Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Etsitty kirja saattaisi olla Else Lassilan Hyväntuulenlaakso (WSOY, 1995).
"Pohjoisen perukoilla tunturin kätkössä on ainaisen kesän Salamaa. Siellä sijaitsee Hyväntuulenlaakso. Ihmisiä muistuttavien salamaalaisten posket hehkuvat punaisina, hiukset loistavat sateenkaarenvärisinä, ja takana heiluu lystikkäästi valkoinen häntä. He ovat iloisia ja ystävällisiä, ilkeys on heille vierasta."
"Mutta Kitja on utelias tyttö. Kielloista huolimatta hän lähtee katsomaan, millaista on Ihmisten maassa. Kitja saa matkallaan tartunnan ihmispahuudesta, ja koko Salamaa joutuu vaaraan."
Ihmisten maahan johtaa kallioseinämässä olevasta luolasta käytävä, joka on kapea kuin hiirenkolo. Luolan edessä sijaitsee Tahdonkivi, jolla ladatulla taikasauvalla Kitja...
Lasilapsia ja sen jatko-osa Hopeapoikaa suosittelisin noin kolmos-nelosluokkalaisista ylöspäin. Useampi bloggaaja kuvasi sitä ahmimisikäisille (eli noin kymmenvuotiaille) sopivaksi. Kirjastokollegat kertoivat sen olevan suosittu vitos-kutosluokkalaisilla ja toimivan hyvin yläkoululaisillekin.
Kauko on Jope Ruonansuun uudelleen sanoittama versio Juice Leskisen sävellyksestä Hauho. Vuonna 1992 julkaistussa laulussa Ruonansuu ruotii rempseään tyyliin lama-ajan poliittisia käänteitä: Ei ole helppoa olla keskosen / on ulos nauranut Mauno ja Esko sen.
Keskonen viittaa todennäköisesti valtakunnanoikeudessa käsiteltyyn ns. koplaustapaukseen, jonka seurauksena kauppa- ja teollisuusministeri joutui eroamaan kesken kauden. Tärkeintä sanavalinnassa on silti saattaunut olla luoda tehokas riimi säkeen "Esko sen" kanssa. Tiukan riimittelyn malli tulee suoraan Juice Leskisen alkuperäisestä Hauho-tekstistä.
Fraasi ”Nothing lasts forever” on vain yksi tapa ilmaista ajatus asioiden pysymättömyydestä. Ajatus on ilmaistu eri sanoin kautta historian monessa kielessä ja kulttuurissa.
Vielä toinen esimerkki Englannin kielestä on, ”All good things must come to an end,” joka tulee Chaucerin runoteoksesta Troilus and Criseyde “But at the laste, as every thing hath ende/She took hir leave, and nedes wolde wende.”
Mitä tulee muihin kieliin, Latinan kielessä on 14-luvulta peräisin oleva sanonta ”Sic transit gloria mundi” tai ”niin katoaa mainen kunnia” (lisätietoa tästä https://en.wikipedia.org/wiki/Sic_transit_gloria_mundi).
Pysymättömyyden käsite on myös tärkeä joissakin itämaisissa filosofioissa ja uskonnoissa. Buddhalaisuudessa yksi kolmesta...
Hei,
presidentti voi virkakautensa jälkeen hyvin asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja tulla valituksi kansanedustajaksi. Näin on tapahtunutkin. Itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti - K.J. Ståhlberg - valittiin kansanedustajaksi vuonna 1930. Viisi vuotta sen jälkeen, kun hän oli lopettanut virkakautensa presidenttinä.
Tämä on mahdollista, koska perustuslaissa presidentin viran aikaisempaa hoitamista ei ole katsottu esteeksi vaalikelpoisuudelle. Perustuslain mukaan kaikki eivät toki voi asettua vaaleihin ehdokkaiksi, kuten esimerkiksi sotilasvirassa olevat henkilöt, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet tai oikeuskansleri. Presidentin tehtävän aiempi hoitaminen ei kuitenkaan muodosta estettä...
Hei, tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa :
Kyseessä on Einon Leinon runo "Aleksis Kivi". Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa "Pyhä kevät". Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
"Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun."
Alla olevista linkeistä voit lukea koko runon.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima...
Astrid Lingrenin sadussa Hämäränmaassa on Jyrki-niminen poika, joka makaa kaiket päivät sängyssään eikä voi enää kävellä. Hämäränhetkellä herra Liljanoksa hakee hänet Hämäränmaahan eli Maahan Jota Ei Ole. Siellä Jyrki voi tehdä vaikka mitä, mm lentää ja ohjata raitiovaunua. Satu löytyy useammastakin kokoelmasta, esimerkiksi kirjasta Satuja, seikkailuja ja kepposia. Sadusta on myös olemassa Marit Törnqvistin kuvittama kuvakirjaversio vuodelta 1995.
kuvakirjan kansikuva ja esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510202541
Raili Mikkasen Hyvästi! toivoo Jere -kirjassa (ilmestynyt 1990) Jere suuttuu ja päättää karata kotoa. Karkaamisessa auttaa Lentävä...
Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia, alunperin vuodelta 1790, uudistettiin vuonna 1831 siten, että myös musiikkiteokset saivat tekijänoikeussuojan Yhdysvalloissa. Äänitteetkin saivat tekijänoikeussuojan 1900-luvulla. Mainitsemaasi tapausta tuntematta voidaan yleisesti ottaen todeta, että levytys ja levytetty teos ovat kaksi eri asiaa. Esittävä taiteilija ja levy-yhtiö voivat omistaa oikeuden ainoastaan tekemäänsä tallenteeseen, eivät itse kappaleeseen, jonka kuka tahansa muukin saa esittää ja julkaista omana tulkintanaan.
Yhdysvaltain tekijäinoikeuslaki saattaa olla hyvinkin erilainen kuin eurooppalainen tai suomalainen laki. Pikaisen tiedonhaun tuloksena voi päätellä, että Yhdysvalloissa ei tarvitse erikseen pyytää tallennuslupaa jo...
Etsitty kirja saattaisi olla Selma Lagerlöfin Joululahja ja muita kertomuksia, vuonna 1986 julkaistu valikoima Lagerlöfin satuja ja legendoja. Yksi sen kaikkiaan neljästätoista tarinasta on Jouluruusun legenda. Kymmenen vuotta kadoksissa olleesta, viikkoa ennen häitään ryöstetystä morsiamesta, jonka perheen kissa tunnistaa, kertoo tarina Rauha maassa. Eläinten auttamisesta tarkoituksen elämälleen löytävä sairaalloinen tyttö on päähenkilö tarinassa Meli.
Valitettavasti emme löytäneet täysin kuvailuasi vastaavia runoja.
Edith Söderganilla on runo Vangittu lintu, jossa lintu on vankina kultaisessa häkissä ja laulaa mm. pienistä karuista kukista loistavilla väreillään. Runo löytyy teoksista Tulevaisuuden varjo (1972) sekä Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (1994).
Lintu ja häkki esiintyvät myös Aale Tynnin runossa Ja aina vesi virtaa (Ylitse vuoren lasisen 1949 ja Kootut runot 1938-1987, 2013) sekä Eeva-Liisa Mannerin runossa Olen väsynyt olemaan vahva (Tämä matka 1956).
Tunnistaisiko joku lukijoista näitä runoja?
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön.
Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.
Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä...
Kysymyksessä on Martin Widmarkin David & Larissa-sarja. Sarjasta on suomennettu osat Sinisen peilin antikvariaatti, Kauhujen saari, Noidan laulu sekä Kolmastoista vieras.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Ben Zyskowicz esiintyi omana itsenään eli cameoroolissa elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies. The Internet Movie Databasen mukaan hän on esiintynyt myös elokuvassa Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti. Hänellä oli elokuvassa puheenjohtajan rooli. Linkki IMDb-elokuvatietokantaan:
Ben Zyskowicz - Biography - IMDb
Finnan kautta löytyy yksityiskohtaista tietoa em. elokuvista:
Johtaja Uuno Turhapuro pisnismies | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Rahahan tässä vaikuttaa, Martta ja Topias hamuavat kummallisen säädöksen mukaista perintörahaa: Esko vai Jaana, se saa, joka ensin nai. Enemmän tässä toimii Martta, Topias on nahjus. Topias (Martalle): "Tuleekos kanttoori?" Martta: "Miksi ei hän tule kuin toimitetaan." Myös kanttoori Sepeteus on vähätahtoinen vaikka omahyväinen tyyliin "ja me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija". Puhelee Topiakselle vallan muita asioita Kurkelan Juhosta, kunnes Topias kysyy, "kuinka kävi häneltä Eskon naima-atestin kuuluttaminen". Martta on hommannut kaiken valmiiksi. - Martan esikuva lienee ollut palojokelainen "ankara, ahkera Lindströmskä", jonka lapsenlapsi Esteri Kytökoski Tuusulan Nahkelasta muisteli, että "pappien kanskin se riiteli...
Varmimmin taiteen arvioinnin ja aitouden voisi selvittää asiantuntijalla, esimerkiksi huutokauppakamarilla. Signeeraus kyllä näyttäisi taidemaalari Jalmari Elian käsialalta: vrt. Bukowskin huutokaupassa esillä olleen "Maalaistalo talvella" -työn signeeraus.
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/F157/547-jalmari-elia-maalaistalo…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalmari_Elia
Tässä scifi-kirjavinkkejä (kirjan nimissä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja
Anne Leinonen: Holtiton masiina
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia (Kerjäläisprinsessa, Kellopelikuningas ja Susikuningatar)
Joe Schreiber: The Mandalorian -sarja (ilmestynyt osat Seikkailu alkaa ja Ulkokehän valtaajat)
Vuorosanat ovat Topeliuksen näytelmästä Myrsky ja Päivänpaiste, joka löytyy mm. Topeliuksen Lukemisia lapsille 1 -teoksesta vuodelta 1906, josta on näköispainos ainakin vuodelta 1982. Näytelmä löytyy myös teoksista Pieni aarreaitta 1 vuodelta 1991, koonnut Tuula Korolainen, sekä Inkeri Laurisen Kolmas lukukirjani vuodelta 1960.
