Kirja on Camilo José Celan Masurkka kahdelle kuolemalle. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kirjailijan kotiseudulle Galiciaan ja kyseessä on nimenomaan kyläyhteisön kuvaus.
Ote kirjasta: ”Don Mariano Vilobal, se piereksivä pappi, putosi kellotapulista ja taittoi niskansa /... / -Siinä menee protestanteille! Kuolema Lutherille!”
Lena Stiesselin lastenkirja Poni Pontus hississä ilmestyi vuonna 1979. Kirjaa kannattaa siis kysellä antikvariaateista. Kätevintä on etsiskellä nettiantikvariaateista. Niiden osoitteita löydät helposti googlettamalla esimerkiksi sanalla "antikvariaatti". Mikäli kirjaa ei löydy nettiantikvariaateista, voit jättää kirjan tiedot antikvariaattien puutelistalle.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Voisikohan kyseessä olla Sara Razai ja Djävulen är en lögnare -kirja? Razai oli haastateltavana Efter Nio -ohjelmassa 29.8.2016 (uusinta 30.8.2016).
Ohjelma Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3160482
Sara Razai: https://www.forlaget.com/author/sara-razai/
Mitään tällaista koottua luetteloa ei varmaankaan ole tehty.
Helsingissä vastuu orpolapsista oli vuonna 1906 ensisijaisesti kaupungin terveydenhoitolautakunnalla, vuonna 1914 vastuuta siirrettiin myös kasvatuslautakunnalle. Kasvatuslautakunnan vastuulle tulivat yli kolmivuotiaat kasvattilapset eli "yksityiset elättiläiset".
Myös köyhäinhoito- ja holhouslautakunnallakin oli joitakin lastensuojelullisia tehtäviä.
Todennäköisesti tietoja isoisää koskevista viranomaispäätöksistä pitäisi etsiä näiden lautakuntien pöytäkirjoista ja asiakirjoista. Asiakirjoja voi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Halila, Aimo
Helsingin kaupungin sosiaalitoimen historia. - Helsingin kaupunki, 1977
Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa.
Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita.
Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas...
Eino Leinon runo Sähköfantasia on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Tähtitarha vuonna 1912.
http://www.doria.fi/handle/10024/100574
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1912_tahtitar…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14724/pg14724-images.html
https://finna.fi
Tarkoitanette, että haluaisitte tilata Marianne Williamsin teoksen Palatkaamme rakkauteen : mietteitä A course in miracles -kirjan periaatteista (suom. Pirkko Huhtanen, WSOY, 1993) kaukolainana muualta Suomesta. Valitettavasti se ei ole mahdollista, koska teos on pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kirjaa on HelMet-kirjastoissa tosiaankin vain kaksi kappaletta ja siitä on varausjono. Teidän kannattaa tehdä kirjasta varaus. Varauksen voi tehdä netissä, jos korttiinne on liitetty pin-koodi, mutta varauksen voi tehdä myös kirjastossa tai esimerkiksi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sipoon ja Askolan kirjastot kuuluvat Helle-kirjastokimppaan. Niistä lainattua ei valitettavasti voi palauttaa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Aineisto tulisi palauttaa mihin tahansa muuhun Helle-kirjastoon.
https://www.helle-kirjastot.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirja kuuluu Helsingin kauppakorkekoulun kirjaston kokoelmiin. Kirjaston osoite on Leppäsuonkatu 9 E ja kirjasto on kaikkien halukkaiden käytössä. Lainaaminen edellyttää jonkun VTLS-kirjaston kirjastokorttia (esim. Helka-kortti, eduskunnan kirjaston kortti tms.). Lisätietoja http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
...
Japanissa on lukemattomia perinteisiä vuotuisia tapahtumia ja juhlia, joiden alkuperä on usein uskonnollinen. Tietoa näistä löytyy esim. seuraavista teoksista ja nettilinkeistä:
Vesterinen, Ilmari : Shintolaisuus : Japanin kansallisuskonto. Gaudeamus, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2047231
Japani : pienoishakuteos Japanista. Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeenpanokomitea, 2006. (Kirjassa esitellään myös vuotuisia juhlia.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1800040
Porrasmaa, Raisa : Japani pintaa syvemmältä. Atena, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066897
Japanin kulttuuri. Otava, 1994. (3.painos 2002.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Koneet on valmistettu Singerin Wittenbergin tehtailla vuosina 1908-1940. Käytettyjen ompelukoneiden hinnat antiikkimarkkinoilla näyttävät vaihtelevan melkoisesti. Erilaisia Singerin malleja esimerkiksi on kaupan alkaen kymmenestä eurosta; hintavimmista koneista pyydetään joitain satasia. Kokonaan toinen asia tietenkin on se, onko joku niistä valmis maksamaan niin paljon - pyytäähän aina voi. Mikään varsinainen rahasampo koneenne tuskin kuitenkaan on.
https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-vanhan-valurautarunkoisen-poljettavan-singer
Harvaanasutuin alue (prefektuuri) Japanissa on vuoden 2015 väestölaskennan mukaan Hokkaido, jossa oli 69 henkilöä neliökilometrillä. Japanin väestöntiheys prefektuureittain löytyy Japanin tilastoviraston tilastopalvelun Excel-tiedostosta Area and Population Density - Japan and Prefectures (1920 to 2015) välilehdeltä 006-02.
Merkitse mopojen määrä muuttujaksi X. Autojen määrä on kolme kertaa niin suuri kuin mopojen määrä eli 3X. Polkupyörien määrä on kaksi kertaa niin suuri kuin autojen määrä eli 2 x 3X. Ajoneuvojen yhteismäärä on siis X + 3X + 2 x 3X = 30 eli 10X = 30. Tästä saat ratkaistua yhtälön.
Kyselin työkavereilta etsimääsi kirjaa ja vastaukseksi sain kirjan Iltahetken tarinoita, jonka tekijät ovat Anne Suess sekä Josef Carl Grund. Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista.
Sukukirjoja ja artikkeleita suvuista 1990-luvulla asti voi tutkia kirjasta
Sukuhakemisto = Släktregister = Family index / Mether, Leif , 1949-2005. Suomen sukututkimusseura 1992
Lisäksi kannattaa tehdä halu Finna.fi-haku suvun nimellä. Tarkennetussa haussa voit rajata alasvetovalikosta haun aiheeseen sekä lisätä toisen hakusanan sukukirjat tai sukututkimus toiseen kenttään ja valita siihenkin rajauksen aihe. Suomen sukututkimusseurassa on käsikirjasto, sieltä voisit myös tiedustella. Seurasta saa myös apua sukututkimuksen aloittamiseen, Sukututkimuksen aloittaminen.
Koneesi näyttää olevan joulukuulta 1938 ja kuuluu 1000 koneen erään. Singer
ISMACS International sivusto kertoo Singereiden valmistusvuodet valmistusnomeron mukaan. Hieman on selattava, mutta sieltä ne löytyvät.
Francisco José Viegas on suosittu kirjailija, jonka teoksissa on päähenkilönä rikospoliisi Jaime Ramos. 2000-luvulla on ilmestyneet mm. kirjat O colecionador de erva (2013) ja Un crime capital (2012).
Kirjailijasta lisää: http://jaimeramos.booktailors.com/en/biography/
Pioneerialan asiantuntija kertoi kyseessä olevan sähkösytytyskoje. Klassisissa malleissa sähkövaraus saadaan aikaan kampea pyörittämällä ja sitten painetaan nappia (tai näissä tosi old-school -laitteissa painetaan laukaisukampi pohjaan).
Laitteesta löytyy useita mainintoja Kansalliskirjaston digitoimista historiallisista sanoma- ja aikakauslehdistä. Kuvaa en valitettavasti löytänyt, mutta laitteen käyttöä on kuvaillut esim. pioneerivänr. Saarinen Rajan turva -lehdessä vuonna 1929:
"Odotamme vain, käsi sähkösytytyskojeen avaimessa, suojaisessa paikassamme kaikessa rauhassa, kunnes kaikki omat joukkomme ovat ehtineet omalle rannallemme ja yhä vain vaanimme hetkeä, jolloin viholliset marssivat sillalle ja sitten hirveä räjähdys, valtavat...
