Ainakaan Kielitoimiston sanakirjasta tätä sanaa ei löydy eikä myöskään verkosta löytyvästä Nykysuomen sanakirjan näköisversiosta (1951-1961), jossa kylläkin on sanan raueta lisäksi sana rauentaa, jonka käytön esimerkkinä on lause Varojen puute rauensi seuran toiminnan. Taho, jolta voi kysyä kannanottoa on Kotimaisten kielten keskus, jonka kielineuvonnan lomake löytyy verkosta.
Hei,
Kyseessä on varmaankin ranskalainen animaatioelokuva Sammakoiden ennustus (La Prophétie des grenouilles, 2003 ; ohjaus Jacques-Rémy Girerd).
Elokuva on eräänlainen Nooan arkki -versio. Leffasta löytyvät siis tulva, sammakot ja perunoiden kuorinta.
Vaikuttaisi siltä, että yhdyssanan ensimmäinen osa "ajetus" tarkoittaa turvotusta, joka voi johtua eri syistä, kuten sairauksista. Vuoden 1839 Suomalaisen talonpojan kotilääkäri -kirjassa on mainittu "jalkain pöhö eli ajetus" sivulla 33. Vuonna 1927 ilmestyneessä Parantaja-lehdessä mainitaan munuais- eli ajetustauti ja tekstin perusteella ajetus tarkoittaa turvotusta. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy termi ajettuma, joka tarkoittaa muun muassa turpoamaa, turvottumaa ja pöhöttymää. Voi siis olla, että kyse on ennemminkin oireesta, kuin itse taudista, mutta täysin varmaa vastausta en asiaan löytänyt.
Lorun historiasta ei löytynyt tietoa.Hokemasta "Ota kiinni mandariini" ja sen tulkinnasta löytyy tietoa tämän palvelun sivulta https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-hokema-ota-kiinni-mandariini?langua…
Valitettavasti en ole löytänyt tarkkaa tietoa Pariisin ja Charleroin välisestä bussiyhteydestä.
Haulla kyllä löytyy Kelbilletin sivut, jossa mainitaan yhteys Paris - Charleroi
http://www.kelbillet.com/recherche/recherche-billet.php?date_aller=10%2…. Sivun alareunassa löytyy linkki aikatauluihin (Voir les horaires). Aikataulujen vieressä kuitenkin lukee Pariisi-Bryssel, eikä missään näy tietoa, millaista reittiä bussi kulkee. Lähtöpaikaksi mainitaan Bercyn asema (48 bis Boulevard de Bercy).
Eurolines kulkee Pariisista Brysseliin. Bussiasema on Paris Gallieni Porte Bagnolet.
Se sijaitsee Bel Est -ostoskeskuksen (Centre Commercial Bel Est) alla, osoite
28 Avenue du Général de Gaulle, 93541 Bagnolet.
Sivulta http://horaires.eurolines.fr/ete....
Hei,
Kirja lähti tänä aamuna kohden Iittiä. Voit myös itse varata aineistoa www.kyyti.fi:n kautta. Huomasin asiakastiedoisttasi että salasanasi kanssa on ilmeisesti jokin ongelma. Joten käy kirjastossa korjaamassa se samalla kun noudat varauksesi.
Anna-Mari Andersson
informaatikko vs.
Kouvolan pääkirjasto
Hei,
Mikkelin kirjastoissa on autonkorjausoppaita, mutta ikävä kyllä juuri kyseiselle mallille ei ole. Englanninkielinen opas saadaan tilattua kaukolainana.
Kyllä löytyy. Kantola, Anu: Matala valta (2014, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2141683, että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-424-8
Seppänen, Janne & Väliverronen, Esa: Mediayhteiskunta (2012 tai uudempi painos, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2048689 että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-397-5
Lainaamiseen ja varaamiseen tarvitset Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun.
Turun kaupunginkirjastossa sinun on mahdollista lukea mikrofilminlukulaitteella Helsingin Sanomia kyseisiltä ajoilta. Sinun täytyy pyytää kyseisten vuosien Helsingin Sanomien mikrofilmit varastosta ja varata samalla mikrofilminlukulaite. Voit tehdä tämän paikan päällä pääkirjaston tieto-osastolla tai puhelimitse (02-2620629 tai 02-2620630). Filmit noudetaan seuraavaksi arkipäiväksi. Mikäli tarvitset opastusta lukulaitteen käytössä, mainitse asia varatessasi aikaa.
Kouvolan pääkirjasto on avoinna huomenna 9-15. Meillä on yksi kirjastossa käytettävä läppäri, jota ei voi varata etukäteen sekä kahdeksan asiakaskäytössä olevaa tietokonetta joita käyttämään pääsee vapaasti. Katsoin että asutte Myllykoskella ja Inkeroisten kirjastohan on omatoimisena käytettävissä viikonloppuisin klo 7 - 20.
Suomessa on kaksi järjestelmää, joiden kautta maksetaan hyvitystä (ei siis palkkiota) kirjoittajille kirjastojen kautta tapahtuvasta lainauksesta. Ns. kirjastokorvaukset on vanha, harkinnanvarainen kerran vuodessa tapahtuma haku. Seuraavan kerran siihen voi osallistua tammikuussa 2018. Lisätietoja saa osoitteesta www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset.
Toinen hyvitysjärjestelmä perustuu EU:n direktiiviin ja sen kautta maksetaan korvauksia toteutuneen lainauksen perusteella. Näitä korvauksia hoitaa käytännössä Sanasto ry. Jotta kirjoittaja voisi saada hyvityskorvausta, on hänen ensimmäiseksi liityttävä Sanaston korvausjärjestelmään, lisättävä omiin tietoihin ne teokset, joista korvausta odottaa saavansa ja jäätävä sitten odottamaan....
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/...
Etsimäsi elokuva on kaiketikin David Wheatleyn vuonna 1990 valmistunut The March. Elokuva esitettiin Ylellä 20.5.1990 nimellä Marssi.
Tallennetta Wheatleyn elokuvasta ei valitettavasti ole kirjastoista saatavana. DVD-tallennetta näyttäisi löytyvän ulkomaisista verkkokaupoista.
Ylelle voi esittää uusintatoiveen elokuvasta lomakkeella, joka löytyy täältä:
https://palaute.yle.fi/
Lähteitä ja lisätietoa elokuvasta:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/199075
http://www.imdb.com/title/tt0165382/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_March_(1990_film)
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään...
Askon Keräilyraha antaa vuoden 1928 markan kolikon arvoksi 0,38 € (http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=3272). Kuten aina keräilyesineissä, hintaan vaikuttaa kohteen kunto. Tämä kolikko lienee silti niin yleinen, ettei se loistokuntoisenakaan kovin kallis ole.
Heikki Poroila
Šintolaisuuden rooli Japanin valtionuskontona muuttui vuonna 1945, kun sodan voittajan eli Yhdysvaltain miehityshallinto pakotti Japanin luopumaan uskonnon ja valtiollisen hallinnon vahvasta siteestä. Pääsyynä vaatimukseen oli näkemys, että valtiollisella šintolaisuudella oli keskeinen rooli koko yhteiskunnan läpäisseessä militarismissa, joka puolestaan aiheutti tuhoisan sodan naapurimaita ja lopulta Yhdysvaltoja vastaan. Aiheesta on lisätietoa suomen kielellä Wikipedian artikkelissa.
Heikki Poroila
Suosittelen kääntymään lähimmän julkisen kirjaston puoleen (pääkaupunkiseudun fyysiset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjastot ovat erikoistuneet vastaamaan yksittäistä kirjaa tai lehteä (tai levyä tai nuottia) koskeviin kysymyksiin. Mitä isompi kirjasto, sitä todennäköisemmin vastaus löytyy saman tien hyllyltä.
Jos taas asioi mieluummin netin kautta, kirjaston tietokannalta voi myös "kysyä" hyvin monenlaisia asioita. Se on vähän passiivinen, mutta kyllä se aika paljon myös tietää. HelMet-tietokannan selailemiseen on paras osoite http://luettelo.helmet.fi/. Löytämänsä voi saman tien varata. Varaaminen on nykyään maksutonta.
Heikki Poroila
