Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista Selloon on tänä vuonna perustettu venäjänkielinen kirjasto. Siellä on kaikkein kattavin kokoelma. Helsingin kirjastoista venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy ainakin suurimmista kirjoista ja laajimmat kokoelmat ovat ehkä Pasilassa ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Saksankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja kirjastoihin kyllä jonkin verran otetaan, mutta kirjojen täytyy olla uusia. Vanhoja kirjoja voi tuoda kirjastoiden kierrätyspisteisiin.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/162205-selloon-avataan-venajankielin…
Suurin kokoelma näyttäisi olevan Itäkeskuksen kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28nuortenkirjallisuus%29%2…
Asia selviää Helmet-haun tarkennetussa haussa. Hakusanaksi nuortenkirjallisuus, kieleksi venäjä ja sijainniksi lähinnä kirjastojen lastenosastot.
Helmet-kirjaston kattavimmat venäjänkieliset kokoelmat ovat kuitenkin Espoossa Sellon kirjastossa sijaitsevassa Venäjänkielisessä kirjastossa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Venajankielinen_kirjas…
Suomalaisista kirjastoista löytyy kummastakin lehdestä vain muutamia vuosikertoja. Tiedot on tarkistettu kirjastojen yhteistietokanta Melindasta ja Frank-monihausta:
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoissa Glitter-lehteä ei ole lainkaan ja Julia-lehdestä on vain muutamia vuosikertoja.
Voit pyytää lehdet kaukolainaksi Ruotsista oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-kirjastojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei!
Kirjastokortin numeron voi tarkistaa vain esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, kannattaa se ilmoittaa kadonneeksi ja hankkia uusi, kun se on mahdollista. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Lara Fabianin "Le secret" on 2013 julkaistu levy, joten se olisi ehditty hankkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei mikään suomalainen kirjasto ole sitä hankkinut.
Tällaisista hankkimatta jääneistä levyistä voi tehdä hankintaehdotuksen kirjastoon. Mikään ei estä tekemästä ehdotusta myös johonkin isompaan kirjastoon, josta levyn sitten voisi kaukolainata, jos se saadaan hankituksia.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjastoilla ei ole koko ajan pienenevien hankintamäärärahojen puitteissa mahdollista hankkia kuin pieni osa maailmalla julkaistavista levyistä. Mitään mahdollisuutta niiden kaikkien hankkimiseen ei ole. Siksi hankintaehdotukset ovat tärkeä osa kokoelmatyötä eli kannattaa olla aktiivinen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Monihaun etusivulta löytyvät nämä tiedot: Turun alueen yleiset kirjastot (Vaski-kirjastot) eivät ole toistaiseksi mukana monihaussa. Vaski-kirjastojen aineistot löytyvät Vaski-Finnasta ja Finna.fi:stä. Centria-kirjasto ei ole toistaiseksi mukana monihaussa.
Turku puuttuu Frankista, koska se on siirtynyt Finna-alustalle. Frankiin ollaan rakentamassa hakua Vaskin aineistoihin, mutta sitä ei saatane käyttöön vielä lähiaikoina. Toistaiseksi Vaskin aineistoja pitää siis hakea joko Vaski-Finnasta, https://vaski.finna.fi/ tai Finnan kautta http://www.finna.fi
Kyllähän se listan lähettäminen tai tuominen neuvontaan on ihan mahdollista. Sen sijaan se, että löytyykö kaikki kirjoja samalla kertaa ei tietenkään ole varmaa. Eli jos kirjoja on lainassa ne joudutaan varaamaan ja jos kaikkia kirjoja ei löydy Kymenlaakson yleisistä kirjastoista niin puuttuvat kirjat joudumme kaukolainaamaan, josta tulee asiakkaalle kuluja.
Turun kaupunginkirjastossa kyseisen aikavälin lehtiä voi tutkia mikrofilmitallenteina pääkirjastossa, paperisina niitä ei kirjastossa ole. Ajan ja opastuksen mikrofilminlukulaitteelle sekä lehdet sisältävät rullat voit parhaiten varata soittamalla pääkirjaston tieto-osastolle tai käymällä paikan päällä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sally Salmisen Pitkä kevät ilmestyi vuonna 1939, mutta siitä otettiin 2. ja 3. lisäpainos, eli uusi mutta muuttamaton painos, vuonna 1940. Eli osassa kirjoja painovuotena on 1939 ja osassa 1940. Alla linkki Fennicaan:
https://finna.fi
Kirjastojärjestelmämme ei anna mahdollisuutta nidekohtaisiin laina-aikoihin, joten kaikille DVD-bokseille tuli tuo yksittäisen DVD:n laina-aika. Henkilökunta kyllä tiedostaa ongelman mutta tällä hetkellä asialle ei voi mitään. Aineistonhan voi aina uusia jos varauksia ei ole.
Etsimäsi elokuva on kaiketikin David Wheatleyn vuonna 1990 valmistunut The March. Elokuva esitettiin Ylellä 20.5.1990 nimellä Marssi.
Tallennetta Wheatleyn elokuvasta ei valitettavasti ole kirjastoista saatavana. DVD-tallennetta näyttäisi löytyvän ulkomaisista verkkokaupoista.
Ylelle voi esittää uusintatoiveen elokuvasta lomakkeella, joka löytyy täältä:
https://palaute.yle.fi/
Lähteitä ja lisätietoa elokuvasta:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/199075
http://www.imdb.com/title/tt0165382/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_March_(1990_film)
Jos tarvitset tietoa silkin historiasta ja/tai valmistuksesta, kannattaa hyödyntää tietosanakirjoja. Internetin hakupalveluista löytyy sanalla silkki esim. seuraavat suomenkieliset silkkiä käsittelevät osoitteet:
http://www.edu.vlk.fi/koulut/tyry/rile/silkki1.htm ja http://www.silkki.com/sivut/Infosta/infosivu.html
Asiasanalla silkki löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista lähinnä silkkimaalaukseen liittyviä kirjoja, mm. seuraava teos: Scheele, Anita von: Silkinmaalausopas. Kirjassa käsitellään silkkimaalausta ja silkkikäsitöitä, ja se on tarkoitettu vasta-alkajille. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi).
Tehtäväkiertoa nimitetään usein asiasanoituksissa työkierroksi. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta löytyy työkierto-asiasanalla kuusi viitettä: Tampereen yliopiston julkaisema Journalismin muutoskaruselli (1999), Suomen kuntaliiton Liikettä kuntien työelämään (1995), Juha Varilan Työmarkkinakelpoisuus ja työssä oppiminen (1992), Oulun yliopiston julkaisemat Vaihtelun halut ja yleisyys työelämässä (1992) ja Joustava työura (1992), seminaariraportti nimeltä Joustava työura (1992) sekä Henkilötoimikunnan mietintö nimeltä Liikkuvuutta hallintoon (1989). Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy katkaistulla hakusanalla työkier* 17 lehtiartikkeliviitettä. Voit tehdä haun Aleksista joko itse kirjaston työasemilla tai pyytää...
Yleisesti hyväksytty käsitys on, että ihmisiä on elänyt Suomessa ainakin noin 11 000 vuotta sitten. Tuolloin mannerjäät peittivät vielä osia Pohjois-Suomesta. Ensimmäisenä saapuivat pienet pyyntiryhmät, jotka talveksi palasivat kotiseudulleen. Vähitellen asutus muuttui ympärivuotiseksi. (Lähde: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle.)
Ehdotamme että kyselet asiasta (Espoon kirjastoihin liittyen) Sellon kirjaston esimieheltä Hans Swahnilta.
Hansin sähköpostiosoite on Hans.Swahn@espoo.fi
Olisikohan kyseessä Aagot von Troilin (os. Aagot Marie Rasmussen, s. 12.12.1900 Tampere) teoksesta Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta. Teos on ilmestynyt suomeksi 50-luvun alussa Aila Nissisen kääntämänä. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy teoksesta kuvailu, jonka perusteella kyseessä olisi etsimäsi kirja.
Teos löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, joten voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön oman kirjastosi kautta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen mukaan vuonna 2017 13 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti lukeneensa vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuonna 1981 vastaavaa ilmoitti vielä joka kolmas vastaaja, eli kirjojen lukeminen on vähentynyt. Suosituinta lukeminen on 10–14-vuotiaiden keskuudessa ja yleensä naiset lukevat enemmän kuin miehet.
Voit tutustua tarkemmin näihin tilastoihin Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Suomalaisten lukuharrastusta edistetään esim. kouluissa ja kirjastoissa monin projektein. Osaan näistä voit tutustua mm. Lukukeskuksen sivuilla osoitteessa: https://lukukeskus.fi...
Kuolinilmoituksen julkaisu lehdessä on Suomessa tosiaan hyvin yleistä. Mitään tilastoa asiasta ei kuitenkaan liene. Omaiset päättävät asiasta, ja jokaisella on varmasti omat syynsä. Ylen uutiset kirjoitti kuolinilmoituksista vuonna 2017, alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-9415530
