Ohessa muutamia suomenkielisiä linkkejä mobiilisovelluksen kehittämiseen ja markkinointiin :
https://citydevlabs.fi/kolme-tapaa-kehittaa-mobiilisovellus/
http://www.taiste.fi/blogi/minulla-on-idea-sovellukselle-mita-seuraavak…
http://wau.fi/artikkelit/nain-kehitat-mobiilisovelluksen
http://lahtinen.lamk.fi/?p=1453
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58249/OpinnaytetyoJaniHyyp…
https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/101585/hartikainen_jaakko.pdf…
http://mobiilikehitys.fi/rahaa-applikaatioilla/
Keskustelua aiheesta :
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11610675/mobiilisovellus-+-yrityksen-pe…
Myös seuraavasta kirjasta saattaisi olla apua :
Berkowski, George : How to build a billion dollar app : discover the secrets of the most...
Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa".
Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille....
Hilma Heikkilän runoja on ilmestynyt kahdessa teoksessa: Runoja (toinen tekijä Anna Saari, 1935) ja Annikki Wiirilinnan toimittama Hilma Heikkilän runoja (1978)
Näiden sisällöstä ja siitä, sisältyykö Elämäni kangaspuut jompaankumpaan tai molempiin, ei löydy tietoa. On myös olemassa Helena Variksen runoteos nimeltä Elämäni kangaspuihin loi Luoja loimet. Onko mahdollista että tekijä olisikin Helena Varis?
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa...
Vanhassa ruotsin kielessä, erityisesti kirjakielessä, noin 1950-luvulle asti verbin indikatiivin preesensmuodot olivat monikossa infinitiivin kaltaisia (paitsi verbillä vara). Runollisessa tai juhlallisessa ilmaisussa tätä tapaa on tietysti voitu käyttää myöhemminkin.
Wikipediasta:
I äldre svenska, fram till omkring 1950 (mot slutet främst i skriftspråket), liksom i många andra språk, påverkades verbens finita former av numerus. Dessa former var beroende av numeruset hos satsens subjekt. I presens plural sammanföll formerna med infinitiv för alla verb utom vara. Andra person plural är ett undantagsfall. Den gamla formen I användes länge (med ändelsen -en (I...
Kari Tuomisaari on sanoittanut kappaleen "Long tall Sally" suomeksi nimellä "Rehtorin luiseva Salli". Long tarkoittaa pitkää ja tall pitkää tai kookasta ja Sally on naisen nimi.
Mycobacterium leprae -bakteerin aiheuttama lepra on yhä olemassa oleva tauti. Vuonna 2018 maailmassa todettiin 208619 uutta lepratartuntaa. Suurin osa tapauksista todetaan Intiassa, mutta myös esimerkiksi Yhdysvalloissa todetaan vuosittan noin 150 tartuntaa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/mykobakteeri
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/leprosy
https://www.cdc.gov/leprosy/about/about.html
Tietoa aiheesta löytyy seuraavista teoksista:
Suomen maatalouden historia 2: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle (2004)
Sata Sarkaa: Varsinaissuomalainen maaseutu ja maatalous 1904 – 2004 (2004)
Niemelä: Talonpoika toimessaan (2008)
Ranta: Naisten työt (2012)
Raija Kourin artikkeli Työssäoppiminen maalaistalossa: maatilalla riitti työtä ja touhua artikkeli on julkaistu Saviseudun Joulussa nro 23 (2011). Artikkelissa kuvataan maatalon elämää Loimaalla 1930-50-luvuilla.
Teppo Korhosen artikkeli Satakuntalaisen maatilan perinteinen työvuosi, yhteisö luonnon reaaliajassa sisältyy Laari 2012 –teokseen. Artikkeli käsittelee laajasti maatilan töitä 1800-luvulla.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Loimaan pääkirjaston...
Viktoria Aveyardin romaanissa Punainen kuningatar (2016) on päähenkilönä 17-vuotias Mare Barrow. Mare kuuluu punaisiin, rahvaaseen, jota hopeisten eliitti hallitsee. Punaisesta verestä huolimatta Marella on hallussaan väkevä voima, joka uhkaa rikkoa vallitsevan järjestyksen. Punainen kuningatar aloittaa Hopea -sarjan.
Kirjatietoa Eeva Joenpellosta löytyy seuraavasti: Kotimaisia nykykertojia 3, BTJ Kirjastopalvelu 2000 ja
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000. Nämä teokset löytyvät Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Lisäksi muun muassa seuraavissa lehdissä on artikkeli Eeva Joenpellosta: Kotiliesi 2000/19, Helsingin Sanomat 2000-08-27, Suomen Kuvalehti 2000/36.
Hei!
Kielitoimiston sanakirjassa on selitetty sanojen merkitystä.
Kirjastojen toimipisteiden internet-koneilla on käytössä MOT-sanakirjaohjelma, joka sisältää myös Kielitoimiston sanakirjan 1.0.
Sana 'arvo' tarkoittaa myös merkitystä ja kantavuutta, sitä, minkä perusteella jotakin pidetään merkityksellisenä, hyvänä, arvokkaana. Muita 'arvon' merkityksiä ovat 1.arvokas, merkitsevä asia, 2.kunnia, arvokkuus, arvovalta, vaikutusvalta, 3. arvoaste, arvonimi, titteli, 4. käypä hinta, 5. suureen tai luvun suuruus, numero, luku, ja 6. arvoisa, kunnioitettava.
'Merkitys' on se, mitä jokin tarkoittaa, ilmaisee, esittää, symboloi, mutta myös arvo, tärkeys.
Esimerkkilauseessa sanat ovat mielestäni lähes synonyymejä eli tarkoittavat samaa, ehkä arvo-...
Verkossa toimii valtava määrä erikokoisia kauppoja, mutta tässä tapauksessa kysymyksestä puuttui ratkaiseva tieto, joka voisi auttaa eteenpäin. Täytyisi nimittäin tietää, onko kysyjän "dvd" elokuva, musiikkivideotallenne vai jotain ihan muuta. DVD on vain pakkausmuoto, mutta monet verkkokauppiaat ovat erikoistuneet johonkin erityiseen sisältöön näitä isoja verkkokauppoja paremmin. Jotkut elokuva-alan kaupat ovat erikoistuneet ns. indietuotantoihin, toiset taas myyvät vain ns. listaelokuvia. Sama koskee musiikkielokuvia, sillä oopperavideoita tarjoava kauppa ei välttämättä ole hyvä paikka etsiä jonkin raskaan rockin bändin konserttitaltiointia.
Olisi siis hyvä, jos kysyjä voisi palata tähän asiaan vähän tarkemmalla kysymyksellä.
Heikki...
Kaukopalvelulomakkeen löydät tästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
huomaa, että kaukopaövelu on maksullista. Voit myös tehdä kirjasta hankintaehdotuksen sivulla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Tekijänoikeuslainsäädäntö ei sisällä pelaamista koskevia säädöksiä. Syy lienee historiallinen: lain säätämisen aikaan (1961) ei kenenkään päähän pälkähtänyt, että pelaaminen (korttipeli, tammi, Afrikan tähti) voisi olla jotenkin rahastettavaksi. Jos laki muotoiltaisiin nyt, todennäköisesti peliteollisuus keksisi vaatia yksinoikeutta ainakin julkiseen pelaamiseen. Tällaisia säädöksiä ei ainakaan vielä ole, joten pelaaminen kirjastossa ei ole tekijänoikeudellisesti huomioon otettavaa toimintaa. Sen sijaan ikärajasäädökset ovat muuttumassa siten, että 1.1.2012. alkaen myös muiden kuin K-18 -pelien ikärajoja on valvottava, jos pelaamisen järjestää esimerkiksi jokin kunnallinen organisaatio.
Heikki Poroila 28.10.2011
Otan osaa suruunne. Kun kortilla ei ole lainoja tai muita asioita kesken, sen voi poistaa missä tahansa toimipisteessä. Lähetän toiveen Helmet-palvelunumerosta Helmet-palautteeseen. Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto on Tikkurilassa, yhteystiedot ja puhelinnumerot löytyvät täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh… .
Laulusta on tehty kaksi äänitettä, molemmat hankalia tapauksia.
1. Itä-Helsingin Musiikkiopisto on vuonna 2004 julkaissut CD:n "Laulu onnesta" (HJSCD-07)
2. Kangasniemen osuuspankki julkaisi vuonna 1984 LP-levyn ja kasetin nimellä "Lauluja Otto Mannisen runoihin" (LPOP-1000).
CD löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt lainassa (eräpäivä 4.10.2016). Siitä voi kuitenkin tehdä Tampereen kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen osoitteella http://luettelo.helmet.fi/record=b1748310~S9*fin. HelMet-kirjasto kaukolainaa maksutta, mutta Tampereella voi olla oma maksukäytäntö, joka selviää kirjastossa asioitaessa.
Heikki Poroila
Kirjastoissa on käytettävissä erilaisia asiakastietokoneita. Suurimmassa osassa on nykyään automaattinen selaushistorian poisto. Oman kirjastonsa tilanteen voi varmistaa kysymällä aiaa henkilökunnalta paikan päällä.
Koska Sunnuntai-lehden numerot, jossa pakinan pitäisi siis olla julkaistu, ei sisälly Historialliseen sanomalehtikirjastoon, päättyvät jälkien etsinnät ainakin täällä pian. Sunnuntai-lehden numerot saattavat löytyä Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappaletoimistosta tai Helsingin yliopiston kirjaston muusta kokoelmasta, josta niitä saattaa kannattaa kysellä.
Yhteystiedot http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/yhteystiedot/
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan verkkosivuilla on tähtikartta, josta voi valita sopivan näkymän paikkakunnan ja ajankohdan perusteella. Kartan avulla voi myös Andromedan paikallistaa taivaalta. Ursan sivuilla Andromedaa kuvaillaan syystaivaan kiiintoisimmaksi kohteeksi, ja sen kirkkaimmat ydinosat voi erottaa taivaalta paljain silminkin sopivissa olosuhteissa.
Linkki tähtikarttaan:
https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/
Tietoa syyskuun tähtitaivaasta ja Andromedasta:
https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan/2017/syyskuu/tahtitaiv…
