Ainakaan kirjastomme saksalaisia sukunimiä käsittelevistä nimikirjoista nimeä "Täufel" ei löydy. Lähinnä tuota kirjoitusasua ovat nimet "Teufel" ja "Taufel".
Ilmeisesti kyse on Toivo Pekkasen kirjoista (kirjojen perusteella on tehty myös elokuvia ja niiden kohdalla on otettava huomioon myös niitä koskevat tekijänoikeudet). Kirjailija tai perikunta ovat yleensä tehneet sopimuksen tekijänoikeuksista kustantajan kanssa (ja näin ollen kirja on ylipäätään voitu julkaista kustantajan toimesta). Kannattaakin ottaa yhteyttä WSOY:öön. WSOYn sivuilla kohdassa yhteystiedot (www.wsoy.fi/yhteystiedot) on mainittu mm. rights manager Anna Suomisen nimi. WSOYn puhelinvaihteen numero on 010 5060 200.
Yleisesti tekijänoikeuksista voi kysyä Sanasto ry:stä (www.sanasto.fi, puh. 09 5629 3300).Sanasto ry on valtakunnallinen kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeuksia hallinnoiva aatteellinen yhdistys, jonka...
Yleiset kirjastot hankkivat pääosan kirjoistaan ns. sopimustoimittajan kautta. Näitä ovat esimerkiksi Kirjavälitys Oy ja BTJ Finland Oy, mutta pienemmillä paikkakunnilla usein myös paikallinen kirjakauppa. Jos oma kirja ei ole näitten isojen välittäjien listoilla, konstit ovat aika vähissä.
Kaikkia kirjastoja ja kansalaisia palvelevalla sivustolla www.kirjastot.fi on myös keskustelufoorumi "Pienkustantajien uutuuksia" (http://www.kirjastot.fi/fi/forum/404#.VXG_OEYjmfU), jonne voi kirjoittajaksi rekisteröitymisen jälkeen jättää uutuuskirjaesittelyjä teoksista, joiden kustantaja ei kuulu isojen joukkoon. Tätä palstaa luetaan juuri siinä mielessä, että sieltä voi löytää muuten hankalasti löytyvien julkaisujen tietoja.
Heikki Poroila
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista vanhoja Hesareita voi lukea mikrofilmimuodossa Pasilan kirjastossa, toisen kerroksen lehtialueella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Mikrofilmejä ei lainata kotiin. Lukemista varten varataan lukulaite, jonka voi varata Varaamo-palvelun kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Varaamo ja ohjeet siihen löytyvät alta. Lukulaite löytyy seuraavan polun kautta Kuvaa ja ääntä > digitointi > mikrofilmien lukulaite.
https://varaamo.hel.fi/
Myös Espoon Sellon ja Vantaan Tikkurilankirjastoissa on sanomalehtiä mikrofilmeinä, mutta viiden vuoden takaisia heillä ei ole:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helsingin%20sanomat%29%2…
Valitettavasti tämä Timo Mäenpään säveltämä ja sanoittama laulu "Ystäväni, muistathan" kuuluu niihin tunnettuihin lauluihin, joista ei ole koskaan julkaistu nuottia.
Musiikkiarkisto JAPAssa on laulun nuotinnoksesta kuitenkin valokopio, joten sinne kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä, voisiko siitä saada kopion. Sähköpostiosoite on info@musiikkiarkisto.fi, puhelinnumero (arkisin 10-16) on (09) 757 0040.
Heikki Poroila
Kirja on lainattavissa Parikkalan kunnankirjaston Saaren kirjastosta:
http://www.heilikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id=…
Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
Esimerkiksi alla mainituissa kirjoissa aihetta eri tavoin käsitellään. Varmasti niitä on muitakin: kirjan nimi tai asiasanakaan ei aina kuvaa aihetta kovin tarkkaan tai tyhjentävästi.
- Herraskansaa : elämäni natsieliitin sisäpiirissä / Henriette von Schirach (2017)
- Perintönä perinnön vaikeus : keskusteluja kulttuuriperinnöstä saksankielisellä alueella / Outi Tuomi-Nikula (2013)
- Sotilaat : taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta / Sö̈nke Neitzel ja Harald Welzer (2011)
- Olin Hitlerin sihteeri / Christa Schroeder (2011)
- Isäni maa : saksalaisen perheen tarina / Wibke Bruhns (2010)
- Muistin politiikkaa Münchenissä : keskustelu kansallissosialismi-dokumentaatiokeskuksesta paikallisen menneisyydenkäsittelyn ilmentäjänä /...
Finavian sivuilta löytyvän tiedon mukaan reseptilääkkeet saa ottaa mukaan matkustamoon alkuperäispakkauksessa matkustajan nimellä varustettuna, mutta muuten ihovoiteet, rasvat ja lähes kaikki kosmetiikkatuotteet lasketaan nesteiksi. Lisätietoja löytyy Finavian sivuilta: https://www.finavia.fi/fi/lentoasemalla/matkatavarat/ennen-matkaa.
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään...
Olisikohan kyseessä China Miévillen romaani Toiset? Kansi ja sisältö tuntuisivat vastaavan kuvaustasi. Voit tarkistaa kannen ja sisällön kuvauksen osoitteesta https://www.risingshadow.fi/artikkelit/63-artikkelit/kirja-arvostelut/315-arvostelu-china-mieville-toiset löytyvästä Juha Salmen arvostelusta.
Tekisipä mieleni ehdottaa Josef Martin Bauerin kirjaa Pako Siperiasta (WSOY, 1956), olkoonkin, että tässä todellisuuspohjaisessa romaanissa kuvailtu pakomatka tapahtuu vasta sodan jo päätyttyä ja pakenijoitakin on vain yksi.
Rolling Stones ei ole esiintynyt Kemissä. Mainittuna ajanjaksona yhtye esiintyi Suomessa kahdesti: Yyterissä vuonna 1965 ja Helsingin olympiastadionilla 1970.
Olisikohan Rollarien sijasta ollut kyse toisesta suositusta brittiyhtyeestä? Liverpoolilainen Swinging Blue Jeans esiintyi Kemin työväentalolla lokakuussa 1965. Se oli kaupungissa merkittävä tapaus; konsertin tunnelmaa kuvattiin hurmokselliseksi.
Naapurikaupunki Torniossa vierailivat brittiyhtyeet Renegades (1965) ja Rockin' Vickers (1967).
http://www.vaylanpyorre.com/hysteriaa-liverpoolista-kemiin-50-vuotta-si…
http://www.vaylanpyorre.com/yeah-ekat-ulkolaiset-rokkivieraat-torniossa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Rolling_Stones#Konsertit_Suomessa
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-...
Fono-äänitietokannasta löytyi kolme kappaletta nimellä Prahan kevät: Fono-äänitetietokanta haku: Prahan kevät
Oletan, että tarkoitat tässä joko Aili Runnen [1920-1999] säveltämää ja sanoittamaa kappaletta tai Vanessa Philippin säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa kappaletta Prahan kevät.
Valitettavasti Prahan kevät -nimisen kappaleen nuotteja ei ole saatavilla.
Aili Runnen säveltämä Prahan kevät -kappale on saatavilla äänitteenä Vaasan kaupunginkirjastosta Päivi Paunun levyltä 20 suosikkia: Oi niitä aikoja.
Kaupallisten palvelujen (esim. Bookbeat, Storytel ym.) äänikirjoja voi kuunnella vain heidän omilla sovelluksillaan.
Adobe Digital Editions (ADE) voi olla osittain sellainen palvelu, jolla voi kuunnella eri palveluntarjoajilta hankittuja kirjoja, mutta siihenkään ei välttämättä saa ladattua ihan kaikkea sisältöä. ADEa voi käyttää tietokoneella, tableteilla tai mobiililaitteilla. Ohjelman asentaminen ja käyttö on ilmaista.
Suomen elokuvasäätiöltä saadun tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2020 julkaistiin kotimaisia DVD-julkaisuja 1399 kappaletta ja Bluray-julkaisuja 140 kappaletta.
Suhdeluku on siis selkeästi DVD-voittoinen. Erilaisten tallenteiden osuus markkinoilla on kuitenkin ylipäätään laskemaan päin muun muassa suoratoistopalveluiden kasvun myötä.
Vuosittaisia julkaisutilastoja löytyy Suomen elokuvasäätiön Elokuvavuosi-julkaisuista.
Lisätietoja DVD- ja Bluray-julkaisujen määristä on saatavana Suomen elokuvasäätiöltä tai Tilastokeskuksen kautta.
Puistola-opas jaetaan ilmaiseksi alueen kotitalouksiin.
Opas on ilmestynyt vuodesta 1978 lähtien ja sen vanhat numerot löytyvät sidottuna Puistolan kirjaston käsikirjastosta. Vanhoja numeroita on myös lainattavissa ja kirjaston kotisivulla on hakemisto oppaiden artikkeleista. Puistolan kirjaston sivulla on tietoa Puistolan alueen historian lähteistä, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/puistola/paikallishistoriaa/ Puistolan kirjastosta, 310 85 076 , kannattaa myös tiedustella, olisiko heillä vielä jaossa viimeisempiä numeroita.
Hei!
emme ole varsinaisia flunssa-asiantuntijoita, mutta tässäpä jotain aiheesta löydettyä.
Nielun infektoituminen aiheuttaa jo sinälläään yskää, koska ylähengitysteissä, erityisesti kurkunpäässä, on runsaasti yskänrefleksin laukaisevia hermopäätteitä.
Parainfluenssavirusten aiheuttamassa infektiossa tavallisimpia ensioireita ovat yskä ja nuha kuten mainitsitkin sekä lisäksi kurkkukipu ja korkea kuume.
Toinen nimenomaan nenän ja nielun ensimmäiseksi infektoiva flunssavirus näyttäisi olevan adenovirusten ryhmä, niiden aiheuttamissa infektioissa alkuoireita ovat nielutulehdus, yskä, päänsärky ja kuume.
RS-viruksen aiheuttaman taudin oireet vaihtelevat lievästä infektiosta alempien hengitysteiden vaikeisiin infektiotiloihin. Tyypillisiä...
Valitettavasti meillä ei ole tietoa kyseisestä henkilöstä. Ehkäpä Suomen Matkailijayhdistys SMY, joka on entisen Suomen Matkailijayhdistyksen seuraaja, osaisi auttaa. Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.matkailijayhdistys.com/ ja sieltä löytyy myös yhteystietoja.
