Olisikohan tuo samanlainen turilas, joka pelotteli Turussa? Näyttää valokuvassa samalta. Iltasanomat Silloin kyseessä olisi jättipuupistiäinen, tieteelliseltä nimeltään urocerus gigas. Piirroskuvana hyönteinen ei ole yhtä yhdennäköinen. Metsiemme pistiäisiä. Luontoportti.
Olet oikeassa, valtaosa Robin Hobbin tuotannosta sijoittuu samaan fantasiamaailmaan, joten jos haluat välttää juonipaljastuksia ja saada eniten irti kaikista Fitzin ja Narrin tarinan herkullisista juonenkäänteistä, kirjat kannattaa lukea seuraavassa järjestyksessä:
Näkijän taru (Farseer trilogy)
Salamurhaajan oppipoika
Kuninkaan salamurhaaja
Salamurhaajan taival
Elolaivat (Liveship traders trilogy)
Taikuuden laiva (Ship of Magic) ilmestyy suomeksi syksyllä 2024
The Mad Ship
Ship of Destiny
Lordi kultainen (Tawny man trilogy)
Narrin matka
Narrin palvelija
Narrin kohtalo
The Rain Wild Chronicles (ei suomennettu)
Dragon Keeper
Dragon Haven
City of Dragons
Blood of Dragons
Narri ja Näkijä...
Sinja löytyy Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjasta.
Se on Sinan muunnos. Sina puolestaan on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Aleksina, Eufrosina, Rosina.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka venäläinen muoto Zinaida tulee kreikkalaisesta marttyyrinimestä Zenaida (Zeuksen näköinen, Zeuksen tytär).
Kaari Utrion Ruusulamppu on vuonna 2002 ilmestynyt pieni (48 sivua, kuvia, korkeus 13 cm) kaunokirjallinen teos. Sen on julkaissut mainostoimisto nimeltä Kaisaniemen dynamo. Sallan lukupäiväkirja -blogi (http://sbrunou.blogspot.fi/2006_10_01_archive.html) arvelee sen olevan mahdollisesti mainostoimiston lukijalahja.
Kirjaa ei ole lainkaan kuntien kirjastoissa, vaan ainoastaan muutamissa yliopistojen kirjastoissa ei-lainattavana lukusalikappaleena. Kansalliskirjastosta voit saada sen lukusalikäyttöön:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Valtion elokuvatarkastamon tehtävänä on tarkastaa Suomessa alle 18-vuotiaille esitettäviä ja levitettäviä kuvaohjelmia ja asettaa niille ikäraja. Valtion elokuvatarkastamon sivuilta http://www.vet.fi/ löytyy tietoa asiasta. Sivuilta löytyy elokuvien ikärajatietokanta http://195.197.150.133/elokuvahaku/EH1200.aspx josta voi hakea jonkun tietyn elokuvan/kuvaohjelman ikärajatiedot. Esim. juuri Lovejoy -sarjan 18 vuoden ikärajakielto löytyy tietokannasta. Kirjaston tulee noudattaa näitä ikärajoja.
"Koko ilta" tässä yhteydessä ei tarkoittane vuorokaudenaikaa, vaan "iltaa" elokuvateatterissa, täyspitkän elokuvanäytöksen mittaa: "koko illan elokuva" on siis elokuva, joka on riittävän pitkä täyttämään näytöksen yksin, ilman alku- tai lisäfilmejä. Ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1300 .
Asiasta kukkaruukkuun on ilmeinen variaatio sanonnasta "asiasta toiseen". Suomi-stadi -sanakirjassa se ajoitetaan 1990-luvulle. Sanonnan alkuperästä ei näyttäisi olevan tarkempaa tietoa.
https://books.google.fi/books?id=wqFJEAAAQBAJ&pg=PA54&lpg=PA54&dq=asias…
Nyt mä bonjaan: suomi-stadi-sanakirja / Heikki Paunonen, Jeongdo Kim (BoD - Books on Demand, 2021)
Hei!
Runo on suomennettu nimellä "Laulu".Suomentaja on Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet:Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa, kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija (merkitys ’vakituinen olopaikkaa, lähtökohta’) alkuosa perustuu tyvi-sanaan. Samaa kantaa ovat esimerkiksi tykö ja tyynni. Vastine esiintyy useissa sukukielissä, ja sitä lienee pidettävä omaperäisenä. Merkityksenä on yleensä jonkinlainen alaosaa tai pohjaa ilmaiseva merkitys.
Kotimaan luonto-opas -kirjassa sivuilla 192 - 193 kuvataan selkeästi rahkasammalten tuntomerkkejä. Sivuilla on kuvia kolmesta lajista. Kirjassa on myös lyhyt kuvaus ja valokuva seinäsammalesta sivulla 199. Seinäsammalesta on internetissä (tuntomerkit ja valokuvia) osoitteessa: http://edu.ouka.fi/~maalto/kasvit/sammal.html . Rahkasammalesta löytyy kuvia, osoitteessa http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/Kasvio/punainenrahkasammal.htm rusorahkasammal, rahkasammal http://kati.tiuhti.net/valokuvia/kasvit/22.php sekä Digiarkistosta molemmat, http://www.digiarkisto.fi/arkisto.php?o=735 .
Virkatun enkelin ohje löytyy Suuresta käsityölehdestä 2002 numerosta 11-12 s. 37, 73-74 ja 1995 numerosta 11, s. 10, 69. Jos englanninkieliset ohjeet käy, tässä pari osoitetta netiltä:
http://www.dltk-bible.com/angels/crochet1.html
http://www.denisecrochets.com/ (Christmas Index)
Khiin neliön arvoja lasketaan käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa, kun halutaan varmistaa, mitä johtopäätöksiä tutkimustuloksista voidaan vetää. Aivan yleisesti voi sanoa, että kyseessä on tutkimuksessa saatujen tulosten vertailua odotettuihin tuloksiin.
Khiin neliön arvoja lasketaan useanlaisessa tilastollisessa testissä. Katso esim. http://www.isixsigma.com/dictionary/Chi_Square_Test-67.htm
Tarkoititko kysymykselläsi ehkä Khiin nelikenttätestiä, joka on erikoistapaus riippumattomuustestistä? Katso Vasama-Vartian kirjasta Johdatus tilastotieteeseen II s. 548.
Tilastollisen testin valintaan vaikuttavat mm. tutkimuksessa käytetty mitta-asteikko, käytettyjen otosten koko ja lukumäärä. Kvantitatiivisia tutkimuksia tai psykometriikkaa...
Aiheesta löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan internet-sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ valitsemalla linkin Kirjallisuus ja sitten linkin Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat.
Sivuilta löytyvät myös hakulomake pdf-muodossa sekä tarkempia ohjeita hakemiseen.
Suomeksi Cat's in the cradlen on esittänyt lauluduo Mika ja Turkka Mali albumilla Näin käy haaveiden, joka ilmestyi vuonna 1992. Kappaleen suomalainen nimi on Kissat kehdossa.
Lähde: Yleisradion äänitetietokanta Fono
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=cats+in+the+cradle&id=b7f7c1…
Ugly Kid Joe ei ole kappaleen alkuperäinen esittäjä. Laulaja-lauluntekijä Harry Chapin julkaisi kappaleensa "Cats in the Cradle" vuonna 1974 albumillaan "Verities and Balderdash".
Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Cat's_in_the_Cradle
http://en.wikipedia.org/wiki/Verities_%26_Balderdash
Suomen dekkariseuran (http://www.dekkariseura.fi/ )julkaisemassa Ruumiin kulttuuri-lehden suurta Palmu-häppeninkiä käsittelevässä artikkelissa (http://www.dekkariseura.fi/artik34.html ) mainitaan komisario Palmu etunimeksi Frans J..
Nimistä ei löydy kovinkaan paljon tietoa. Eeva Riihosen (1992): Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan, jotta Minda ja Mindi ovat Suomessa Minnan ja Englannissa Mintan muunnoksia. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) sanotaan Meri(i)nan olevan toisinto Marinasta. Marina on feminiinimuoto latinan sanasta marinus, merellinen, merestä nouseva ja latinalainen vastine kreikan nimelle Pelagia. Paikoin Marinaa on pidetty myös Marian ja Margaretin muuntumana. Riihosen kirjassa (1992) Meriinan sanotaan olevan Meri-nimen muunnos. Meri on Meerin rinnaismuoto tai Marian venäläinen muunnos. Nimi yhdistyy myös meri-sanaan.
Bruce Lanskyn (1999) kirjassa: Baby names around the world sanotaan, jotta Mindy on kreikkalainen nimi ja...
WADA:n (World Anti-Doping Agency) verkkosivuilta kohdasta Resources löytyy kahdenlaisia tilastoja (Laboratory statistics, Testing statistics). Näissä tilastoissa tulokset on ryhmitelty pääasiassa urheilulajin tai kilpailun mukaan. Laboratory statistics -osastosta löytyvät tiedot vuodesta 2003 lähtien, Testing statistics -arkisto ulottuu vain vuoteen 2008.
http://www.wada-ama.org/en/Resources/Global-Statistics/testing-statisti…
IAAF:n verkkosivun Testing statistics -osioon on tilastoitu sen valvonnassa tehtyjen testien määrä. Historical Doping Control Statistics (1990-2010) -tilastossa on lisäksi mainittu yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa todettujen positiivisten testitulosten määrä.
http://www.iaaf.org/antidoping/statistics/index...
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa paikannimien alkuperästä.
http://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet
Siellä on arkistoituna myös mielenkiintoinen verkkonäyttely paikannimistä.
http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimiaiheiset_verkkonayttely…
Sen mukaan suomalaiset paikannimet ovat usein paikan maantiedettä kuvailevia tai sitten ihmisten ja talojen nimistä johdettuja.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut Nastola-nimen merkitykseen melko tyhjentävästi 2014 Kysy.fi palstallaan.
"Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Nastolan kunnan nimi tullut samannimisen kylän mukaan, ja on ollut luultavasti alkuaan talonnimi. Talonnimen arvellaan tulleen isännän nimen mukaan. Nastola mahdollisesti tulisi...
Ulla-Lena Lundbergin kirja Jää kertoo kuvitteellisesta saaristolaisyhteisöstä nimeltä Luodot. Tapahtumapaikassa on samoja piirteitä kuin Kökarin Hamnössä ja Ulla-Lena Lundbergin varhaislapsuuden maisemissa. Alueelle on jopa järjestetty patikointiretkiä http://www.visitaland.com/fi/tietoa/artikkelit?articleid=2942 .
