Euroopassa viljellään riisiä lähinnä Italian pohjoisimmissa osissa sekä Espanjan ja Ranskan eteläosissa, ks. kartta: https://www.researchgate.net/figure/Harvested-rice-production-2001-2010…
Suomen Kuvalehti uutisoi taannoin kokeiluluontoisen riisinviljelyn onnistumisesta Saksassa https://suomenkuvalehti.fi/ulkomaat/euroopan-pohjoisin-riisiviljelma-tu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi
Nature.com-verkkosivuston kartta riisinviljelyalueista: https://www.nature.com/articles/sdata201774/figures/1
Valitettavasti en onnistunut selvittämään kysymäsi valaisimen suunnittelijaa. Valaisinpaja oy on vuonna 1967 perustettu design-valaisimia tuottava yritys. Se valmisti mm. Artekin valaisimia vuosina 1975-1997. Vuonna 1998 Valaisinpajan nimeksi vaihtui Cariitti. Voisit tiedustella asiaa Cariitista. Yhteystiedot löytyvät yrityksen sivulta.Lähteenä on käytetty kirjaa Anna-Kaisa Huusko ja Pekka Järveläinen: Suomalaisia valaisimia (2012) ja Suomen Yrittäjien yrityshakemistoa.
G-voima tarkoittaa painovoiman tuottamaa putoamiskiihtyvyyttä. Painovoima vetää kappaletta kohti Maan keskipistettä. Painovoiman aikaansaama kiihtyvyys riippuu kappaleen ja maapallon välisestä etäisyydestä. Yksi g vastaa sitä kiihtyvyyttä, joka kappaleella olisi maanpinnan tasolla. Tämä vaihtelee hieman eri puolilla planeettaa maapallon muodon, tiheyden vaihteluiden ja pyörimisen vuoksi, joten yleensä käytetään pyöristettyä normaaliputoamiskiihtyvyyttä 9,81 m/s2. G-voima tarkoittaa siis kiihtyvyyttä, ei voimaa. Maan pinnalla seisovan ihmisen massaan kohdistuu kuitenkin noin 9,81 newtonin painovoima kilogrammaa kohti.G-voimaa käytetään ennen kaikkea kuvaamaan normaalista kiihtyvyystilanteista poikkeavia tapahtumia. Maan pinnalla levossa...
"Koulun laulukirjassa" (1934) on laulujen melodianuotinnos ja sanat. Laulu löytyy myös nuottikirjasta "Sävelmistä Koulun laulukirjaan" (1936), jossa on merkittynä kosketinsoitinnuotinnos ja sanat.
"Sävelmistö Koulun laulukirjaan" -teosta löytyy kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudulla Tikkurilan musiikkivarastossa olisi yksi kappale saatavana. Voit halutessasi myös kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Teoksen tiedot HelMet-aineistotietokannassa:
http://www.helmet.fi/record=b1850264~S9*fin
Emme onnistuneet löytämään Petri Pöntinen -nimistä kuvataiteilijaa. Valokuvaaja Benjamin Pöntinen on julkaissut mm. Lakeuden taivaan alla -nimisen lakeusaiheisen valokuva- ja runoteoksen. Voisiko kyse olla hänen kuvistaan? Tietoa kirjasta ja kuvaajasta:
http://www.valmiixi.fi/2013/03/pontinen-lakeuden-taivaan-alla.html
http://www.ammattiluontokuvaajat.fi/jasenet/userprofile/bpontinen
Hei!
Sukuseurat tai -neuvostot eivät yleensä lahjoita sukukirjoja kirjastoille. Kirjastot ostavat näitä kirjoja itse, aivan kuten muutakin aineistoa. Lahjoituksia otetaan kyllä yleensä vastaan, jos sellaisia tarjotaan.
O. E. Nyman näyttää suomentaneen teoksia vuosina 1921–1925. Osasta on ilmestynyt myöhemmin uusia painoksia. ”Suomen kirjailijat 1917-1944” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981) ei mainitse häntä, enkä löytänyt häntä muistakaan tutkimistani kirjallisuuden lähdeteoksista.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905 – 1907 osoitteessa http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/matrikkelit/yomatrikkeli_1900_1907… sisältää yhden mahdollisen henkilön, joka voisi olla O. E. Nyman. Hän on Onni Edvard Nyman, joka on syntynyt Suomussalmella 16.9.1888.
Onni Edvard Nymanista ei kuitenkaan löytynyt kovin paljon tietoja. Muutamilla netin sukututkimussivustoilla hänet mainitaan. Ylioppilasmatrikkelin mukaan hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun...
Kyllä vaan.
Reddit-palvelussa on haku, joka tuo esiin viitesanat koko tekstistä.
Haku toimii myös ilman kirjautumista.
Voit siis hakea blogisi nimellä ja tutustua siitä kirjoitettuihin viesteihin.
Kaivattu kirja saattaisi olla Sarah Willisin The sound of us (Berkley, 2005). Ruotsinkielistä käännöstä tästä en tosin löytänyt.
http://www.publishersweekly.com/978-0-425-20302-6
Kyllähän ne ovat välttämättömiä asiakkaille, jotka eivät halua tai eivät pysty vastaanottamaan sähköposti- tai tekstiviesti saapumisilmoitusta. Kirjaston henkilökunnalle kertomalla voi vaihtaa saapumisilmoitukset joko sähköposti-ilmoituksiksi tai tekstiviesti-ilmoituksiksi.
Pahoittelemme asiasta teille aiheutunutta vaivaa ja mielipahaa. Tietääksemme Helmet-järjestelmään ei ole tehty lauantaina 3.6.2017 huoltotöitä. Laitan palautteen joka tapauksessa eteenpäin Helmet-toimitukseen.
Kesälauantaisin Helsingissä onkin tänä vuonna auki vain viisi kirjastoa: Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10, Rikhardinkadun kirjasto, Suomenlinnan kirjasto ja Töölön kirjasto.
Hyvää kesää!
Nimi ortodoksinen tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa oikein ylistävää (orthos = oikein, doxa = ylistää). Nimellään ortodoksinen kirkko haluaa viestittää, että se on itäisenä suuntauksena säilyttänyt oikeassa muodossa kristillisen alkukirkon apostolisen uskon.
Ortodoksien "oikein ylistäminen" liittyy siis ensisijaisesti alkukirkollisen perinteen korostamiseen ja siihen, että ortodoksinen kirkko katsoo jatkavansa alkukristittyjen jumalanpalvelusperinnettä.
Lähde:
Uskonnon käsikirja. Opintoverkko, 2009
53 viittaa ei-synnynnäiseen läppävikaan (Vitia valvularum cordis acquisita), B II -tarkenne toiminnanvajauksettomaan tapaukseen.
54 viittaa sydänlihaksen sairauksiin (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica), B I lievään, täysin toiminnanvajauksettomaan tapaukseen. 54.2 kuulostaa erikoiselta, sillä alaluokat on merkitty kirjaimin. Olisikohan kyseessä 54a, eli sepelvaltimojen toiminnanvajaus (Insufficientia arteriarum coronarium cordis)?
Finnasta löysin VHS-kasettimuodossa Utsjoen kirjaston kokoelmasta. Tässä on linkki https://www.finna.fi/Record/lapinkirjasto.30770. Sieltä voi tarkistaa paremmin saatavuustietoja ja kysyä esimerkiksi kaukolainaamisen mahdollisuutta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu linkistä löytyy lisätietoa kaukolainaamisesta ja omasta kirjastostakin voi kysyä lisää.
Lisäksi voisi yrittää tiedustella Filmtownista, jossa se näyttää olevan vuokrattavissa. https://www.filmtown.fi/elokuvat/seikkailu/tiennayttaja/ Linkistä löytyy "tarkista saatavuus klikkaamalla ikonia" kohta, josta löytyy eri toimipisteiden yhteystiedot sekä sijainnit, joista voisi elokuvaa kysellä.
Ylen usein kysytyissä kerrotaan, että Ylellä on myynnissä myös radiossa ja televisiossa esitettyä draamaa, asiaa ja lastenohjelmia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/26/ohjelmat-mita-voin-ostaa-tallenteina
Arkistomyynnin sivulla annetaan lisätietoa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon ja sieltä pääset tekemään tilauksen https://www.lyyti.fi/reg16/?p=choose&uid=242279-1902371225.
Ylen viihde- ja draamamateriaalia löytyy myös Elävästä arkistosta, https://yle.fi/aihe/elava-arkisto/tv-ohjelmat ja Areenassakin on klassikkoja ja toivottuja, https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/elokuvat.
Elonetissa voi katsella elokuvia https://elonet....
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä...
