Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto vuodesta 1931. Helmikuun 27. päivänä 1931 P. E. Svinhufvudin hallitus jätti eduskunnalle ehdotuksen uudeksi laiksi niille asevelvollisille, joita omantunnon syyt estävät suorittamasta sotapalvelusta. Hallituksen esityksen oli laatinut yhden miehen komiteatyönä hallitusneuvos Heikki Aarnio. Laki hyväksyttiin yksimielisesti huhtikuussa ja astui voimaan 29.5.1931. Lain aikaansaamiseen oli vaikuttanut vahvasti Arndt Pekurisen aseistakieltäytyminen kaikkine julkisuusvaiheineen, eikä vähiten tapauksen saama kansainvälinen kohu. Sen vuoksi lakia ruvettiin nimittämään "Lex Pekuriseksi".
Uusi laki oli tosiasiassa vain väliaikaisratkaisu. Kieltäytymisen syiksi kelpasivat uskonnolliseen tai...
Naiset eivät reagoi sen enempää tai vähempää kutittamiseen kuin miehetkään. Erään tutkimuksen mukaan miehet jopa pitävät kutittamisesta enemmän kuin naiset, ja osa naisista pitää kutittamista epäimiellyttävämpänä kuin miehet. Huumorintajukaan ei kutiamiseen vaikuta. Kutittaessa ihon hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin. Yllättävän kosketuksen vaikutuksesta liikettä koordinoivat pikkuaivot aktivoituvat ja keho tuottaa kutituksen tunteen.
Kutittamisesta kerrottu enemmän sivuilla:
12 faktaa kutittamisesta
Mistä kutiamisessa oikein on kyse?
Nauru ei ole kivun vastakohta, mutta naurun avulla kipua voi lievittää ks. Nauraminen on luonnollinen tapa lievittää kipua
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari
Professori Jukka Korpela on kirjoittanut teoksen Idän orjakauppa keskiajalla: ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014). Kirja kertoo pohjoisen ihmisryöstöistä osana koko Venäjän orjakauppaa. Suomesta ryöstettiin keskiajalla ihmisiä myytäväksi etelän keskusten orjamarkkinoilla. Suomalaiset myytiin ensin orjamarkkinoilla Novgorodin alueella, mistä he saattoivat päätyä Mustanmeren ja Kaspianmeren orjamarkkinoille.
Korpelan teos on ensimmäinen tutkimus tästä aiheesta ja varmaankin hyvä lähde. Suomalaisorjien määrästä ja heidän kohtaloistaan ei ole tarkkaa tietoa. Korpela arvioi, että pitkällä aikavälillä myytiin tuhansia suomalaisia.
https://journal.fi/tt/article/view/55955/...
Tarkkaa määrää on mahdotonta tietää. Google yritti laskea kirjojen määrän vuonna 2010 ja sai tulokseksi 129864880 kirjaa eli lähes 130 miljoonaa teosta. Jos määrään lisätään tuon jälkeen ilmestyneet teokset, on arvioitu, että vuoden 2023 loppuun mennessä kirjoja olisi jo yli 158 miljoonaa.LähteetISBN: How Many Books Are In The World https://isbndb.com/blog/how-many-books-are-in-the-world/Tekniikka ja talous 9.8.2010: Google selvitti, montako kirjaa maailmassa on https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/google-selvitti-montako-kirjaa-m…
Lyhenne pod tulee sanoista print on demand, mikä tarkoittaa tarvepainatusta. Edition tarkoittaa painosta. Kyseessä on siis kirja, jota on painettu sillä hetkellä tarvittu määrä. Esimerkiksi Wikipediasta löytyy lyhyt katsaus mm. tarvepainatuksen eduista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarvepainatus.
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Luulisin, että kyseessä on animaatiosarja Animaaniset (Animaniacs), jota esitettiin MTV3:lla vuosina 1997-1999. Animaaniset – Wikipedia
Sarjassa yhtenä hokemana oli "Hellou hoitsu", johon arvelen sinun viittaavan.
Hämeenlinnasta kertovia ja sitä kuvaavia ja valokuvia sisältäviä kirjoja on useita eri
vuosikymmniltä. Esim. Böök: Hämeenlinna -matkailuopas, (alkuperäinen
julkaisuvuosi 1927), nyt uusintapainoksena. Samoin löytyy neliosainen
Hämeenlinnan kaupungin historia, (ilmestynyt vuosina 1916-1966), kuin myös
Sandberg - Viherjuuri: Hämeenlinna (1935). Helsingin kaupunginkirjastossa
Hämeenlinnasta kertovat kirjat löytyvät luokista 412.4 (maantiede, Suomi) ja
929 (paikallishistoria, Suomi). Kaikkein kattavin Hämeenlinna-aineisto löytyy
kuitenkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto/index.htm) Hämeenlinna-kokoelmasta (käsikirjasto, ei
siis lainata). Helsingin aineiston saatavuus kannattaa tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://...
Lakimiesuutiset on indeksoitu ARTO-tietokantaan vuodesta 1982. Samoin kotimaiset oikeustieteelliset aikakausjulkaisut Lakimies ja Defensor Legis. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO_lehtilista.htm . ARTO-tietokanta on asiakkaiden käytettävissä kirjastoissa.
Valitettavasti emme pysty kirjaa yksilöimään, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi listaa Erik Munsterhjelmin kirjoittamia kirjoja. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Fennica on vapaasti Internetissä käytettävissä.
Kirja nimeltä Itsepäisiä miehiä / Kajanti,Caius on äskettäin ilmestynyt. Kuvauksen mukaan kirja kertoo mm. Erik Munsterhjelmistä, Kanadaan turkismetsästäjäksi ja kullankaivajaksi lähteneestä seikkailijasta. Kirja on tilattu myös Helsingin kaupunginkirjastoon ja tullee lainattavaksi piakkoin, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Tietoja kirjasta: http://www....
Ainakin Vantaan kirjastoauto-osastolla on läpi kesän joku paikalla, vaikka autot eivät olekaan ajossa, Helsingissä ja Espoossa tilanne voi olla toinen. Eli aineistoa voi varata myös Vantaan kirjastoauton kokoelmista.
Hei,
Keski-kirjastoista kyseistä teosta ei valitettavasti löydy. Muista Suomen kaupunginkirjastoista Miika Sallisen teosta on saatavilla, joten ehdottaisin, että teet kirjasta kaukolainapyynnön. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa paikan päällä tai netin kautta tilauslomakkeella. Ohessa linkki Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelun tilauslomakkeeseen: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=20
Pelikirjat käsittelevät yleensä tietokonepelejä.
Pelaamista ja populaarikulttuurin hyödyllisyyttä käsitellään teoksessa:
Kaikki huono on hyväksi : miten populaarikulttuuri tekee meistä älykkäämpiä / Steven Johnson ; suomentanut Kimmo Pietiläinen
Hakemalla HelMetin tarkennetulla haulla hakusanoilla "pelit" ja "sosiaalinen vuorovaikutus", tulee mm. tämä kirja:
Varpunen : varhaisen puuttumisen malli / Suvi Bouhlal, Taru Heinonen, Teemu Sulaoja
Vihlman on Suomessa esiintyvä melko harvinainen sukunimi.Vihlman-nimisten lukumäärä oli Väestörekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 101.
Nimen alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2013:
"Käytettävissä olevista lähteistämme ei löytynyt Vihlman-nimen alkuperää tai merkitystä. Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa mainitaan, että Vihlman-nimeä on suomalaistettu vuoden 1906 tienoilla. Uusiksi sukunimiksi on otettu mm. nimiä Vilja, Venho, Oras ja Vuolukka. Lisätietoa voisi löytyä Suomen Sukututkimusseurasta http://www.genealogia.fi/"
Varmaa vastausta asiaan en onnistunut löytämään. Tutkintojen vastaavuus on monimutkainen asia, varsinkin kun liikutaan Euroopan Unionin ulkopuolella. Yhdysvalloissa vaatimukset vaihtelevat lisäksi osavaltioittain. Yleensä Yhdysvalloissa kirjastonhoitajalta edellytetään master's degree -tasoista koulutusta, ainakin yleisissä kirjastoissa. Eri alojen kirjastoissa (tieteelliset kirjastot, koulukirjastot ... ) tilanne voi vaihtella.
Jos asia on ajankohtainen, kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä Opetusministeriöön, jossa voidaan kirjoittaa Yhdysvaltain viranomaisia varten virallinen todistus Suomessa suoritetusta tutkinnosta ja sen laajuudesta. Todistukseen sisältyy myös kansainvälistä vertailua.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/...
Jennifer L. Holmin Jokilaakson ainoa tyttö -romaania suosittelen. Siinä riittää tunneskaalaa, myös syyllisyysteemaa, se on alkujaan nuortenkirjana ilmestynyt. Jos ei jaksa koko kirjaa, luettavaksi voi riittää luku yhdeksän ”Mitä Smith Islandilla tapahtui” (s. 179-190). Kuitenkin suosittelen lukemaan teoksen kokonaan. Teosta on saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteistä 4 kpl ja seudun kirjastoista seutuvaraamalla (2,5 e) toiset 4 kpl. Teoksesta on lainattu seuraavanlainen Lastenkirjainstituutin tekemä kuvaus Kirjasampo-kirjallisuuspalveluun: ”Kaksitoistavuotias May Amelia Jackson asuu vanhempiensa ja seitsemän veljensä kanssa Nasel-joen varrella Washingtonin osavaltiossa - seudun ainoana tyttönä, joskin hyvin rohkeana...
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
Turun kaupunginkirjastossa kyseisen aikavälin lehtiä voi tutkia mikrofilmitallenteina pääkirjastossa, paperisina niitä ei kirjastossa ole. Ajan ja opastuksen mikrofilminlukulaitteelle sekä lehdet sisältävät rullat voit parhaiten varata soittamalla pääkirjaston tieto-osastolle tai käymällä paikan päällä.
