Voit etsiä itse teoksia pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi Kirjoita asiasanaksi meripelastus. Kirjaston asiakastyöasemilla voit etsiä myös lehtiartikkeleita Aleksi ja Arto tietokannoista samalla asiasanalla.
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa....
Hei! Tule käymään Koulutuskirjastossa (Ammattikorkeakoulun kirjasto), joka sijaitsee saman katon alla Kokkolan kaupunginkirjaston kanssa(toinen kerros). Heillä on oma palvelutiski, josta saat kirjastokortin Koulutuskirjastoon ja samalla salasanan colibri-palveluun.
Koulutuskirjaston puhelin numero 8252060
Ystävällisin terveisin
Marja-Riitta Tuikka
Kokkolan kaupunginkirjasto
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankitaosastolle. DVD-levyä voidaan hankkia, mikäli tekijänoikeudet hallitseva taho on myöntänyt sille lainausoikeudet.
Suomen kirjastoseuran sivuilla kerrotaan, että Kirjastovirkailijapäivät ovat Turun kirjamessujen yhteydessä:
"12.6.2013 – Kirjastopäivien ammattitapaaminen Mikkelissä: Työhyvinvointi
lokakuu 2013 – Kirjastovirkailijapäivä Turun kirjamessujen yhteydessä: ”Lähellä”"
http://suomenkirjastoseura.fi/tyoryhmat/kirjastovirkailijatyoryhma/
Todennäköisin selitys kuvaamaasi tilanteeseen (kun et kerro, mistä kirjasta on kyse) on se, että kirjasta on julkaistu useampia laitoksia. Jos näillä laitoksilla on eri ISBN-tunnistenumero, ne näkyvät myös tietokannassa eri teoksina, vaikka sisältö olisi sama. Tällaisissa tapauksissa voi toiseen versioon olla varauksia, kun toista löytyy runsaasti eri kirjastojen hyllystä.
Tavallista on, että kun kirjasta otetaan uusi painos, siihen kiinnittyy varauksia, koska se tulee näkyviin uutuusluetteloon.
Asialla on vaikea tehdä mitään, koska monissa tapauksissa, joskaan ei suinkaan kaikissa, eri ISBN-numero tarkoittaa jollain tavalla muutettua versiota, mistä syystä julkaisut on tarkoituksenmukaista pitää erillään.
On myös mahdollista, että...
8mm videon tallentaminen DVD:lle onnistuu kirjaston VHS/DVD-tallennuslaitteen avulla, jos teillä on käytössänne 8mm videota käyttävä kamera, jonka voi kytkeä kirjaston laitteeseen. Oma kamera siis matkaan. Tällainen tallennuslaite on esimerkiksi kirjaston Lasipalatsin toimipisteellä, Kaupunkiverstaalta.
Kaupunkiverstaalta voi kysyä asiasta tarkemmin: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Hei,
Kiivaasta etsinnästämme huolimatta emme onnistuneet löytämään tietoja Henrikki Uitonniemestä. Kenties kyseessä on niinsanotusti tavallinen rivitoimittaja? Asiasta voisi tiedustella vielä Apu-lehdestä tai Suomen Kuvalehdestä suoraan, ehkäpä heillä on arkistoissaan tietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin,
Porin kaupunginkirjaston tietopalvelu
Tässäkin palvelussa on ollut kyseisen vian vuoksi ongelmia, mutta huomasin että asia on hoidettu ihan meidän kirjaston sähköpostin kautta.
Se onkin varmin tapa hoitaa asioita teleliikennehäiriöiden aikana.
Näyttäisi siltä, ettei sitä ole ilmestynyt suomennettuna. Linkki mailman runouteen -tietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sisältää paljon Jevtušenkon runoja, mutta tuota kysymääsi sieltä ei näyttäisi löytyvän. Mukana näyttäisivät olevan kaikki Jevtušenkon suomennetut kokoelmat.
On toki pieni mahdollisuus, että runo olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa julkaisussa, jota ei olisi tietokantaan listattu, mutta todennäköisesti siis suomennosta ei ole.
Voit esittää toiveesi kustantajalle vaikkapa sähköpostitse. Janet Evanovichin suomennokset on kustantanut WSOY. Alla on linkki, jossa on WSOY käännöskirjallisuuden kustannustoimittajien yhteystiedot.
Teosten kustantajatiedon löydät joko itse teoksesta tai esimerkiksi kirjastotietokannoista. Kustantamojen yhteystiedot voit etsiä helposti netistä.
http://www.wsoy.fi/toimitus/suomennettu-kaunokirjallisuus/
https://finna.fi
Kirjastoon ohjelmaa tarjottaessa kannattaa ottaa yhteyttä kunkin kirjaston tapahtumista vastaaviin henkilöihin. Turun kaupunginkirjaston tapahtumavastaavien yhteystiedot löytyvät kirjaston www-sivuilta, tässä suora linkki kyseiselle sivulle: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/kirjastot-ja-yhteystiedot/h…
Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan toisin kuin kirjojen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
http://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Kirjastopalvelu ei ymmärtääkseni välitä ainakaan tällä hetkellä lehtiä kirjastoon. Osoitteesta http://corp.btj.se/?id=12375&cid= löytyvän tiedotteen mukaan BTJ Sverige AB siirsi Ruotsissa ja Suomessa toimivan lehtivälityksen PRENAX AB:lle 28.8.2017 alkaen. Sitä ennen BTJ Finlandin lehtivälitys oli siirtynyt Suomen Tilaajapalvelu Oy:lle.
Sodanjälkeisen Saksan ja Berliinin arjesta on kirjoitettu melko runsaasti, mutta suomennoksia on olemassa valitettavan vähän.
Vaski-kirjastoista löytyy esimerkiksi kulttuurihistorioitsija Wolfgang Schivelbuschin teos In a Cold Crater: Cultural and Intellectual Life in Berlin, 1945-48 (1998). Schivelbusch keskittyy pääasiassa Berliinin kulttuurielämään sodanjälkeisessä Berliinissä. Vaski-kirjastoista löytyy lisäksi Marta Hillersin omaelämäkerrallinen teos Nainen Berliinissä: Päiväkirja 20.4.-22.6.1945 (1954). Tässä anonyymisti julkaistussa kirjassa tekijä kuvailee omaa elämäänsä sodan viimeisinä päivinä sekä sodan jälkeen. Tietoa sodanjälkeisestä elämästä löytyy jonkin verran sotahistorioitsija Antony Beevorin teoksesta Berliini 1945 (2002...
Ilmari Kiannon (vuoteen 1906 Calamniuksen) runo Mä lammen löysin julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja (1898). Runo sisältyy myös mm. kokoelmaan Ilmari Kiannon kauneimmat runot (1964) sekä Ilmari Kiannon Valittujen teosten osaan 4 (1923).
https://finna.fi/Record/helmet.1185874#toc
Runon voi lukea myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä (22.08.1903 no 17), jossa oli arvostelu Kiannon (Calamniuksen) kokoelmasta Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja.
Tässä linkki lehteen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/727337?term=M%C3%A4%20lammen%20l%C3%B6ysin&page=2
http://www.kianto.org/kirjailija.html
Tammen Maailmantaide -sarjan osa 9 käsittelee barokkia. Se on varmastikin hyvä yleisteos aloittaa tutustuminen tähän tyylisuuntaan.Yleisempi taidehistorian perusteos on Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään.
Suomen maalaustaiteesta perusteos on Suomen taiteen historia.
Löydät lisää Helmetistä lisää teoksia hakusanalla taidehistoria ja voit halutessasi yhdistää siihen halutun tyylisuunnan.
Suosikista löytyy hajanumeroita 1970-1980-luvuilta Varastokirjastosta. Mikrofilmeinä sitä ei kirjastoista löydy. Apu-lehden kanssa sama tilanne. Ilta-Sanomista löytyy mikrofilmejä 1970-1980-luvun lehdistä Pasilan kirjastosta.Noin vanhoja Iltalehden numeroita ei löydy missään tallennemuodossa kirjastoista. Kaikki saatavilla oleva materiaali mahdollista saada kaukolainoiksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko Kyyti-Finnan kaukolainalomakkeella tai asioimalla lähimmässä kirjastossasi. Kirjastot aukeavat normaalisti 8.6. Nuo mikrofilmit joutuu lukemaan kirjastossa. Meillä voi tallentaa tarvitsemansa artikkelit muistitikulle ja tietysti muistitikulta voi tulostaa.
