Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo, joka alkaa säkeellä Et tiedä mitä teit ja mitä annoit. Runo sisältyy Pohjanpään runokokoelmaan Lyyrillisiä runoja. Se on luettavissa myös Pohjanpään Valituista runoista (WSOY, useita painoksia).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Niemisjärvellä oleva Oulanki on ollut nykyisten omistajien suvussa vuodesta 1907. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1952, sitä aikaisempi asuinrakennus oli Rusilan torppa.
Oulanki-nimi kuuluu Oula-, Oulu-nimiiin, -nki on nimistöjohdin. Oula- ja Oulu-nimiä on Suomessa n. 50 kpl, niistä suurin osa Oulujärven, Päijänteen, Saimaan ja Pielisen rajaamalla alueella. Sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’ ja sitä on tavattu Mäntyharjun ja Miehikkälän murteista ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevä vastine luulajansaamesta. Koska Oulu-nimet tarkoittavat yleensä vesistöjä, ’tulvavettä’ merkitsevä sana sopii hyvin niiden kannaksi. Siitä, onko sana alun perin suomea vai saamea on erimielisyyttä.
Lähteet:
Kotiseutumme...
Taru Mäkisen Tinka ja Taika -kirjoja on ilmestynyt kolme: Tinka ja unelmien aika (1985), Tinka ja Tiikeri (1986) ja Tinka ja tummat vuoret (1988).
Teokset kuuluvat useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Mikäli niitä ei löydy omasta lähikirjastostasi tai kirjastoalueeltasi, voit tilata teokset kaukolainaan lähikirjastosi kautta sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa asiakkaille sulkuajan jälkeen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7babae2a-2480-48c0-a803-dfe2e4f45525
https://finna.fi/
Ylen kirjoittaa 17.8.2012, että Iisalmen uuden Prisman kokonaisalaksi tulee noin 10 000 neliömetriä ja se avataan alkukesästä 2014. Wikipedia antaa vuoden 2013 uuden osalta.
Asia kannattaa varmistaa suoraan Iisalmen Prismalta. Samoin vanhan Prisman osalta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/iisalmi
S-ryhmällä on varmasti myös tietoa avaamisesta: https://s-ryhma.fi/mediapalvelu
Lainatuimmat aikuisten kaunokirjat vuonna 2021
1. Enni Mustonen: Pukija (378 lainaa)
2. Delia Owens: Suon villi laulu (321 lainaa)
3. Paula Nivukoski: Mainingin varjo (277 lainaa)
4. Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (274 lainaa)
5. Enni Mustonen: Näkijä (258 lainaa)
6. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (253 lainaa)
7. Miika Nousiainen: Pintaremontti (250 lainaa)
8. Camilla Läckberg: Kultahäkki (245 lainaa)
9. Lucinda Riley: Kuun sisar ja Enni Mustonen: Sotaleski (244 lainaa)
Lainatuimmat aikuisten tietokirjat vuonna 2021
1. Helena Jouppila: Neloset : Jouppilan sisarusten tarina (285 lainaa)
2. Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni (253 lainaa)
3. Sirkka Hirsjärvi: Tutki ja kirjoita (249 lainaa)
4....
Suomen kielen etymologinen sanakirja tuntee sanan syltty merkityksessä 'poimu, ryppy' ("sukat ovat syltyssä, menevät sylttyyn") ja huomauttaa, että sen rinnalla on tavattu sellaisia ilmauksia kuin sylkky ("sukat sylkyssä") ja syrtty ('kurttu, poimu, laskos'). Keskisuomalainen syntty on mitä ilmeisimmin tämän saman sanaperheen jäsen.
Lokki Joonatan on aikuisten ja nuorten (aikuisten) kirja. Lapsille se on teemoiltaan ja kieleltään liian vaikea.
Jotkut ovat sitä mieltä, että se on otollista lukea herkässä teini-iässä, jolloin sen rohkeuden, vapauden ja itsensä toteuttamisen teemat voivat innoittaa vaikka minkälaiseen lentoon.
Kirjastoissa Lokki Joonatan on sijoitettu enimmäkseen aikuisten osastolle, mutta joissakin se on myös nuorten tai nuorten aikuisten hyllyssä.
Yläkoulun 9.-luokkalaiset valitsevat kirjan usein klassikokseen - ehkä maineen, ehkä pienen sivumäärän takia.
CD-levyn liitteessä ei ollut laulujen sanoja mukana ja verkostakaan niitä ei löytynyt. Yritin myös kuunnella tarkkaan ja minullekin jäi epäselväksi mitä tuossa kohdassa lauletaan.
Tietäisikö joku tämän kysymyksen lukijoista mitä tuossa lauletaan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli elossa 71 211 vuonna 1948 syntynyttä eli 73-vuotiaita. Se oli noin 1,3% Suomen väkiluvusta. Lähde: Tilastokeskuksen väestörakenne-taulukko
Kielitoimiston sanakirja (2012) ja Suomen kielen perussanakirja (1990) suosittelevat kirjoittamaan pienellä, siis etelävaltiot, Yhdysvaltain etelävaltiot, syvä etelä. Kuitenkin Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjassa (2012, s. 186) Etelävaltiot kirjoitetaan isolla (merkityksessä Konfederaatio). Etelää tarkoittamassasi merkityksessä ei sanakirjoista löytynyt, mutta pienellä kirjoittaminen lienee ainakin oikein.
Robert Herrickin teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksittäisiä runoja löytyy käännöksinä. Kävin läpi eri tietokantoja ja katsoin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan. Vaikuttaa siltä, että juuri tuota kyseistä runoa ei ole suomennettu.
Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön lomakkeella, joka löytyy täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsinkiläiselle kaukolaina, joka tilataan kotimaasta tai Pohjoismaista, maksaa 4 €. Etsimääsi kirjaa näyttäisi olevan saatavissa joistakin ruotsalaisista kirjastoista, mutta asia varmistuu, kun kaukopalveluosastomme käsittelee tilauksesi.
Hei,
kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut, että jouduit odottamaan vastausta. Syksyllä tehdyn järjestelmämuutoksen takia, muutamat palvelumme ovat olleet tauolla ja herättelemme niitä taas.
Pyrimme jatkossa ottamaan uutuusluettelon kerran kuukaudessa. Uutuusluettelot ovat luettavissa nettisivuiltamme: http://www3.jkl.fi/kirjasto/uutuus/uutuus.htm
Painettu postinumeroluettelo julkaistiin viimeksi toistakymmentä vuotta sitten.
Jos vanha luettelo on hävinnyt eikä internet ole käytettävissä, voi oikean numeron saada selville soittamalla Itellan palvelunumeroon.
Henkilöasiakkaita palvellaan numerossa 0200 71000, ma–pe klo 8–18.
Apu löytyy myös puhelinluetteloiden karttojen katuhakemistoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa ainakin Itäkeskuksen toimipisteessä ovat kaikki Suomen alueelliset puhelinluettelot käsikirjastossa käytettävissä.
Hei,
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 on 110 naispuolista henkilöä saanut nimekseen Netta. Nimipalvelusta on poistettu tietosuojasyistä vuosittainen etunimihaku, joten tämän tarkempaa tietoa ei sieltä saa. Etunimien lukumäärässä on mukana kaikki kyseisenä ajankohtana voimassa olleet etunimet. Netta nimen määrä on ollut suurimmillaan vuosina 2000-2009 yhteensä 945. Väeastörekisterin verkkopalvelussa voi käydä katsomassa tarkemmin sekä kyseisen nimen määriä että hakemassa myös muita. Etunimien lisäksi siellä voi hakea sukunimiä.
Lähde: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
