Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset...
Aivoistahan tässä juuri on kyse. Kun tarkastelee peilikuvaa, aivot olettavat, että valonsäteet tulevat silmiin suoraan, heijastumatta mistään. Havainnoitsijan kannalta siis peilissä näkyvä kuva ("peilin takana" oleva peilikuva) on yhtä kaukana peilistä kuin sen etupuolella oleva kohde. Asiaa voi havainnollistaa oman peilikuvansa avulla: kun seisoo lähellä peiliä, myös peilikuva on lähellä. Jos menee kauemmas, myös peilikuva näyttää etääntyvän.
Lähteet:
Tiedä ja hämmästy. Valitut Palat, 1990
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille. Tammi, 2007
Esimerkiksi kurssit English for You sekä New Headway Pronunciation Course ovat kielikurssipaketteja joihin sisältyy kirja+ cd. English for You kirjan sanasto on myös foneettisesti kirjoitettu.
New Headway Pronunciaton Course keskittyy ääntämiseen ja puhumiseen.Jatko-osia on kummassakin sarjassa.
Matti Rossin suomennos menee näin:
tämä kuninkaiden valtaistuin,
hallitseva saari,kuninkuuden tyyssija,
Marsin tanner, toinen Eden, puoliparatiisi,
tämä linnoitus,luonnon rakentama
tarttuvia paheita ja sotaa vastaan,
tämä onnellisten asuinpaikka,
pienoismaailma, jalokivi, upotettu
hopeiseen mereen, joka linnan muurien
tai vallihaudan tavoin torjuu köyhempien
maiden kateuden; tämä siunattu puutarha,
laidun, valtakunta, äiti, tämä meidän
Enlantimme
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Lähimmäs kysymyksessä muisteltua juonta taidetaan päästä Vonnegutin kirjassa Sähköpiano (Tammi, 1981). Kirjan ensimmäisessä luvussa on jakso, jossa kirjan päähenkilö Paul Proteus tarkastelee Iliumin Tehtaitten automaattisorveja ohjaavaa nauhaa, johon ”oli tallennettu mestarisorvarin liikkeet hänen valmistaessaan vajaan hevosvoiman tehoisen moottorin akselia”. Hän muistelee, kuinka ”työnjohtaja oli näyttänyt heille parhaimman miehensä -- ja leikkiä laskien lahjakkaat nuoret miehet olivat kiinnittäneet nauhoituslaitteet pöllämystyneen sorvarin sorvin säätimiin.” Palkinnosta ei kuitenkaan ole puhetta. Parhain mies on ”Rudy Hertz, kauan palvellut, eläkkeelle valmis sorvari. -- Rudy ei ollut täysin ymmärtänyt mitä nauhuri merkitsi, mutta siitä...
Kun haet teosta, voit rajata hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi kielen mukaan. Jos haet Jens Lapiduksen teoksia nimenomaan alkukielellä, klikkaa kielirajoitinta "ruotsi". Näin saat vain ruotsinkielisen aineiston.
Teoksen kieli käy ilmi myös, kun avaa teoksen tiedot klikkaamalla kirjan nimeä (kohdassa "kieli").
Jens Lapiduksen uutuus teos on alkukielellä "Top dogg" ja suomennoksen nimi on "Top dog".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappale on nimeltään "Vihreällä niityllä". Se alkaa: "Hetkeksi jos vaan täytekynäs saan". Kertosäe alkaa: "Niityllä mä kerran kysyin armaaltain, lempensä jos saisin; vastas: kyllä vain". (Tosin nuotissa "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" laulun alkusanat ovat vähän erilaiset kuin muissa nuoteissa: "Hetkeksi jo vaan täytekynän saan".) Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Erkki Ainamo. Laulun alkuperäinen nimi on Auf der grünen Wiese, ja sen on säveltänyt Jára Beneš.
Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 8. Siinä on laulusta kosketinsoitinsovitus ja sanat suomeksi ja saksaksi. Suomeksi sen on levyttänyt Per-Erik (Pärre) Förars vuonna 1958. Hänen esityksensä löytyy cd-levyltä "Muksuilla...
Perusteellista tietoa löytyy Jörn Donnerin kirjoittamasta Fazerin 100-vuotishistoriikista nimeltä Fazer 100, joka löytyy myös Raision kirjastosta. Fazerin sivulla on tietoa myös historiasta tuotemerkkien lomassa, https://www.fazer.fi/ . Suklaayhdistyksen sivuilta löytyy myös jonkin verran tietoa mm.tuotteiden valmistuksen aloittamisvuosista:
http://www.suklaayhdistys.com/fazer.php
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Eurostudent-tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi "nuorten korkeakoulutukseen pääsyä, korkeakouluopiskelun olosuhteita, opiskelijoiden ajankäyttöä ja toimeentuloa sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen". Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa (https://minedu.fi/raportit-ja-tutkimukset) on julkaistu lukuisia kyselyn tuloksia pohtivia artikkeleita.
EUROSTUDENT VI –tutkimuksen keskeiset tulokset –raportissa (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf) todetaan seuraavaa (s. 25):
”Korkeakouluopiskelijoista joka viidennen (20 %) vanhemmista ainakin toisella on ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta. Opiskelijoiden vanhemmista 29 prosentilla on enintään ylioppilastutkinto tai...
Päättötodistusta voisi tiedustella koulun kunnan arkistosta tai Kansallisarkistosta (https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot). Koulusta luultavasti riippuu, missä sen arkistoja säilytetään tai onko niitä säilynyt lainkaan. Osoitteesta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut löytyy tietoa kouluihin liittyvistä arkistoista.
Nykypäivänä mainitsemaasi muotoa 'Mrs. Jack Taylor' ei enää käytetä kuin harvoin, mutta entisaikaan se oli tapana. Nykypäivänä voidaan käyttää pariskuntaa esiteltäessä muotoa 'Mr. and Mrs. Jack Taylor', mutta vaimoa esiteltäessä muoto on 'Mrs. Elizabeth Taylor' tai mahdollisesti 'Doctor Taylor', jne. Nykypäivänä ei ole myöskään olennaista onko nainen naimisissa vai ei, joten muotojen 'Ms.' ja 'Mrs.' merkitys on nykyään olematon.
Käytäntöjen taustalla on pitkälle 1900-luvulle jatkunut käytäntö, jossa aviomies ajateltiin perheen ja pariskunnan keskeisenä hahmona. Kyse on siis patriarkaalisesta tavasta, joka on nykypäivänä liudentunut vähitellen pois yhteiskunnan kaikilta tasoilta. Vastaavanlaisia tapoja puhutella löytyy myös muista Euroopan...
Laulu Valonkantajille on Kyösti Mäkimattilan sanoittama ja löytyy albumilta Olet maailmassa ainut (2018). Laulujen sanat ovat levyn tekstilipukkeessa. Nuottikirjana albumia tai sen kappaleita ei ole saatavilla. Levy on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Mäkimattila on julkaissut v. 2019 runokirjan Valoina toisillemme. Sen sisällöstä ei löydy tietoja, eikä kirjaa ole Vaasan kaupunginkirjastosta. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainaksi.
Kaikkein äänekkäimmin ja sinnikkäimmin natsismin uhkaa vastaan lienee kampanjoinut kansallissosialistisen liikkeen pääkaupungissa Münchenissä ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti Münchener Post. Sen kirjoittajat ennakoivat jo varhain natsi-ideologiaan ja liikkeen mahdolliseen valtaanpääsyyn liittyvät vaarat. Hitler pitikin sitä yhtenä hankalimmista poliittisista vastustajistaan. Jo vuodesta 1920 aina siihen saakka kun Hitler lopetti sen toiminnan 1933 Münchener Post kampanjoi aktiivisesti ja sanoja säästelemättä Hitleriä ja kansallissosialisteja vastaan. Tässä vaiheessa monikaan ei ottanut Hitleriä niin vakavasti, että olisi pitänyt häntä ja hänen liikettään todellisena uhkana, niin kuin Münchener Post teki. Siitä syystä...
Moottoritiellä ei saa aja sähkömopolla. Traficom
Myöskään tavallisella mopolla ei ole moottoritielle asiaa. Liikenneturva vastaa näin:" Jos mikään ei kiellä niin kyllä mopolla voi valtatiellä ajaa. Jos pientareella ajo käy haitatta päinsä, on mopoa kuljetettava siellä. Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä ajo on mopolla kielletty." https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset/mopolla/mopolla-valtatiella#a9d1c9d4
Aila Meriluodon kokoelmaan Lasimaalaus sisältyvän Kahlaajatyttö-runon avaussäkeet kuuluvat kokonaisuudessaan näin: "Kahlasin veteen miettivin jaloin. / Katselin kauan. Nähdä aloin." Runossa on kaikkiaan kuusi loppusoinnutettua säeparia.
Lunar surface temperatures from Apollo 11 data -muistioon rekisteröityjen mittausten mukaan sinä aikana, jona kuumoduuli Eagle oli laskeutuneena Kuun pinnalle, lämpötila oli alimmillaan n. 253 K (n. -20°C) ja ylimmillään n. 280 K (n. 7°C). Noin kaksi ja puoli tuntia kestäneen kuukävelyn aikana lämpötila on muistion kuvassa 6 esitetyn kaavion mukaan ollut n. 270 K (n. 0°C).
Lunar surface temperatures from Apollo 11 data (usra.edu)
