Laila Kinnusen esittämän ”Kehtolaulun” ovat Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan säveltäneet Sammy Fain ja Jerry Seelen, tosin yhden viitteen mukaan kysymyksessä on kansansävelmä. Laulun alkuperäinen nimi on ”Hush-a-bye”, ja laulu on tullut tunnetuksi Michael Curtizin ohjaamasta elokuvasta ”The jazz singer” (1952). Joskus siitä näkyy käytettävän myös nimeä ”Lu lulla lu”. Laulun melodia perustuu otteeseen ranskalaisen säveltäjän Ambroise Thomas’n oopperan ”Raymond, ou Le secret de la reine” alkusoitosta.
Laila Kinnusen esittämän suomenkielisen version nimi on ”Kehtolaulu” ja se alkaa: ”Kuuletko laulun lapsonen”. Tämän sanoituksen on tehnyt Jyrki Lindström. Näillä alkusanoilla en löytänyt laulusta nuottia, mutta...
Geologisista epookeista kuten holoseenista ja pleistoseenista puhuttaessa on tärkeä pitää mielessä, että maailmanhistorian kategorisoiminen tällä tavalla perustuu geologisten kerrostumien ajoittamiseen (stratigrafia) ja näistä kansainvälisesti sovittuun jaotteluun. Niinpä tulevaisuutta koskien on hankala antaa yksinkertaista vastausta geologisen ajanlaskun suhteen, sillä näitä kerrostumia ei luonnollisestikaan vielä ole.
Usein geologisen ajanjakson vaihtuminen perustuu massasukupuuttoihin, jotka aiheuttavat suuria muutoksia maapallon lajistossa. Esimerkiksi holoseeniepookin alussa sukupuuttonsa kohtasivat muun muassa mammutit ja mastodontit. (Geologica, 27; 52-53.) Niinpä voisi olettaa, että mikäli seuraava jääkausi koittaa ennen...
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelun kautta löytyi vanha mainos, jossa kerrotaan, että sääteri- ja hermoöljy on ollut "luotettava lääke kaikkea kolotusta vastaan".
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/687421?term=Hermo…
Bitumi sisältää PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Aiheesta on tehty opinnäytetyö: PAH-yhdisteet bitumikatteissa ja niiden aiheuttamat riskit bitumikatteen kierrätykselle / Pauliina Ahokas (Lahden ammattikorkeakoulu, 2016), joka on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110919/Ahokas_Pauliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannan mukaan elokuvan ulkokohtauksia on filmattu Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella, Kilpisjärvellä sekä Tukholmassa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1100917.
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949,s. 9). Runo alkaa rivillä "Enää pyydä en mitään. Jo kaiken sain."
Runo sisältyy myös Eeva-Liisa Mannerin runojen antologiaan Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 72).
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.146082
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1430219
Syytä voi vain arvailla, ehkä on niin, että Fieldingin aiempia kirjoja ei ole myyty niin paljoa, että kustantamo olisi laskenut kääntämisen olevan kannattavaa. Lienee parasta tiedustella asiaa suoraan kustantamolta. Fieldingin kirjojen aiemmat suomennokset on julkaissut WSOY.
Viimeisin Joy Fieldingin suomennettu teos on Henkeäsalpaava (2012), joka on ilmestynyt alun perin jo vuonna 2007 nimellä Heartstopper. Sitä aiempi käännös, Pakoon et pääse (2010), on englanniksi ilmestynyt vuonna 2006 nimellä Mad River Road. Vuoden 2007 jälkeen Fieldingiltä on ilmestynyt 11 teosta, joita ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Joy_Fielding
https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/joy-fielding
Kustantamon yhteystiedot:
https://...
Varsinkin talvisodasta on kirjoitettu tai käännetty englanniksi useitakin kirjoja. Alla on lähinnä uudempia tietokirjoja aiheesta. Lisää löytyy esimerkiksi finna.fi-palvelusta hakemalla hakusanoilla talvisota ja jatkosota sekä rajaamalla kieleksi englannin ja aineistotyypiksi kirjan.
Campbell, David. Soviet Soldier versus Finnish Soldier: The Continuation War 1941 - 45. Osprey, 2020.
Edwards, Robert. White Death: Russia's War on Finland, 1939 - 40. Weidenfeld & Nicolson, 2006.
Jowett, Philip. Finland at War 1939 - 45. Osprey, 2006.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (toim.). Finland in World War II: History, Memory, Interpretations. Brill, 2012.
Lunde, Henrik O. ...
Ohjelman lopputeksteissä mainitaan tunnusmusiikin tekijäksi Mikko Pykäri. Muusikon ja tuottajan töiden lisäksi hänet tunnetaan yhdessä Kasper Strömmanin kanssa tekemästään podcastista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Pyk%C3%A4ri
tämä seikkailu tapahtuu vanhemmissa irtonumerolehdissä. Netissä löytyy sivusto: https://www.huvipuisto.net/tex/texhisto.htm , täältä taas selviää että tarina olisi Kuoleman hyppy niminen tarina. Tex-liuska 19 vuodelta 1956.
Lainaus sivustolta: "seikkailussa Kuoleman hyppy vangitut roistot, Brennan ja Teller, pääsevät tuttujen poliitikkojen avulla vapaaksi, ja ryhtyvät järjestämään kostoa Texille. Tietämättä, että Tex on kylästä poissa, nämä kuljetuttavat kuormallisen iso-rokon saastuttamia huopia lahjaksi Navajo-leiriin. Kylässä puhkeaa paha isorokko-epidemia, joka tappaa kymmeniä ihmisiä, myös Texin vaimon. Kun Tex palaa kylään, hän voi vain vannoa kostoa."
Näitä irtolehtinumeroita on julkaistu sittemmin Tex Willer -kirjastossa....
Valo ikkunassa, alkukieliseltä nimeltään The light behind the window, ilmestyi alun perin vuonna 2012. Sen myötä näyttää siltä, että kaikki kirjailijan Luncinda Riley -nimellä kirjoittamat kirjat on nyt suomennettu. Aiemmalla Lucinda Edmonds -nimellä julkaistuista kahdeksasta romaanista on suomennettu neljä (Tähti ja enkeli 1996, Näyttämöiden lemmikki 1997, Sydämen aaria 1998 ja Ilman sinua 1999). Suomentamattomista neljästä Edmonds-teoksesta Riley kirjoitti uudelleen Seeing double -romaanin, joka julkaistiin nimellä The love letter ja suomeksi Vaarallinen kirje.
Ainakin toistaiseksi kokonaan kääntämättä ovat romaanit Lovers and players (1992), Hidden beauty (1993) ja Playing with fire (1998). Niiden julkaisemisesta ei ainakaan...
Gilgamesh suomennosten vertailua ei ole tehty (tai ainakaan julkaistu) Finnan mukaan suomennoksia ovat tehneet:Salonen, Armas (suom.): Gilgamesh-eepos. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Helsinki 1943. Salonen, Armas (suom.): Gilgameš. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva 1980. Uusi suomennos. sekäHämeen-Anttila, Jaakko (suom.): Gilgamesh: Kertomus ikuisen elämän etsimisestä. Helsinki: Basam Books, 2000. ISBN 952-9842-34-1. Linkki Teoksen verkkoversio. Kaikkia suomennoksia on saatavissa Helka-kirjastoista Helsingistä. Linkki hakutulokseen
Voisikohan etsimäsi australialainen sarja olla nimeltään Offspring, suomeksi esitetty nimellä Rakkautta ja jälkikasvua, jossa seurattiin kolmikymppisen lääkärin, Nina Proudmanin ja hänen työyhteisönsä ja perheensä ihmissuhteita? Sarjan tunnuskappale on ainakin nimeltään "When We Swam", esittäjänä Thao & The Get Down Stay Down. Lisää tietoa täällä:Offspring (TV series) - WikipediaRakkautta ja jälkikasvua: Viisi kautta Areenassa! | YLE TV2 | yle.fi
E raised 9 on E-duurisoinnun muunnelma, jossa peruskolmisoinnun ja septimin lisänä E-duuriasteikon yhdeksäs sävel perussävelestä ylöspäin laskien. Puhutaan noonisoinnusta tai tuttavallisemmin ysisoinnusta. "Raised" määrittää lisäksi, että yhdeksäs sävel on korotettu puolen sävelaskelen verran.
Sointu sisältää sävelet E - G# - B - D - G. Niistä G on se korotettu asteikon yhdeksäs sävel (korottamattomana se olisi F#). Sointu kirjoitetaan (esim. nuottiviivaston ylle) muodossa E7#9. Ääneen luettuna se kuulostaa kömpelöltä: "E septimi ylennetty nooni" tai "E seiska ylennetty ysi". Sähkökitaristit puhuvat "Hendrix-soinnusta", sillä kitaralegenda käytti sitä usein.
Helpoimmin soinnun hahmottanee...
Vladivostok sijaitsee entisellä Itä-Mantšurian alueella, joka kuului aikaisemmin Kiinalle mutta joka liitettiin Venäjän alueisiin vuonna 1860.
Wikipedia. Vladivostok.
En valitettavasti löytänyt tietoa siitä, onko "hullu vuosi" -ilmaisu jonkin yksittäisen historiantutkijan keksintöä. Kyseistä ilmaisua (das tolle Jahr) käytettiin kuitenkin lähinnä saksankielisessä historiankirjoituksessa. Todennäköisesti Ranskasta lähtöisin olevaa "kansojen kevät" -ilmaisua (printemps des peuples) tavattiin myös saksalaisessa kirjallisuudessa (Volkerfruhling). "Hullu vuosi" ja "kansojen kevät" ovat molemmat tietysti hieman värittyneitä ilmaisuja ja saattavat kuvat yksittäisen kirjoittajan asennetta vuoden 1848 tapahtumiin.
Kalevalasta on tehty ooppera, useampikin. Niitä löytyy Suomen Kansallisdiskografiasta. Vanhin Kalevala-aiheinen ooppera Karl Müller-Berghausin Die Kalewainen in Pochjola löytyi arkistoista ja esitettiin Turussa vuonna 2017.
Huomattavasti tunnetumpia ovat Einojuhani Rautavaaran ooppera Sammon ryöstö, myös teokset Marjatta, matala neiti ja Thomas, Aulis Sallisen Kullervo, Oskar Merikannon Pohjan neiti.
Lapsillekin on sävelletty Kalevala-aiheisia ooperoita, Jaakko Kuusiston Koirien Kalevala -ooppera ja Anna Noran Maaginen Kalevala.
Paavo Haavikon ja Tapio Tuomelan Äidit ja tyttäret teksteissä on Kalevalan tekstejä.
Kalevalaseurassa on tallessa lisäksi Martti Wuoren ja tuntemattoman henkilön Aino-aiheiset...
Charles Plogman on tehnyt suomenkieliset sanat Vikingarna -yhtyeelle heidän ruotsiksi laulamaansa kappaleeseen "Leende guldbruna ögon". Suomenkielisen version nimi on "Ruskeat silmät". Laulu on alkujaan kansansävelmä.
Vikingarna on esittänyt laulun TV-ohjelmassa "Laulava sydän" (1999/04/17), luultavasti molemmilla kielillä.
"Ruskeat silmät" kappaleeseen on nuotinnos (sanat, melodia, kosketinsoitin) Charlies-yhtyeen "Vain vähän aikaa" nuottijulkaisussa (ISMN: M-55008-006-5). Keski-kirjastoista nuotti löytyy Saarijärveltä. Siihen voi tehdä seutuvarauksen.
Carl Gustaf Mannerheim oli vapaaherra, itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka. Mannerheimistä on kirjoitettu paljon. Seuraavasta hakutuloksesta löydät viitteitä kirjoihin ja lehtiartikkeleihin Mannerheimista: (Aihe:Mannerheim, Carl Gustaf Emil) | Hakutulokset | Finna.fiTietoa Mannerheimistä löytyy verkosta muun muassa seuraavilta sivustoilta:Mannerheim-museo - Gustaf MannerheimSotapolku.fi - Mannerheim, Carl Gustaf EmilCarl Gustaf Emil Mannerheim – Sotilas ja tutkimusmatkailija - 375 Humanistia
Suomessa kirja on kahdessa yliopistokirjastossa: Oulun Yliopiston kirjasto
ja Turun Yliopiston kirjasto. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
