muotoilemiin ajatuksiin: "-- If everybody always lies to you, the consequence is not that you believe the lies, but rather that nobody believes anything any longer. This is because lies, by their very nature, have to be changed, and a lying government has constantly to rewrite its own history. On the receiving end you get not only one lie—a lie which...
Kyseessä on Sirkka Turkan runo Syksy, joka alkaa rivillä "Ääneti oksassaan omena".
Runo sisältyy mm. kokoelmiin Sirkka Turkka Runot : 1973-2004 (2005) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (1987, useita lisäpainoksia).
https://finna.fi/
Kreikkalaiseen Thaddaios-nimeen perustuvat venäjän Fadei, Fadja ja Fadka ovat karjalaisessa ristimänimistössä muotoutuneet asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi sitten siirtynyt sukunimistöömme. - Vata on selitetty myös Vasilin kansankieliseksi asuksi.
Karjalaisperäisellä Vatasella ei ole yhteyttä lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa paikan- ja henkilönnimistössämme esiintyvään Vatajaan. Vataja tarkoittaa 'viljelysmaata ja savimaata', Etelä-Pohjanmaalla myös 'lakeutta, vesialuetta ja vesiperäistä maastoa'.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kappaleesta ei näytä olevan nuottijulkaisua.
Netistä voi löytää kappaleeseen tehtyjä sointulistoja:
http://jartsa20.mbnet.fi/laulutPDF/T/TARKOITUSTA%20VAILLA.pdf
https://chordify.net/chords/tuula-hedman-tarkoitusta-vailla-mrkaalojeeno
Wärtsilän tytäryhtiön Turun telakalla rakennettiin 1980-luvun lopulla turistisukellusveneitä, joilla pystyi uutisoinnin mukaan sukeltamaan 100 metrin syvyyteen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/02/sukellusvenematkailu
Ranuan Simojärven vesissä ei näkyvyys sukellusveneestä ollut toivotunlainen https://www.kaleva.fi/ranuan-sukellusvenekohua-seurasi-tyrmaava-pettymy…
Vuonna 1990 uutisoi Helsingin Sanomat turkulaisen W-Sub Oy:n telakalla valmistuneen turistisukellusveneen aloittavan liikennöinnin Punaisenmeren rannalla Hurghadassa. Maksimi sukellussyvyyden mainittiin olevan 75 metriä, tosin turistikäytössä pysyteltäisiin 10-30 metrin syvyydessä. HS 21.7.1990
Mobimar Oy on sittemmin valmistanut Turussa erilaisten työveneiden ohella...
Pallen kevätlaulun sanat näyttäisivät olevan Tampereen kirjastosta löytyvästä nuotissa:
"Paras ryssä - kuollut ryssä paarlevuu..".
Kyseessä on vuonna 1942 julkaistu nuottikokoelma Sota-ajan lauluja. Kyseisessä nuotissa näyttäisi olevan tämä kyseinen laulu nimellä "Kevätrallatus".
Kappaleen alkusanat PIKI-kirjastojen verkkosivujen mukaan ovat "Tullut on taas kevät että vappu".
Kuuntelin kyseisen kappaleen Matti Jarvan versiona youtubesta ja omaan korvaan sanat kuulostivat olevan "Ollut on taas kevät että vappu".
Nämä ovat kuitenkin sen verran lähellä toisiaan, että kyseessä voi hyvinkin olla sama kappale.
Voit tilata kyseisen nuotin kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Etsin sanoja myös netistä, mutta valitettavasti en löytänyt niitä...
Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon.
Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984)....
Suurimpia Kanadassa toimivia puhelinluettelopalveluita on verkkosivusto canada411.caVoit käyttää muun muassa tätä palvelua yrittäessäsi löytää Kanadasta puhelinnumeron nimen ja paikkakunnan perusteella.
Ruotsin kielen voileipää tarkoittavan macka-sanan alkuperästä ei olla täysin varmoja. Macka-sanan käyttö yleistyi slangisanana 1930-luvulla yhdessä voileipien suosion kasvun kanssa. Sana tulee mahdollisesti saksan machen (tehdä) -verbin kautta. Joissain ruotsin murteissa macka alkoi tarkoittaa työtä tai viimeistelyä.Smörgås – Wikipedia
Etsin tietoa hamsterin valjaista sekä kirjastossa olevista hamsterinhoito-oppaista että internetistä. Melko yleinen mielipide tuntui olevan, että hamsterille ei pitäsi laittaa valjaita ollenkaan, koska hamsterin ruumiinrakenne on sellainen, että hamsteri pääsee valjaista helposti karkuun. Valjaat saattavat myös puristaa liikaa. Mm. Suomen hamsteriyhdistyksen sivuilla kerrotaan näin. Ohjeita tai kaavoja valjaiden tekemiseen ei löytynyt. Koska valjaita ei hamsterille suositella, itsetehdyt valjaat tuskin ovat sen mukavammat tai turvallisemmat. Jos nyt kuitenkin haluat tehdä hamsterillesi valjaat voit ehkä tehdä ne kaupan valjaita mallina käyttäen. Halvemmaksi itsetehdyt valjaat tuskin tulevat.
Lähde:
http://www.hamsteriyhdistys.net/faq.php
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988/Kustaa Vilkuna) kertoo Esa-nimestä näin:
6.7. (1929-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, on vanha lyhentymä raamatullisesta nimestä Esaias (Jesaja). Myös Eesauta on paikoin kutsuttu Esaksi, samoin Eskoa (Eskil). Lyhyt naseva Esa oli 1975 alle 15-vuotiaide poikien etunimitilastossa 23. sijalla ja 1984 35.sijalla.
Esaias-nimestä taas kerrotaan samassa lähteessä seuraavaa:
6.7. vuodesta 1708 (1705 21.2.) kreikkalainen vastine heprean nimelle Jesaja, joka on tulkittu mm. ”Jahven pelastus”, ”Profeettain kuningas”. Jesaja ilmoitti jo 740-700 e.Kr. kauneimmin ja selvimmin tulevasta Messiaasta. Ikivanha raamatullinen nimi on ollut ahkerassa käytössä joka puolella maatamme. Yleisin puhuttelumuoto on...
