Kyseessä ei tarkkaan ottaen liene sanatarkka Kalle Päätalo -sitaatti, vaan ote Esa Liljan Helsingin Sanomissa julkaistusta Päätalon Iijoki-sarjaa käsittelevästä esseestä:Tästä kaikesta selviämiseen Päätalolla on tarjota resepti: olkoon sitten niin. Elämälle voi sentään nauraa. Häpeästä ja kärsimyksestä Päätalo kattaa lukijoilleen pitopöydän ja järjestää kaikkien aikojen juhlat. Tappioissa ja nöyryytyksissä kieriskellään.Ja lopulta jäljelle jää se, mikä elämän sekavassa vyöryssä lopulta on tärkeää: hyvät ihmiset, ystävälliset sanat, pienet kohtaamiset ja merkitykselliset hetket.– Esa Lilja, Essee : Iijoki antaa aina vaan. - HS 10.11.2019
Voisiko laulu olla valssi nimeltä Elämän aalloilla? Sen kertosäkeessä lauletaan "Annoin sydämen / annoin nuoruuden" ... sekä "Annoin suudelman / tunsin, rakastan".
Laulun levytti Reijo Taipale v. 1995 albumilleen Natalie. Sen sävelsi ja sanoitti Reijo Lumisalmi.
Kysyin englantia äidinkielenään puhuvalta työkaverilta. Hän kertoi, että aina käytetään sanaa exit. (se on substsntiivi ja "kirjakielinen"ilmaisu)
Sanan out kaikki ymmärtävät, mutta koska se on verbi, voi kuulija hieman loukkaantua, jos hänet käsketään sillä ulos.
Hei!
Voit Helmet-sivuilla tehdä haun frisbeegolf ja rajata tulokseksi esineet. Kirjastosta voi lainata frisbeegolfsettejä, joissa mukana on kolme frisbeetä. Näitä löytyy sekä Helsingistä että Vantaalta. Tässä linkki vielä Helmet-sivulla tekemäni hakuun:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sfrisbeegolf__Ff%3Afacetmed…
Muistathan, että esineitä ei voi varata ja esineet pitää palauttaa siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu.
"Ohjelman tarjoaa" on uusi erilainen mainospaikka. Mainostaja ei ole osallistunut ohjelman tekemiseen, mutta varmaankin mainostuloilla kanavat rahoittavat myös ohjelmien ostamista. TV-kanava määrittelee ohjelmat ja niihin sijoitettavat mainokset. Tavoitteena on luoda myönteinen vuorovaikutus ohjelman ja mainostajan välillä.
https://www.mtvspotti.fi/static/8584a6c4235e9bb06889c057fe152d23/MTV_Mediatiedot2022_tv_RBS-ohjelmayhteistyo.pdf
https://www.mtvspotti.fi/static/759978dc98bddec20157f12293ae4bf5/Ohjeet_ohjelmayhteisty__tunnisteisiin.pdf
Ohjelmayhteistyön mahdollisti vuoden 2009 lainmuutos. Iltasanomat 28.2.2008
Tv-sarjaa Cannon näytettiin Suomessa televisio-ohjelmatietojen mukaan ainakin vuoden 1973 alusta vuoden 1976 toukokuulle.
Sarjan päätähti William Conrad teki myös vierailun Suomeen vuonna 1976.
Rockfordin paperit-sarjaa näytettiin Suomessa puolestaan televisio-ohjelmatietojen mukaan ainakin elokuusta 1976 vuoden 1977 loppuun.
Laulu on nimeltään "Uudisraivaajan työlle". Laulu alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat" tai "Jätit valmiiksi raivatut rintamamaat". Laulun viidennessä säkeistössä lauletaan: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää ja koskessa sähköä jyrrää". Säkeistöjä on seitsemän.
Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanat on kirjoittanut Paavo Meriläinen. Nuotissa "Sekaäänisiä lauluja. 156. vihko" (Otava, 1952) ovat kaikki säkeistöt. Nuotinnos on sekakuorolle. Laulun alanimenä on "Ylä-Savon laulu". Laulu sisältyy myös nuotteihin "Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten" (useita painoksia; esim. 4. painos; Otava, 1962) ja "Laulan ja soitan : säestykset" (Otava, 1959). Ahti Sonninen on yksi näiden musiikin oppikirjojen...
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta pitäisin todennäköisempänä, että kyseessä on merenlahti. Satakunnan kansan jutussa 4.12.1937 kerrotaan, että lahtivalaat uivat vuonoihin ja jokiin, mistä niitä oli helppo tappaa. Suhteellisen pienikokoisena lahtivalaat pystyvät uimaan matalaan veteen ja lähelle rantaa. Lahtivalaita on toki lahdattukin, mutta ensisijaisesti valaanpyytäjät olivat kiinnostuneempia muista lajeista.
Kyseessä on Kirsi Kunnaksen runo Meritähti, joka alkaa säkeillä "Eli merenpohjassa Meritähti / tuhat tonnia vettä yllä..." Runo on Kirsi Kunnaksen kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly (1992) sivulta 78.
Ainakin Emmi Itäranta ja Hannu Rajaniemi kirjoittavat suomen lisäksi englanniksi. Saksalaissyntyinen nykyinen suomalainen Roman Schatz kirjoittaa suomeksi ja saksaksi.
Alexandra Salmela on slovakialaissyntyinen kirjailija, joka asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi ja slovakiksi. Zinaida Lindén on asunut suomessa vuodesta 1991 ja hän kirjoittaa ruotsiksi ja venäjäksi.
Laura Kyllösen Pro gradu -tutkielma Monikieliset kirjailijat : Kielen vaihtaminen ja kirjailijan identiteetti luettelee lisää monikielisiä kirjailijoita: "Ruotsiksi kirjoittavia kirjailijoita on muiden muassa Märta Tikkanen (1935), –Christer Kihlman (1930–) sekä Bo Carpelan (1926–2011). Suomesta löytyy myös kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet suomeksi...
Kappale on nimeltään "Salaisuus". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Anna Suominen ja levyttänyt Jenna Bågeberg (2012).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiAndersson, Iiro: Anna Suominen taipui tangokisaan keikkailun kautta (21.06.2012):https://yle.fi/a/3-6186265
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on kolmastoista viikko 2008. Elokuvasta ei kirjoittamishetkellä ole tietoa, mahdollisesti tuonnempana. (Soundtrack on jo kirjastoissa.)
Hei
Vuoden kirjat -luettelo alkoi ilmestyä vuonna 1979. Varmuudella luettelo on ilmestynyt vielä 2009, mutta sen jälkeen en löytänyt julkaisutietoja.
Suomen kustannusyhdistyksen toimisto on kesälomalla 5.8.13 saakka, joten en voinut heiltäkään asiaa varmistaa.
Valitettavasti luetteloa ei ole systemaattisesti kerätty Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on vain vuodet 2006 -2009 (ei ole luetteloitu HelMet-tietokantaan).
Luetteloita ei löytynyt verkosta. Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston kokoelmissa on osa luetteloista.
Kansalliskirjasto / Fennica:
https://finna.fi
Varastokirjasto:https://finna.fi
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto yhdistettiin vuoden 2013 alussa. Yksi syy yhdistämiseen oli, että säästämme resurssejamme, kun ylläpidämme yhdessä linkkihakemistoa. Samalla aineiston valinnan kriteerit muuttuivat. Ensisijainen valintakriteeri on linkin tietosisältö, koska Makupaloja kehitetään erityisesti tiedonhakupalveluksi. Palvelusivustoja emme enää kerää hakemistoomme. Tästä syystä majoituspalvelusivustot jäävät tietosisältöjemme ulkopuolelle, poistamme vähitellen entisetkin hakemistoon yhdistämistyön yhteydessä jääneet vastaavat.
Valtakunnallinen kirjaston onlineneuvonta lopetettiin vuoden 2013 lopussa. Linkki oli näköjään jäänyt ainakin Helmet-sivulle, pyysin Helmet-sivuston ylläpitäjiä poistamaan sen. Helmet-kirjastolla on oma onlineneuvonta, joka on auki aina silloin, kun päivystäjä löytyy. Neuvonnalla ei ole siis varsinaisia aukioloaikoja, joten on vaikea sanoa, milloin sitä kannattaa yrittää käyttää.
Helmet-kirjastoista ei 1960-luvun Suosikkeja löydy. Voit käydy lukemassa lehteä Kansalliskirjastossa. Voit käydä siellä joko lukemassa lehteä mikrofilmimuodossa tai tilata sen lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston käyntiosoite on nyt poikkeuksellisesti Fabianinkatu 35
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
HelMet-haun versionvaihto tapahtui 17.9.2014, ja sen jälkeen järjestelmässä on vielä puutteita ja häiriöitä. Omiin tietoihin pääsee kirjautumaan varmimmin perinteisen HelMet-haun kautta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X .
Ellei tämäkään auta, kannattaa kokeilla eri selaimia. Ainakin Internet Explorerilla kirjautuminen näyttää toimivan ongelmitta.
Pahoittelemme järjestelmän virheistä aiheutuvaa haittaa.
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan on kuusisivuinen artikkeli Brezinasta. Kirjaa on esim. kaikissa Hämeenlinnan kirjastoissa.
Kirjailijalla on myös englanninkielinen kotisivu: http://www.thomasbrezina.co.uk/.
Näillä näkymin näyttäisi siltä, että kirjastot ovat auki. Helsingin kaupunginkirjastossa suurin ammattiliitto JHL kertoo sivuillaan osoitteessa http://www.jhl.fi/portal/fi/jhl-tieto/uutisarkisto/?bid=5486 seuraavaa: ”Mielenilmaukseen osallistutaan vapaa-ajalla, ellei omasta yhdistyksestä ole muuta tietoa tullut.”
Kirjaston ollessa auki myös langaton verkko on käytettävissä.
