Väinö Linnan romaaniin pohjautuva Tuntematon sotilas -elokuva on kirjastolainauksessa DVD:nä sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamana. Tallenteissa on kuitenkin vain ruotsin- ja englanninkieliset tekstitykset.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Yritysten luotettavuutta arvioidessa on yleensä hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraavanlaisiin asioihin:
Onko yritykselle löydettävissä Y-tunnusta? Lähtökohtaisesti jokaisen Suomessa toimivan yrityksen on rekisteröidyttävä kaupparekisteriin, jolloin yritys saa Y-tunnuksen. (Ainoat poikkeukset tähän liittyvät toiminimen käyttämiseen, mistä voit lukea lisää esimerkiksi osoitteessa https://yrityksen-perustaminen.net/kaupparekisteri/.) Jos Y-tunnusta ei löydy yrityksen verkkosivuilta, se saattaa olla huono merkki. Tunnuksen voi koittaa tarkistaa yrityksen nimen perusteella myös patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä Virre-palvelusta.
Löytyykö yritykselle omalla...
Ruotsinkielinen blogisivu kyrkaochtro.blogspot.com sisältää etsityn tiedon Atos Wirtasen hautapaikasta. Nettiosoite on:
http://kyrkaochtro.blogspot.com/2009/09/atos-wirtanen.html
Siinä sanotaan: "Atos Wirtanen (1906-1979) föddes i Långbergsöda i Saltvik på Åland där hans grav också finns." Atos Wirtasen hauta on tämän lähteen mukaan Ahvenanmaalla Saltvikissa.
Valitettavasti kirjalähdettä ei nyt löytynyt.
Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/.
Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen...
Duodecimin Terveyskirjaston Lääketieteen sanasto määrittele imeväisen eli vauvan tai imeväisikäisen lapseksi, jonka syntymästä on kulunut vähemmän kuin yksi vuosi. Eli lapsi on imeväisikäinen, kunnes täyttää yhden vuoden.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01293
Imetystä voidaan toki jatkaa tämän jälkeenkin jopa useita vuosia.
Kaikki kappaleet löytyvät Turun kaupunginkirjastosta, mutta ei tuollaisina sovituksina. Täytyisi ehkä vähän sovittaa itse tai vaihtaa kokoonpanoa. Tällaiset sovitukset löytyvät:
1. Fougstedt: pianotriolle ; Merikanto: pianotriolle ; Kuula: viululle ja pianolle ; Merikanto: sellolle ja pianolle.
2. Valvotun yön valssi: 1-4-ääninen nuotinnos viuluille
3. Vaiennut viulu: nuotinnos viululle
4. kehtolaulu: pianotriolle TAI sellolle ja pianolle TAI viululle ja pianolle
5. Ol kaunis kesäilta: kolmelle sellolle TAI kahdelle viululle.
Helsingin vanhin osoitekalenteri on vuodelta 1847. Sitä ennen mitään painettua lähdettä ei ollut kansalaisille tarjolla. Kaupungit toki olivat pieniä (Helsinkikin), joten kysymälläkin pääsi pitkälle, kun väki tunsi toisensa. Suurta tarvetta hakemistoille ei noissa oloissa ollut. Paras tieto siitä, minkälaisia luetteloita tuon ajan viranomaisilla mahdollisesti oli kansalaisten asumispaikoista, lienee Helsingin kaupunginarkistossa. Heillä on kopiot poliisin vanhasta osoitekortistosta, josta löytyy 1800-luvun osoitteita. Mutta todennäköisesti poliisin osoitekortistokaan ei ylety vuotta 1847 edeltävälle ajalle.
1800-luvun alun Helsingin henkikirjoissa tai kirkonkirjoissa ei osoitteita mainita. Osoitteina käytettiin vanhempina...
Yle:n sivuilla Matti Huutonen on vastannut kysymykseen kastepisteestä: "Kastepisteellä tarkoitetaan sitä lämpötilaa, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta saavutettaisiin kyllästystila. Toisin sanoen, jos ilman lämpötila laskee samaan lukemaan kuin kastepiste, kohoaa suhteellinen kosteus 100 prosenttiin. Mitä suurempi ero on ilman lämpötilan ja kastepisteen välillä, sitä kuivempaa ilma on."
Koko vastaus on nähtävillä osoitteessa https://yle.fi/saa/mita_tarkoittaa_kastepiste/7015130
Lisäksi Ilmatieteen laitoksen sivuilla kastepisteen merkitys on selitetty: "Kastepiste tai tarkemmin kastepistelämpötila on se ilman lämpötila, jossa ilman sisältämän vesihöyryn tiivistyminen alkaa. Tähän lämpötilaan ilman lämpötilan tulee siis laskea, jotta...
Hei
Listasin muutamia luonto-aiheisia runoja lapsille ja aikuisille. Mainituilta kirjailijoilta osalla on, tai voi olla, muitakin aiheeseen liityviä teoksia.
Lapsille:
Suomen luonto tutuksi lorutellen : 130 kuvitusta ja lorua maan, veden ja ilman asukkaista / Rikama, Essi
Loruja keväästä ja kesästä / Kynsijärvi, Elina
Hepokatti Heinäkäisen niittykonsertti / Tuovinen, Leena.
Helokki ja hiirenvirna : kukkaretki pihamaalle / Mörö, Mari.
Kaunis metsäkauris : lastenrunoja. Väätäinen, Tuomas
Suomen runokalat : lastenrunoja / Väätäinen, Tuomas,
Käpymetsän lastenrunoja / Väätäinen, Tuomas
Tiira tiiraa tiiraa : runoja linnuista / Itkonen, Jukka
Hirvi irvistää / Itkonen, Jukka
Krokotiili hikoaa ja muita...
Vuorisaarnasta löytyy kohta, joka vastaa melko tarkasti kysymystäsi. "Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet", sanotaan Matteuksen evankeliumissa 6:34.
Hei,
esimerkiksi seuraavista teoksista löytyy tietoa kysymyksiin:
Jermo, Aake: Kun kansa eli kortilla. Hki: Otava, 1974 ISBN 951-1-01651-2
Utrio, Meri & Utrio, Untamo: Pois pula, pois puute. Hki: Tammi, 1994
ISBN 951-31-0341-2
Elämäni vuodet: ajankuvia vuosilta 1937-1957. Povoo WSOY, 1987
ISBN 951-0-14519-6
Suomen historia: osa 7: itsenäisyyden alku.Hki: Weilin+Göös, 1987
ISBN 951-35-2496-5
ystävällisin terveisin Greta Mäkinen/Kemin kaupunginkirjasto
Ikävä kyllä nenäverenvuodosta ei näytä löytyvän kuvakirjaa eikä muutakaan vastaavaa. Lapsille on kyllä useita kuvakirjoja esimerkiksi sairaalassa tai lääkärissä käynneistä ym., mutta tästä nimenomaisesta harmista ei, vaikka se on varmasti hyvin yleinen vaiva, lasta pelottavakin. En löytänyt myöskään lapsille tarkoitettua nettisivua aiheesta Asiatietoa kuitenkin löydät vaikka sivulta http://www.sairaslapsi.com/tapaturmat-ensiapu/nenaverenvuoto - sitähän voit tutkia yhdessä lapsen kanssa.
Vanhaksi mennyttä korttia ei voi päivittää netissä, vaan sinun pitää käydä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa ja esittää valokuvallinen henkilötodistus. Mikäli olet 15-17 -vuotias, riittää henkilötodistukseksi kuvaton Kela-kortti. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat kortilleen takaajan.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on taideaiheisia dia-sarjoja. Diakuvia pääsee tutkimaan Vaski-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat "heijastuskuva" ja "taide"
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Dia-kuvia voi etsiä myös Vaski-verkkokirjaston laajennetun haun kautta, jolloin aineistolajiksi valitaan "kuva" ja hakulaatikkoon kirjoitetaan sana "taide".
Kun hakutulos tulee esiin, nimekettä klikataan, jonka jälkeen tulee esiin kohta "Näytä sisältö". Sitä klikkaamalla saa tiedon, mitä yksittäisiä taidekuvia dia-sarja sisältää.
Diakuvia voi pyytää Yläneen kirjastoon kaukolainaksi (pyyntö jätetään Yläneen kirjastoon). Turun kirjastossa diasarjat on sijoitettu varastoon, josta...
Tämä Moppe P. Craverin kirja on julkaistu jo vuonna 1966 (toinen painos 1967). Sitä näyttää olevan lukuisissa kirjastoissa ympäri Suomea ja jos mikään muu ei auta, yksi kappale löytyy myös Helsingin kirjavarastosta Pasilasta, mistä sen voi tilata omaan kirjastoonsa joko HelMet-varauksena tai kaukolainana. Kun kysyjä ei ole kertonut kotipaikkaansa (eikä jättänyt sähköpostiosoitettaan), tämä tarkkuus riittänee ja toivon mukaan kysyjä seuraa näitä julkisia vastauksia.
Heikki Poroila
HelMet-kirjavarasto
Yritä seuraavaa: Jos kyseessä on adobella luettava kirja, poista kirja lukuohjelmasta, jos se on jo latautunut sinne. Poista laitteeltasi myös aiemmin lataamasi kirjatiedostot sekä tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä ladata kirja uudestaan lukuohjelmaan. Jos luet kirjaa selaimella: Tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä avata kirja uudestaan.
Olisiko äitisi puhunut vuoden 1918 sisällissodan muistamisen vapausjuhlista, joita vietettiin vuosina 1919-1939 Tyrvään-Vammalan seudulla? Ensimmäiset vapausjuhlat järjestettiin 20.-21. huhtikuuta 1919.
Aiheesta on tehty opinnäytetyö, josta saa lisätietoa:
Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939 / Kalle Pakarinen
(Joensuun yliopisto: Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Suomen historia, 2008)
Työ on luettavissa myös verkossa:
http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080029/URN_NBN_fi_joy-…
