Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja kertoo, että "katse" kysymyksessä mainitussa yhteydessä tarkoittaa "loitsimalla valmistettua lääkettä". Vastaavasti yksi katsoa-verbin monista merkityksistä on "hoitaa loitsulääkkeillä" (voiti niillä voitehilla, katsoi niillä katsehilla | 9:471).
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan...
Helmet-verkkokirjastosta löytyivät hakusanoilla ekologisuus, elämäntapa ja omavaraisuus mm. seuraavat teokset (lainaukset ovat kirjojen esittelyteksteistä):
Ekovuosi Manhattanilla / Colin Beavan (2010). ”Syyllisyydentunteinen Colin Beavan päätti vaimonsa ja pienen lapsensa kanssa elää vuoden ympäristölle mahdollisimman vähän rasittavaa elämää keskellä New Yorkia.”
Elämämme perusteista / Lasse Nordlund, Maria Dorff (2009). ”Kirjoituksessaan Lasse Nordlund havainnoi ja pohtii omavaraista elämää. Hän on asunut yli kymmenen vuotta rahatalouden ulkopuolella viljellen ja keräillen ravintonsa ja valmistaen itse vaatteensa alusta asti, kylvämällä pellavansiemenet ja rakentamalla rukin.”
Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita...
Koska kysyjien tiedot tietosuojasyistä eivät meidän ylläpidossamme ole käytettävissä mitenkään muuten kuin vastauksen lähettämisessä, en oikein tiedä mihin viitttaat. Englanninkielisiä sanontoja suomennettuina löytyy hyvä lista Ef-oppimateriaaleista, https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englanninkieliset-sanonnat/.
Lausetta "Are you there?" käytetään, kun halutaan kysyä, onko joku ylipäänsä jossakin paikassa. "Are you in there?" ei sekään sinänsä ole virheellinen ilmaus, mutta se on luonteeltaan täsmällisempi kuin suurpiirteinen "Are you there?": näin voidaan kysyä, kun tiedustellaan, onko joku jonkin nimenomaisen kohteen sisällä tai sisäpuolella. Jos olemme esimerkiksi luolan suuaukolla ja oletamme englanninkielisen ystävämme piilottelevan sen uumenissa, voimme korrektisti huhuilla pimeyteen, "Are you in there?".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Oxford modern English grammar
The Cambridge grammar of the English language
Katharine Hepburnista on olemassa useita elämäkertoja. Englanniksi on ainakin kirjat Andersen, Christopher: Young Kate, Bergan, Ronald: Katharine Hepburn: an independent woman, Carey, Gary: Katherine Hepburn: a Hollywood yankee, Dickens, Homer: The films of Katharine Hepburn, Leaming, Barbara: Katharine Hepburn ja Morley, Sheridan: Katharine Hepburn.
Suomeksi ovat ilmestyneet hänen itsensä kirjoittamat Afrikan kuningatar eli Miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi sekä Minä, joka on myös käännetty ruotsiksi. Tarkemmat tiedot kirjoista sekä niiden sijaintipaikat pääkaupunkiseudulla näkyvät osoitteesta http://www.helmet.fi
Levyn nimi on Folkways: A vision shared : A tribute to Woody Guthrie and Leadbelly. Levyllä on useita eri esiintyjiä. Tarkemmat teostiedot löydät HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/ .
Kovin uusia viitteitä ei löytynyt. Arto-tietokannasta löytyi oheinen lista (liitteenä).
ja Viikin tiedekirjastosta lisäksi oheinen kirja
Nimeke:
Horticulture as therapy : principles and practice / edited by Sharon Pastor Simson and Martha C. Straus
Aineisto: kirja
Julkaistu: Binghampton, NY : Haworth Press, cop. 1998
joka kylläkin on nyt lainassa.
Aiheesta on olemassa ainakin seuraavat omakohtaisiin kokemuksiin perustuvat kirjat:
Talvio, Hannu: Eturauhassyöpä: kutsumaton kumppani,
Kirjapaja 2005, 951-607-173-2
Korda, Michael: Mitään salaamatta: miten selviytyä eturauhassyövästä, 2.p
Art House 2004, 951-884-385-6
Eijvergård, Larsowe: Uskomatonta!
IPC Management Group 1998
951-97910-0-0
Stig Larssonin näytelmästä "Komedin I" löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) tasan yksi ruotsinkielinen kappale, Tapiolan kirjastosta.(Stockholm;Norstedt,1989,334s.)
Pohjolan Suuresta Kirjakaupasta:http://www.adlibris.com/fi/
teos löytyy taas tanskankielisenä.
Helsingin Teatterikorkeakoulun kirjastosta ei myöskään löytynyt viitteitä että teos olisi käännetty suomeksi.
Valitettavasti näytelmä ei tällä hetkellä ole saatavilla suomenkielisenä käännöksenä.
Löysin kuvan ja tietoa taskuviulusta ainakin Anne Nilssonin kirjoittamasta ruotsinkielisestä teoksesta "Fioler" (ICA, 1981), mutta parhaiten tietoa ja kuvia taskuviuluista löytyy internetin kautta. Taskuviulu tunnetaan myös nimillä POCHETTE (FIDDLE), KIT VIOLIN, TRAVEL VIOLIN ja saksankielisillä nimillä TANZMEISTERGEIGE ja TASCHENGEIGE. Esim. englanninkielinen Wikipedia tuntee KIT VIOLINin. Taskuviuluista löytyy kuvia ja tietoa esim. englanninkieliseltä sivulta www.owenmorse-brown.com/pochette.htm.
Kirjasta on otettu uusi painos vuonna 2011. Se on tilattu moneen pääkaupunkiseudun kirjastoon syyskuussa. Vielä tilauksesta ei näy merkintää tietonannassamme, joten sitä ei ihan vielä voi varata.
Tietoa suomalaisista hopea-aterimista löytyy useammastakin kirjasta, mutta yhtä ainokaista teosta aiheesta en valitettavasti löytänyt. Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheesta tietoa: Pöytä koreaksi, kattauksen ja pöytätapojen historia, toimittanut Kirsti Grönholm ( Tammi, 2005), Raimo Fagerström: Suomalaista hopeaa ( WSOY, 1983), Hopeakirja: Suomen hopea-ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle ( Cajus Kajanti, 1966), Raimo Fagerström: Hopeaa Suomen kansallismuseon kokoelmissa ( Museovirasto, 2000) Wenzel Hagelstam: Uusi antiikkikirja: 1900-1980 ( WSOY, 2003) sekä kirjasarjassa Suomen antiikkiesineet osassa Kustavilaisuudesta Empireen ( Weiling Göös, 2005). Kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun...
Hei,
Tohtori Tolosen laihdutusopas on 10-sivuinen mainos, jolla mainostetaan tiettyä laihdutusvalmistetta. http://www.tritolonen.fi/files/pdf/laihdutusopas_2006.pdf
Matti Tolonen on kirjoittanut useita ravitsemusta käsittelviä kirjoja mm. Tohtori Tolosen terveysoppi (2003,) Terveyttä ja pitkää ikää vitamiineista (1984), joissa käsitellään ravitsemuksen vaikutuksia terveyteen. Jotkut hänen ajatuksensa ovat kiistanalaisia ns. koululääketieteen edustajien keskuudessa. Tohtori Tolosen terveysoppi on useissa Vaski-kirjastoissa tällä hetkellä lainattavissa, Turun pääkirjastossa kirjat ovat lainassa.
Elokuvan vhs-versio näyttäisi olevan lainattavissa muutamissa Suomen kirjastoissa. Dvd:nä elokuvaa ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit saada elokuvan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Gorkin teoksen suomennoksessa on tällä vastaushetkellä valitettavasti niin paljon varauksia, etten pysty saamaan sitä käsiini. Siksi en pysty nyt tarkistamaan, miten kyseinen kohta on suomennettu.
Marilaisilla ja venäläisillä on ollut kitkainen historia. Leena Laulajainen kertoo kirjassaan ”Marilaiset : laulun ja uhritulien kansa” (Otava, 1995), että marilaiset taistelivat venäläisiä valloittajia vastaan ja että taistelut olivat pitkiä ja säälimättömiä, arvatenkin puolin ja toisin. 1500-luvulta alkaen marilaisia pakkokäännytettiin kovakouraisesti ja verotettiin ankarasti. I. Manninen kertoo kirjassa ”Suomensukuiset kansat” (WSOY, 1929), että tšeremissit eli marilaiset ryöstelivät matkustajia 1500-luvulla, minkä vuoksi matkustajat välttivät...
Hsl:ltä kerrottiin, että taukotila poistuu elokuun loppuun mennessä. Elielinaukion Postitalon puoleiset laiturit 31 - 36 poistuvat jo 10.8., mutta taukotila hiukan myöhemmin.
Ei valitettavasti löydy. Hämeenlinnan kirjastossa on kappale cd:llä ja DVD:llä, mutta ei nuottina:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_W…
Suomen kansallisdiskografia Violakaan ei nuottia löydä, joten vaikuttaa siltä, ettei kappaleesta ole olemassa julkaistua nuottia:
https://finna.fi
