Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Missä Kalle Päätalon kirjassa kerrotaan jonkun naishenkilön löytäneen helmen ja siitä saaduilla rahoilla ostaneen sormuksen vai oliko lähtenyt amerikkaan? 581 Helmen löytäjästä on puhetta ainakin Kunnan jauhot -kirjassa. Siinä kerrotaan valokuvaaja Homasesta ja hänen Korvuanjoesta löytämästään ennätyshelmestä: "Voimakkaimman sysäyksen mielikuvitukselleni oli antanut kirjoitus Suomen suurimmasta helmestä, jonka olin lukenut vuotta paria aikaisemmin. Siinä oli kerrottu valokuvaaja Homasen nostaneen vajaa vuosikymmen taaksepäin edessäni virtaavasta Korvuanjoesta raakun, jonka sisältä löytyneen helmen halkaisija oli ollut kaksitoista milliä. Kirjoituksen mukaan helmi oli ollut suurin mitä Suomessa tiedetään löydetyn." (s. 364) Homasen kerrotaan saaneen simpukoista Helsingissä "summattomia omaisuuksia", mutta siitä, mihin hän varallisuutensa käytti, ei "selkosten salaperäisen rikkauden tuojan"...
Tarvitsisin graduni kirjoittamiseen lähteeksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1994. Opetushallitus. Onko teillä kirjastossa sitä jossain arkistossa… 581 En löydä tätä Helmet-kirjastoista. Kylläpä sen luulisi löytyvän sentään tästä yhteiskirjastosta: Hakaniemenranta 6:n yhteiskirjasto Arkistojen henkilökunta Katariina Rouvala, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 277 Helinä Uusitalo, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 298 Arkistojen sähköpostiosoite Osoitteeseen arkisto[ät]kotus.fi voi lähettää kaikki aineistoihin liittyvät yhteydenotot. Kotimaisten kielten keskuksen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO), Opetushallituksen ja Suomen Akatemian yhteiskirjasto sijaitsee Hakaniemenranta 6:ssa, ensimmäisessä kerroksessa. Kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 12.00–15.45 sekä torstaisin ja perjantaisin 9.00–12.00. Juhlapyhien aattoina kirjasto...
Vuonna 1973 ilmestyi Markku Aron suosittu albumi "Niin käy kun rakastuu". Tuon albumin nimikappale on käännösiskelmä, johon Juha Vainio teki suomenkieliset ja… 581 Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U. Heikki Poroila
Ajattelin kysäistä vanhojen rahojen arvoa. 581 Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta ja kuntoluokat voi tarkistaa osoitteesta https://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat Kirjastolaisena minulla ei ole asiantuntemusta rahan arvon arvioimiseen ja paremman arvion saat Suomen numismaattiselta yhdistykseltä http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/ Voin kuitenkin kertoa, mitä teos Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 kirjoittaa rahojen arvosta. Markan kolikot mainitsemiltasi vuosilta ovat teoksen mukaan arvoltaan 1-4 euroa/kpl, jos ovat kuntoluokissa 8 tai 10. 20 pennin kolikkorullien hinnaksi vuosilta 1969 ja 1970 teos kertoo 50 euroa/rulla.  
Ruusun aika -televisiosarjan kuvaukset 581 Katso-lehden mukaan "Ruususten koti on ollut pystyssä MTV:n filmihallissa heinäkuusta 1990 saakka". Kohtauksia kuvattiin sekaisin eri jaksoihin "mahdollisimman tehokkaasti". Yhden osan tekemiseen kului kuvausaikaa viikon verran (42/1991).  Jukka Puotila otti sarjan tekoa varten puolitoista vuotta virkavapautta Kansallisteatterista, jonne hän palasi 7. marraskuuta 1991. Sarjaa tehtiin kokopäivätyönä puolentoista vuoden ajan. Kuvauksissa saattoi olla kahdenkin viikon mittaisia taukoja (50/1991). Näiden tiedonmurusten perusteella Ruusun ajan kuvaukset sijoittuvat heinäkuun 1990 ja marraskuun 1991 väliselle ajanjaksolle. Kaikkia yhteen jaksoon sisältyviä kohtauksia ei välttämättä ole kuvattu samaan aikaan. Tämän tarkempia tietoja en...
Esi-isäni sukunimi oli Dorff. Syntynyt Ruotsissa. Alunperin nimi ollut luultavasti Brännare. Ollut sotilas. Onko Dorff sotilasnimi? 581 Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Dorff-nimeä ei mainita nimistöntutkija Pirjo Mikkosen artikkelissa Suomen ruotusotamiesten lisänimistä, joka tosin käsitteleekin suomalaisia, ei ruotsalaisia sotilasnimiä. Artikkeli löytyy alta: https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm Nimestä on keskusteltu ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla: https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67415.0
Mikä on suositui tai yksi suositummista Bellmannin tuotannon lauluista, jossa ylistetään olutta tai yleensä kapakkaelämää? 581 Bellmanin lauluisto suuri osa ylisti juomista tai muita elämän iloja. Ehkä kaikkein kuuluisin on Fredmanin laulu nro 21, jonka alkukieliset sanat alkavat Så lunka vi så småningom ... .  Suomeksi "Juokaamme veikot" Laulun kuuluisassa kertosäkeessä todetaan .. tag då dig en sup, ta dig sen dito en, dito twå... Suomennettuna säe kuuluu ota yks, ota kaks ota kolmaskin ... Alkukieliset sanat esimerkiksi laulukirjasta Våra vackraste visor & ballader. Urval Ingemar Hahne (Oslo, 2005).  Suomenkieliset sanat voi löytää ainakin laulukirjasta Juomalauluja II (Helsinki. 2017). Suomentaja Reino Hirviseppä. Vesa-Matti Loirin esittämänä laulu on ainakin vinyylillä Ennen viimeistä maljaa ja Lauluni aiheet II. Loirin launun on...
Miten pääsisin lukemaan Länsi-Savon sanomia ajalta maaliskuun ensimmäinen viikko 1960? Minulla on Helmet kirjastokortti. 581 Helmet-kirjastot eivät säilytä Länsi-Savon vanhoja vuosikertoja. Länsi-Savo-lehden vanhat vuosikerrat ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa Kansalliskirjastossa. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3486096 Fennican tietojen mukaan Länsi-Savon vuosikerrat 1930 - 2015 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa myös digitoituina. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto Tällä hetkellä Kansalliskirjasto on luonnollisesti suljettu. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kansalliskirjasto-suljettu-183-135 https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Onko kesäpuutarha yhdyssana 581 Pikaisella Googletus kokeilulla kesäpuutarha on yhdyssana. Haulla "kesä puutarha" löytyy vain puutarhojen kesää. Haulla "kesäpuutarha" löytyy enemmän aiheeseen sopivia sivustoja. Vanha äidinkielen opettajani kertoi aikoinaan, että sanojen väliin voi kokeilla erilaisia adjektiiveja. Silloin äidinkielen puhujan kielitaju kertoo oikean muodon.  esim. kesä kaunis puutarha vaiko kaunis kesäpuutarha. Suomen kielen kieliopista voi lukea yhdyssanoista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=398
Harry Martinsonin "Aniara" tuli joskus 70-luvulla radiosta kuunnelmana. Onko tätä saatavissa lainaksi jostakin? Teoksesta on tehty myös elokuva, onko sitä… 581 Yleisradion tallennepalvelu julkaisi Radioteatterin vuonna 1975 toteuttaman Aniaran kuunnelmaversion C-kasettina 1985. Tätä on vielä muutamasta kotimaisesta kirjastosta saatavilla. CD:nä tätä ei ole julkaistu. Löysin kaksi elokuvaversiota Martinsonin avaruusrunoelmasta - toinen vuodelta 1960, toinen 2018. Jälkimmäisestä on olemassa DVD- ja blu-ray-julkaisu, mutta sitä ei ole kotimaisten kirjastojen kokoelmissa. Kahdessa osassa 23.1.1982 ja 6.2.1982 televisioitua Mikis Theodorakisin Canto general -esitystä ei ole saatavilla ääni- eikä kuvatallenteena kirjastojen eikä kaupallisten toimijoiden kautta.
Haluaisin tietää kuka on kirjoittanut alla olevan runon "Poissa", milloin se on kirjoitettu ja mihin runokokoelmaan se mahdollisesti kuuluu?. Poissa Kun aamu… 581 Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908). Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.  
Missä laulussa lauletaan: tyhmyydestä saa kärsiä maksaa ja kitua.. Se oli elämäni... Siittä tuli vaikein sotku 581 Kappale on Juustopäät-yhtyeen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Turha potku". Kertosäkeessä lauletaan: "Tyhmyydestä saa kärsiä, maksaa ja kitua. Se oli elämäni turhin potku."
Laitetaanko kuvan päällä olevaan tekstin, missä mainitaan kohde tai henkilöt, loppuun piste? 581 Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei."
Olen kuullut joskus leikkimielisen muistopuheen. Sen kohde oli ”Joku Toinen”. Nyt tämä oli kuollut. Syynä oli, että häntä pyydettiin jatkuvasti tekemään työ… 581 Olisiko tämä "Joku muu"-henkilölle sopiva muistopuhe? Joku Muu on poistunut keskuudestamme Järkyttyneenä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että yrityksemme kunnioitettu ja arvostettu jäsen, Joku Muu on poistunut keskuudestamme. Jonkun Muun poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut yrityksemme kantavia voimia jo vuosikymmeniä. Hän teki aina paljon enemmän yhtiön hyväksi kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut. Aina kun tehtävä, joka piti hoitaa, projekti joka piti vetää, työryhmä, joka kaipasi sihteeriä tai joku kiireellinen, tärkeä työ, oli kaikkien huulilla heti sanat: "Eikö Joku Muu voisi mennä?" On yleisesti tiedossa, että Joku Muu oli yhtiön historian ahkerimpia jäseniä. Aina kun tarvittiin vapaaehtoisia, kaikki...
Missä Vallilassa on sijainnut Helsingin yliopiston pohjoinen miiri? 581 Asiaa kannattaa tiedustella Helsingin Yliopistomuseos Arppeanumista. Snellmaninkatu 3, 00170 HELSINKI  Vallila, Uudenmaan maakunta Puhelin: 09 19124071 https://www.allbiz.fi/helsingin-yliopisto-helsingin-09-19124071
Kaipaan kovasti saada tietää miten saisin ja mistä ostaa musiikkikappaleen nimeltä Yön Sävel, jonka esittää Jarkko Ylinen. Kappaleen alkuperä on luultavasti… 581 Kappaleen "Yön sävel", jonka on säveltänyt Viljo Marttila ja sanoittanut Ulla Ylinen, ovat levyttäneet Jarkko Ylinen ja Kaisa & Kumppanit. Ylinen on julkaissut versionsa ilmeisesti itse kustantamallaan CD:llä Jarkko Ylinen vuonna 2011. Kaisan versio on julkaistu Minimusicin kustantamalla LP:llä 10 vuotta (1981). Kumpaakaan tallennetta ei näytä tällä hetkellä olevan myynnissä. Niittä kannattaa kysellä musiikkia myyvistä antikvariaateista ja verkon divareista tai myyntisivustoilta kuten huuto.net. Ylisen CD löytyy joidenkin kirjastojen valikoimista. Kaisa & Kumppaneiden levyä on parissa kirjastossa, mutta ainoastaan kuuntelukappaleina. Lauluja ei löydy tällä hetkellä mistään suoratoistopalvelusta.
Haluaisin tietää mistä löytäisin vanhojen torppien tietoja. Jostain luin että olisi tietoa nimellä "Tilojen ja torppien jäljillä". Mistä tuollaisen tiedon… 581 Kihniön kunnasta ei nähtävästi ole kirjoitettu omaa historiateosta. Heikki Rantatuvan kokoama, vuonna 1971 julkaistu Parkanon ja Kihniön kirja, yli 800-sivuinen teos käsittelee seudun historiaa. Kansallisarkiston verkkosivuilla on tietoa kruununtilojen aineistoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kruununtilojen-ka… Palvelussamme on aiemmin vastattu useampaankin torppia tai kruununtorppia koskeviin kysymyksiin. Näiden kahden vastauksen verkkolinkit ovat osin vanhentuneita, mutta vastausten sisällöissä on perustietoa torppien historiatietoja etsiville: https://www.kirjastot.fi/kysy/torpparin-rakentama-mokki-kirjaatinko-mih… https://www.kirjastot.fi/kysy/omistamani-maatilat-ovat-alun-perin Kuten...
Vanha lasten satukirja (hahmo) hukassa 581 Kyseessä voisi olla Ines Lappalaisen kirjoittama ja Matti Lassilan kuvittama Liian mukava mörkö (Sanoma, 1980). Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannassa kirjasta on tällainen kuvaus: "Mörkölän kuningas Plihta aikoo luopua kuninkaan virasta. Tilalle valitaan mörkö, joka esittää vaikuttavimman pelästymisnäytteen, hävinneet puolestaan passitetaan ikiajoiksi pimeimpään koloon. Kaksi mörköä uskaltautuu kisaan: Satasormi-Sakke ja Rintti. Sakke vaikuttaa ylivoimaiselta vastustajalta pienelle Rintille, joka on varsin vekkulin näköinen. Isän jä äidin varoituksista piittaamatta Rintti sitten eräänä päivänä livahtaa Haamuportista ihmisten maailmaan. Siellä hän joutuu muun muassa väkijoukon jahtaamaksi ja sirkukseen, mutta lopulta...
Kyselisin sukunimen Soikkeli tietoja, mistä saakka tuo juontaa juurensa ja tarkoittaako mitä?? Montakohan ko. Sukunimen omaavaa henkilöä löytyy. 581 Sukunimi on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta. Sukunimi saattaa olla johdannainen sanoista soikka tai soikko. Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun mukaan sukunimi on ollut Suomessa yhteensä 3051 henkilöllä. Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet Nimipalvelu / Digi- ja väestövirasto https://dvv.fi/nimipalvelu
Miksi auton kattoteline vinkuu joskus ja joskus on vinkumatta vauhdista riippumatta? 581 Kattotelineen vinkuminen tai viheltäminen liittynee varmastikin ilmavirtoihin (hydrodynamiikkaan), ilmanpaineeseen ja tämänkaltaisiin fysiikan ilmiöihin. Mitään tieteellistä julkaisua en nimenomaisesta asiasta onnistunut löytämään, mutta netistä löytyy aiheesta keskusteluja esim. ihan Googlesta hakemalla "auton kattoteline vinkuu" tai "car roof rack whistling".Vinkuminen/viheltäminen viittaa siihen, että telineessä (sen etureunassa) on jokin rako, josta ilma menee sisään telineeseen ja alkaa väristä, ja toinen rako, josta se puristuu ulos aiheuttaen viheltävän äänen. Täältä löytyy englanniksi vihellyksen fysiikkaa: https://physics.stackexchange.com/questions/54950/whistle-physics. Ilmiötä selittää ns. Bernoullin laki, joka kuvaa nesteen (...