Hei,
Botswanan perustuslain mukaan maan presidentti käyttää maassa toimeenpanovaltaa, on maan asevoimien päällikkö ja maan lainsäädäntövaltaa käyttävän kansalliskokouksen jäsen. Presidentillä on esimerkiksi myös valtuudet nimetä sekä erottaa tiettyjen virkojen haltijoita.
Tarkempia yksityiskohtia Botswanan presidentin valtaoikeuksista voit lukea maan perustuslaista jonka löydät esimerkiksi täältä: https://www.constituteproject.org/constitution/Botswana_2016?lang=en
Maan lainsäädäntöön hieman laajemmin voit sen sijaan tutustua esimerkiksi sivustolta: http://www.elaws.gov.bw/ vaikkakaan kyseistä sivustoa ei ole päivitetty aivan viime vuosiin asti.
Kyseessä voisi olla Kaarina Helakisan kirja "Elli-velli-karamelli" (Weilin + Göös 1973):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tässä on kirjan saatavuustiedot Ratamo-kirjastoissa:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_id=crDetailWicke…
Hatsa on baarimestari Uudessa Apteekissa (viralliselta nimeltään Seurusteluravintola Kaskenkatu 1), joka on Markku Haapion Vareksen Turku -oppaan mukaan Mäen Vares-kirjojen eräänlainen keskipiste. "Siellä harvemmin tapahtuu mitään mainittavaa, mutta se on kaikkien tarinoitten alku- ja loppupiste, solmukohta, suvantopaikka ja kiitorata." Kyypakkaus taas on Vareksen ystävä alamaailmasta, "kaveri kadun varjoisalta puolelta", "mies, jolla ei ollut verokirjaa eikä velkaista tiilitalonpätkää". Molemmat ovat tuttuja henkilöitä Vares-sarjan aikaisemmista kirjoista.
Ylen kirjoittaa 17.8.2012, että Iisalmen uuden Prisman kokonaisalaksi tulee noin 10 000 neliömetriä ja se avataan alkukesästä 2014. Wikipedia antaa vuoden 2013 uuden osalta.
Asia kannattaa varmistaa suoraan Iisalmen Prismalta. Samoin vanhan Prisman osalta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/iisalmi
S-ryhmällä on varmasti myös tietoa avaamisesta: https://s-ryhma.fi/mediapalvelu
Runo on Aino Öljymäen kirjoittamasta ja Helga Sjöstedtin kuvittamasta kirjasta Kurre Matti (1946).
Kurre Matti -kirjaa ei juuri löydy enää Suomen kirjastoista. Lastenkirjainstituutin kokoelmissa kirjaa on yksi kappale, joten sieltä sen saattaisit saada kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/fikka.3666214
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Suomen postimerkkilehden noin vanhoja numeroita ei ole enää HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Kansalliskirjastosta Helsingistä kyseisen lehden vanhojakin numeroita löytyy. Lehtiä ei lainata sieltä ulos vaan niitä täytyy lukea paikan päällä. Lehdistä voi toki ottaa kopioita.
Lehdestä voi tehdä myös kaukopalvelutilauksen muualta Suomesta, esim. varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukopalvelutilaus Vantaalle maksaa 7 euroa kappale.
Ruusun aikaa on tilattu kirjastoihin paketit 1-3, joiden sisältöinä ovat jaksot 1-12, 13-24 ja 25-34. Näitä paketteja on tulossa useisiin Helsingin kirjastoihin todennäköisesti jo aivan lähiaikoina. Varaukset niistä voi tehdä heti, kun HelMet-verkkokirjatossa näkyy luettelointitietojen lisäksi myös vähintään yksi kirjasto, johon aineisto on jo ehtinyt saapua. Tilannetta siis kannattaa seurata sivulta www.helmet.fi.
Hei!
Täällä Jyväskylässä parhaiten vanhoja sanomalehtiä säilytetään Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Tosin sielläkin lehtitilanne on tällä hetkellä hiukan kimurantti, koska ovat poistaneet remontin alta paljon lehtiä -myös Keski-Uusimaan numeroita. Vuoden 1967 numerot ovat ainakin saatavilla.
Vanhoja lehtiä säilytetään varastossa, josta on nouto kerran viikossa torstaisin. Varastotilaus pitää tehdä viimeistään keskiviikkona, jos haluaa lehdet luettavakseen seuraavan viikon aikana.
Varastotilauksessa saa apua yliopiston kirjastolta joko käymällä kirjastossa, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: jykneuvonta@library.jyu.fi tai soittamalla numeroon: 0400-247463.
Outikirjastoissa www.outikirjastot.fi ei ole tiedustelemaasi teosta Legend of Zelda : Hyrule Historia. Voimme tilata teoksen kaukolainaksi muualta. Paikalla se on esimerkiksi Seinäjoen kirjastossa.
Oulun kaupunginkirjaston perimä kaukolainamaksu on euron. http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kaukolainaus .
Vastuuhenkilö ei pysty näkemään lapsen lainoja omalla kirjastokortilla kirjautumalla. Lainojen näkeminen onnistuu vain kirjautumalla lapsen kortin numerolla ja pin-koodilla. Sähköposti-ilmoitus tulee siksi, että sähköpostiosoitteesi on laitettu lapsen kortille.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy kirjastokortista yleistä tietoa.
Kysymys on niin lavea, että siihen on aika vaikea vastata muuten kuin kysyjän kanssa keskustelemalla. Kirjastojen tietokantaan merkitään julkaisuvuosi, mutta se ei välttämättä kerro mitään yksittäisestä sävelmästä. Sävellysvuosi on vielä harvinaisempi tieto, eikä sellaista ole julkaisuissa kuin poikkeustapauksissa.
Vastaamista helpottaisi, jos tiedettäisiin, miksi vuosi 1971 on olennainen ja se, onko musiikilla sinänsä mitään väliä, kelpaavatko sovitukset siinä missä originaalitkin, täytyykö olla kotimainen jne.
Esimerkiksi HelMet-tietokannasta löytyy sanahaulla "nuotti 1971" (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=nuotti+…) 91 osumaa. Teknisesti ottaen useimmat vastaavat pyynnön ehtoja, mutta ehkä niitä...
Alla joitakin helppojen ja herkullisten ruokien ohjekirjoja, joita saat lainaan Helmet-kirjastoista:
- Suupaloja! : pikkuruokia ja naposteltavaa maailmalta / Hannele Hyvärinen, Johanna Myllymäki
- Simppeliä sushia : raikkaat sushit, salaatit ja keitot / [teksti: Nadia Arumugam ... et al.]
- Helppo japanilainen keittiö : makumatkoja Japanin rikkaaseen ruokakulttuuriin / Emi Kazuko
- Anjumin helpot intialaiset / Anjum Anand
- 500 Välimeren maiden ruokaa / Valentina Sforza
- 500 keittoa / Susannah Blake
- Apukokki maailmalla / Miikka Järvinen, Maija Koski
- Opiskelijan herkkukirja : moderneja ja helppoja aterioita alta 20 minuutin! / Laura Herring
- Aikaa ystäville : helppoa, nopeaa ja herkullista tarjottavaa / Nina Cappelen
- Helpot...
Kysymyksen sitaatti on itse asiassa kaksi erillistä sitaattia Monnet'n teoksesta. Alkuosa löytyy Hannes Virrankosken ja Kari Klemelän suomennoksesta sivulta 407: "Mitään ei voida saada aikaan ilman ihmisiä, mikään ei jää pysyväksi ilman instituutioita." (Hannes Virrankoski) - Jälkiosa taas on sivuilla 513-514: "Instituutiot elävät kauemmin kuin ihmiset, ja niinpä instituutiot - jos ne ovat hyvin suunniteltuja ja rakennettuja - voivat kerätä toisiaan seuraavien sukupolvien viisauden ja välittää sen yhä uusille polville." (Hannes Virrankoski)
Virrankoski (s. 13-543, 688) ja Klemelä (s. 544-687) ovat suomentaneet teoksen saksankielisestä laitoksesta.
Nimille ei löytynyt englanninkielisiä versioita etsimistäni lähteistä.
Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston nimestä kysyin myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta ja Suomalaisuuden Liitosta.
Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran nimeä selvitin yllämainittujen lisäksi myös Suomi-Venäjä-seuran kautta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sosialistinen aikakauslehti -lehdellä ei ole ollut muita kuin suomenkielinen nimi:
https://finna.fi
Hyvä ja luotettava lähde suomalaisten ministeriöiden alaisten virastojen, laitosten, toimielinten ja joidenkin liikelaitosten ja valtionyhtiöiden erikielisiin nimiin löytyy Valtioneuvoston kanslian sivuilta:
http://vnk.fi/documents/10616/343825/...
Nämä ovat sikäli vaikeita kysymyksiä, että helpointa on varmaan ensinnäkin todeta kysymysten monimuotoisuus ja tulevaisuuden ennustamisen vaikeus. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että nykyinen maailmanpoliittinen tilanne on melko epävarma. Ja varmasti demokraattisiin järjestelmiin ympäri maailmaa kohdistuu paljon haasteita ja muutospaineita.
Lisätietoa poliittisista järjestelmistä löytyy useimmissa kirjastoissa luokasta 32.1. Yhteiskuntatieteeseen ja valtiofilosofiaan tutustuminen voi myös olla hedelmällistä (luokka 30). Tarkemmin mainitsemiisi kysymyksiin liittyviä kirjoja ovat esim. seuraavat. Painotus on länsimaisessa politiikassa, mutta esimerkkikirjana tiettyä valtiota käsittelevästä pohdinnasta on tuo William Callahanin Kiina-aiheinen...
Molemmat lehdet ovat Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Iltalehden näköislehden arkistossa pääsee myös lukemaan vanhoja artikkeleita. Palveluun pitää kirjautua. Osoitteessa www.is.fi/haku/ voi myös käydä hakemassa vanhoja artikkeleita Ilta Sanomista.
Aivan tällaista näytelmää emme onnistuneet löytämään. Ruotsalaisen Carin Mannheimerin Viimeinen valssi -näytelmässä esitetään Terry Gilkysonin sävelmää Vihreät niityt. Voisiko tama olla muistamasi? Alla linkit yhteen näytelmät esittelyyn ja laulun sanoihin:
http://teatteri.ouka.fi/ohjelmisto/poistuneet/viimeinen-valssi
http://www.lyricshall.com/lyrics/Kari+Tapio/Vihreat+Niityt/
