"Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja" (SKS, 1995) kirjasssa kerrotaan, että laukkaamista tarkoittava 'nelistää' on johdettu sanasta 'neljä'.
Samassa teoksessa kerrotaan, että 'sadatella' on johdettu verbistä 'sataa'. 'Sataa' on tarkoittanut vesisateen lisäksi myös 'putoilemista ja katkeilemista'. 'Sadatella' verbin merkitys on siis 'pudotella manauksia'.
Kirjoitusmenetelmä, jossa vältetään tiettyä kirjainta tai kirjaimia, on nimeltään lipogrammi. Tunnetuimpia esimerkkejä tällä tavalla kirjoitetuista kirjoista lienevät Ernest Vincent Wrightin Gadsby (1939) ja Georges Perecin La Disparition (1969). Kummassakaan romaanissa ei esiinny e-kirjainta, joka on sekä englannin että ranskan kielen yleisin kirjain. Kumpikaan ei ole ilmestynyt suomeksi, mutta ainakin Perecin kirjasta on tehty käännöksiä. Vuonna 1972 Perec julkaisi romaanin Les Revenentes, josta puuttuvat vastavuoroisesti kaikki muut vokaalit paitsi e.
Lipogrammitekstejä tunnetaan jo antiikin ajoilta. Esimerkiksi Pindaroksen (n. 520-440 eKr.) runo "Ode minus sigma" ei sisällä kreikan sigma-kirjainta, ja Tryphiodoruksen Odysseia-version...
Englannin kielessä on paljon naista tarkoittavia sanoja. Osa niistä kirjakielisiä ja osa murteellisia tai slangisanoja.
Kirjakielisiä löytyy helpoiten sanakirjoista esim. Suomi-englanti-suomi -sanakirja / Raija Hurme, Riitta-Leena Malin, Maritta Pesonen, Olli Syväoja tai
Suomi-englanti-suursanakirja = Finnish-English General Dictionary / Olli Syväoja, Kaarina Turtia, Sini Sovijärvi ; avustavat leksikografit: Marjut Karasmaa-Donovan, Jukka Keränen ; englannin kielen asiantuntija: John Calton
Sanakirjoista on hieman murteellisimpiakain ilmauksia kuten akka tai eukko.
Kirjastoista löytyy myös slangisanakirjoja esim. Fucktionary : englannin kielletyt sanat / Kate Moore & Tiina Tuominen, ...
Hautojen sijaintia voi tiedustella kunkin Keski-Suomen kunnan seurakunnan hautauspalvelujen toimistosta, esim. Jyväskylässä: https://www.jyvaskylanseurakunta.fi/haudan-etsiminen
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä)
Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena...
Kyseessä on ollut kameralainaus (valokuvaus- eli kameramenetelmä).
Lisätietoa kameralainauksesta voi lukea esimerkiksi Kirjastotyön perusteet -teoksesta vuodelta 1984.
Tässä lisäksi kaksi aikaisempaa kysy krjastonhoitajalta -palstan kysymystä, joissa kerrotaan kameralainauksesta:
Aikoinaan kirjastoissa oli käytössä kameralainausjärjestelmä, lainauskoneella otettiin kuva muistaakseni kirjan takasisäkannesta ja kirjastokortista. Miten… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tässä iltapuhteeksi heräsi mieleen seuraava kysymys: Miten ennen tietokoneaikaa kirjastoissa hoidettiin lainaus ja palautus? Miten tiedettiin, mitä oli… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Ainakaan toistaiseksi suomennoksesta ei löydy tietoa. Sarjan ensimmäinen osa, Kirjojen tytär, ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2020. Jatko-osan käännössuunnitelmista voisi kysyä suoraan kustantajalta esim. sähköpostitse: kustannusliike@karisto.fi.
Selasin K- ja S-ryhmien sekä Lidlin ruokakermavalikoimat läpi, mutta valikoimissa ei näyttäisi olevan tuotteita, jotka eivät ole vähintäänkin vähälaktoosisia tai laktoosittomia. Mikäli et halua laktoositonta tai vähälaktoosista kermaa, voit käyttää ruoanlaitossa kuohukermaa. Sitä löytyy myös niin sanotusti tavallisena eli laktoosia sisältävänä. Se on tosin ruokakermaa rasvaisempaa.Lähteet ja lisätietoaK-ruoka, ruokakermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/maitotuotteet/kermat?suodata=ruokakermaS-kaupat, ruokakermat: https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/maito-munat-ja-rasvat-0/kermat/ruokakermatK-ruoka, kuohukermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/ma…S-kaupat, kuohukermat...
Kaikkialla Pirkanmaalla ei siirrytty peruskouluun samanaikaisesti. Suuressa osassa maakuntaa koulunuudistus tapahtui vuonna 1976, mutta aiemminkin peruskoulun aloittaneita kuntia Pirkanmaalta löytyy: esimerkiksi Kangasalla alettiin peruskoulua käydä jo syyslukukaudella 1973. Ensimmäinen pirkanmaalaisikäluokka, jolle peruskoulu oli kotikunnasta riippumatta tarjolla ensimmäisestä luokasta alkaen, olivat siis koulunsa syksyllä 1976 aloittaneet eli vuonna 1969 syntyneet lapset.
Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjan kirjoja on julkaistu tähän mennessä yhdeksän, joista kahdeksan on tällä hetkellä saatavissa suomeksi. Yhdeksäs kirja Kertokaa se mehiläisille on tulossa suomeksi tänä vuonna 2023. Kirja julkaistaan kahdessa osassa. Sarja ei pääty vielä, vaan Gabaldon kirjoittaa parhaillaan sarjan kymmenettä kirjaa, jonka julkaisuaikataulu ei ole vielä tiedossa. Ainoastaan seitsemässä ensimmäisessä osassa on Mika Launiksen kansikuvitus.
https://www.gummerus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/cqdjyv0ESsCjm_q5O-BOLA/diana-gabaldonin-matkantekija-saa-vihdoin-jatkoa-gummerus-julkaisee-sarjan-yhdeksannen-romaanin-ensi-kevaana/
https://www.dianagabaldon.com/misc/when-will-the-next-book-be-out/
Rumpelstilzcheninille on kaksikin suomenkielistä nimeä. Useimmissa suomennoksissa Rumpelstilzchen on nimeltään Tinttelintuure. Näin esimerkiksi Aarno Peromiehen suomennoksessa teoksissa Grimmin satuja (1973) ja Kodin satuaarteet. 2 : Peukaloinen : Grimmin satuja (1987).
Marja Kyrön suomennoksessa vuodelta 1983 Rumpelstilzchen on Hopskukkeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta...
Hei,
Kyseinen runo löytyy Lukukeskuksen julkaisemasta pienten lasten runokirjasta Lorulahja (lukukeskus, 2019).
Lukukeskuksen julkaisema runokokoelma lahjoitettiin neuvoloiden kautta kaikille vuosina 2019-2021 syntyneille lapsille osana Lukulahja lapselle -kirjakassia. Kirjaa ei ole saatavissa kirjastoista tai kirjakaupoista. Varmaan antikvariaateista tai kirppareilta voi löytyä.
Olisikohan nimitys ollut pienen piirin käytössä? Ainakaan Stadin slangin suursanakirja ei tunne sanaa pommi tässä merkityksessä. Sanakirjan mukaan pommilla voi olla useita merkityksiä: puoleensa vetävä tyttö, isku tai lyönti, nyrkillä lyöminen tai potkiminen (antaa pommia). Pommi voi myös tarkoittaa amfetamiininyyttiä.
Näiden lisäksi muita merkityksiä voivat olla rommi (1970-luvulla), hälytyssoitto ihmiselle, jolle on asiaa (1990-luku).
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen (WSOY, 2002)
Myöskään urbaanin sanakirjan mukaan pommi ei viittaa liikennepoliisiin.
https://urbaanisanakirja.com/word/pommi/
Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Parhaan kuvan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan juonesta saat tietysti lukemalla itse kirjan.
Kirkes-kirjastoissa on lisäksi joitakin kirjoja, joissa analysoidaan romaania, esim:
- Lilja, Pekka: Tuntematon sotilas konfliktiromaanina
- Väinö Linna : Toisen tasavallan kirjailija
Internetistä löydät enemmän tietoa Tuntemattoman sotilaan juonen käänteistä.
Samaa kysymystä on kysytty tässä palvelussa myös aikaisemmin, joten löydät aiheeseen liittyvää tietoa, linkkejä jne., kun menet Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausten hakuun ja kirjoitat hakusanaksi Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon%20sotilas
Messukylän kirkon läheisyydessä on vainajien säilytyspaikkana käytetty rakennus. Rakennuksen alkuperän selvittäminen edellyttää Messukylän seurakunnan asiakirjojen (vuosikirjat jne.) tai Kansallisarkistossa säilytettävien vanhojen palovakuutusasiakirjojen tutkimista. Saattaa olla, että talo on rakennettu noin vuonna 1878, Messukylän uuden kirkon yhteydessä olevan hautausmaan käyttöönoton yhteydessä. Messukylän seurakunnan arkistonhoitaja lupasi tarvittaessa auttaa kysyjää asiakirjojen haussa.
Kustantajan sivuilta käy ilmi, että vuoden 2009 painoksen ISBN-numero on sama kuin kirjastosta varaamasi edellisvuotisen kirjan. Kyseessä on siis muuttamaton painos, joten voit rauhassa käyttää sitä tenttiin valmentautumiseen.
Ensimmäinen kortti on asiakkaalle maksuton. Uuden kortin hankkiminen taittuneen tai rikkoutuneen tilalle maksaa 2 e.http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/maksut
