Hyvä perusteos on Anja Nysténin kirjoittama Kemikaalikimara (Teos 2008), joka kertoo erilaisista arkielämässä kohdattavissa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista. Kirja käsittelee kosmetiikan lisäksi mm. elintarvikkeita, pesu- ja puhdistusaineita ja lääkkeitä. Nystén on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on myös aiheeseen liittyvä blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.fi/).
Kosmeettisia tuotteita koskevasta lainsäädönnöstä löytyy tietoa Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/kosmetiikka.
Suomen kirjasäätiön sivulla (kirjasaatio.fi/sivut/8/finlandia-palkinto) löytyy Finlandia-palkkinnon jako-ohjeet ja niissä kerrotaan, että "Kirjailijan tai kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa romaanin ehdolle Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain ".
Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori...
Runo tosiaan löytyy muutamaltakin nettisivustolta Eeva Kilven runoksi nimettynä. Sitä ei ole Kilven kokoelmissa Runoja 1972-1976 eikä kokoelmassa Laulu rakkaudesta, joka ilmestyi 1991, ja joka on valikoima neljästä runokokoelmasta. Eeva Kilpi on edelleen tavattoman suosittu ja lainattu kirjailija, emmekä onnistuneet tarkistamaan kaikkia kokoelmia. Kai Niemisen runoistakaan emme onnistuneet sitä löytämään. Joten valitettavasti runon kirjoittaja ei varmuudella selvinnyt.
Raimo O. Niemen elokuvasta Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (2002), joka perustuu Joni Skiftesvikin samannimiseen novelliin, ei ole tehty DVD-tallennetta.
Elokuva on esitetty Ylellä useammankin kerran 2000-luvun alkuvuosina. Teidän kannattaa esittää Ylelle uusintapyyntö elokuvasta.
Elonet http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1093926
Yle palaute https://palaute.yle.fi/
Ilkka- ja Vaasa-lehtien numerot tuolta ajalta on mikrofilmattu ja niitä voi tulla Seinäjoen pääkirjastoon lukemaan mikrofilminlukulaitteella. Laitteille voi varata aikoja puhelinnumerosta 06 416 2638. Varatessa aikaa kannattaa mainita, jos tarvitsee opastusta laitteen käyttöön tai jos haluaako ottaa mikrofilmeistä kopioita.
Helmet-kirjastoissa on käytössä nimekehaku. Kun niteitä on hyllyssä, varaus menee nimeketasolle odottamaan hakulistan tulostusta. Varaus menee aina ensin noutopaikan hakulistalle. Koska varaus siis kuitenkin kohdistuu nimekkeeseen eikä yhteen tiettyyn niteeseen, varaukseen saattaa tarttua saman nimekkeen mikä tahansa nide, jota ensimmäisenä käsitellään jossakin kirjastossa. Jos siis varaamasi teos sattuu palautumaan esimerkiksi Kalajärven kirjastoon ennen kuin valitsemassasi noutopaikassa on ehditty käsitellä varausten hakulistaa, teos lähtee Kalajärveltä siihen kirjastoon, josta haluat sen noutaa.
Varauslistoja käsitellään kirjastoissa useita kertoja päivässä, joten useimmissa tapauksissa varaus tarttuu juuri valitun noutokirjaston...
Jos vaihdetaan tornado torpedoksi ja Britannic Lusitaniaksi, etsitty kirja voisi olla Dorothy Edenin Perijätär (Tammi, 1981).
"On kesä 1915. Euroopassa riehuu sota, mutta se ei huoleta hemmoteltua amerikkalaista perijätärtä Clemency Järvisiä, joka astuu New Yorkissa Lusitania-laivaan äitinsä ja kamarineitonsa Hettyn seuraamana matkustaakseen Englantiin, missä hänen on määrä mennä naimisiin lordi Hugo Hazzardin kanssa. Kihlapari tuskin tuntee toisiaan, mutta tärkeintähän on, että raha ja arvonimi solmivat loisteliaan liiton."
"Kohtalo päättää kuitenkin toisin. Lusitania torpedoidaan Irlannin rannikolla, ja seurueesta jää eloon vain Hetty. Kun hän tulee tajuihinsa rannikon luostarissa, häntä pidetään Clemencynä. Neuvokas kamarineito, joka...
Sanonta tulee pitää-verbin merkityksistä. Ks. palstalla aiemmin esitetyn kysymyksen vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-pitaisi-kieliopillisesti-oikein-sanoa?language_content_entity=fi
Kivillä ei ole parantavia ominaisuuksia. Jos vatsa vaivaa, tulee kääntyä lääkärin puoleen.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy asiasanalla "kiviterapia" aihetta käsitteleviä kirjoja. On kuitenkin muistettava, että nämä ovat näennäistieteellisiä teoksia eivätkä vakavasti otettavia terveystiedon lähteitä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiviterapia__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Kyllä myös tuossa 1954 versiossa Pikku pikku muija hankkii luunsa tosiaan torilta: Hän tuli pikku pikku torille ja siellä hän näki pikku pikku luun ja sanoi: -- Tästä pikku pikku luusta saan pikku pikku keiton pikku pikku illallisekseni. Ja pikku pikku muija osti pikku pikku luun.
Listoja suomalaisista kirjankustantamoista löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot
Oheinen blogiteksti valottaa hieman sitä, millainen kirjallisuus minkäkin kustantamon julkaisulinjassa painottuu:
https://www.kirjailija.blog/2018/09/suomen-suurimmat-kustantajat-2018.h…
Mikäli kustantamot eivät tartu tarjottuun teokseen, kannattaa harkita kirjan painattamista omakustanteena:
https://www.akkustannus.com/luova-kustantaminen/nain-julkaiset-omakusta…
https://www.taloustaito.fi/vapaalla/omat-tekstit-julki--mita-omakustann…
Vinkkejä kirjan julkaisemiseen voi hakea esimerkiksi Saara Henrikssonin teoksesta Sinä julkaiset...
Tutkin Mikael Juntusen teosta Aitoa hokkia: Kajaanin Hokki (Mikaju-tuotanto, 2007), mutta siinä ei valitettavasti kerrota nimen alkuperästä mitään tarkempaa. Se mainitaan, että jo aikaisemmin oli olemassa seura nimeltä Rauman Hokki, ja perustajat olivat vähän huolissaan, kelpaisiko tuo nimi myös Kajaaniin. Nimi meni kuitenkin läpi.
Koska tosiaan Hokki on ollut nimenä useammallakin seuralla, arvelisin, että se tulisi englanninkielisestä sanasta ice hockey, joka on muokattu suomalaiseen asuun mukailemaan jälkimmäisen sanan lausuntoasua.
Eri lähteissä duunareiksi määritellään työläiset, tyypillisesti ammattikoulutuksen saaneet, perinteisissä teollisuusammateissa toimivat ihmiset. Määritelmä on kuitenkin liukuva, kuten voit lukea mm. seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-9123092
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002699784.html
https://www.yrittajalehti.fi/arkisto/artikkeli/3148/
Duunarin käsiteestä voit hakea verkosta lisätietoa kirjoittamalla hakukoneeseen esim. sanayhdistelmän "duunari määritelmä" tai "duunari käsite".
Sointujen yhteydessä ilmaisu flattened (tai pelkästään flat) tarkoittaa suomeksi alennettua. Flattened seventh -soinnussa on peruskolmisoinnun lisäksi neljäs sävel, jonka etäisyys intervallina perussävelestä on pieni septimi. C-duurissa tällainen sointu merkittäisiin, C7 ja se sisältäisi sävelet c, e, g ja b, joista b on alennettu eli pieni septimi, koska c-duurin luonnollinen septimi olisi puolta sävelaskelta ylempänä eli h.
Mutta flatted seventh voi tarkoittaa myös koko soinnun sijaintia sointukierrossa perussävelajiin verrattuna. Jos kappale soitetaan on vaikkapa A-duurista, niin alennettu seitsemännen asteen sointu on G-duuri. Pelissä ovat siis I ja VII asteen soinnut. Niitä hyödyntää Kinksin You Really Got Me -kappaleen vahva ja...
Ikävä kyllä, vaikuttaa siltä, että Siilinkari kuuluu niihin paikkoihin, joiden nimien synty ja nimeämisperusteet ovat pelkkien arvailujen varassa. "Ehkä se joskus ammoin näytti jostain suunnasta katsoen siililtä. Yhteyttä Reuharinniemen lapinraunioihinkin on väläytelty", kirjoittaa Tuomo Koivisto Tammerkoski-lehdessä julkaistussa Siilinkaria käsittelevässä kirjoituksessaan.
Kielitieteilijät ovat selittäneet suomalaisten siili-alkuisten paikannimien perustuvan saamen kielen 'talvikylää' merkitsevään sanaan siida. Näin esimerkiksi Siilinjärven nimen muotoutuminen on selitetty siten, että se on alun perin ollut Siidinjärvi, ja asu Siilinjärvi on syntynyt, kun nimi on seudulla eräilleiden hämäläisten murteen vaikutuksesta mukautunut...
Helmet-kirjastoista lainattavat kausikortit / pääsyliput löytyvät helposti Helmet-haun kautta. Helmet
Kirjoita hakukenttään "kausikortti", jolloin hakutuloksissa näkyvät kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kausikortit / pääsyliput.
Kortit eivät ole varattavissa tai uusittavissa, niitä voi lainata vain silloin, kun ne ovat kirjastossa "hyllyssä"-tilassa. Kortit on myös aina palautettava samaan kirjastoon mistä ne on lainattu. Tarkemmat tiedot kannattaa aina tarkistaa kyseisen kortin tiedoista, jolloin selviävät mm. lainaava kirjasto, laina-aika ja mahdolliset rajoitukset (esim. montako henkilöä kortilla pääsee käyttämään palvelua)
Luonnontieteellisen keskusmuseon yhden hengen ja kimppalippu (kumpaakin on yksi kpl) ovat...
Noilla riveillä alkaa Mika Waltarin runo Täysikuu. Runon voit lukea esimerkiksi teoksista Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 (1969) ja Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (1979).
https://finna.fi/Record/lumme.1451912
https://finna.fi/Record/lumme.742229
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta pitäisin todennäköisempänä, että kyseessä on merenlahti. Satakunnan kansan jutussa 4.12.1937 kerrotaan, että lahtivalaat uivat vuonoihin ja jokiin, mistä niitä oli helppo tappaa. Suhteellisen pienikokoisena lahtivalaat pystyvät uimaan matalaan veteen ja lähelle rantaa. Lahtivalaita on toki lahdattukin, mutta ensisijaisesti valaanpyytäjät olivat kiinnostuneempia muista lajeista.
Kyseessä saattaisi olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin Ensiaapinen (WSOY, 1991). Kirjan alkupuolella on Karjalaisen runoilemia kirjainloruja ja loppuosassa alun kirjainsivuihin liittyviä satuja ja tarinoita, jotka on kirjoittanut Dieckmann. Runosivut on kuvitettu värikkäästi, tarinoiden kuvitus on niukempaa ja yksiväristä; kuvitus on Maija Rannan. Kirja julkaistiin myös kasettina, minkä lisäksi siihen oli saatavilla myös erillinen tehtäväkirja.
