Internetistä voit katsoa sivuja, joiden osoite on:
http://www.mtv3.com/matkalla/includet/faktat/viro2.html#nahtavaa
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa aiheesta:
Pullat, Raimo : Vanha Tallinna (1999)
Monta tietä menneisyyteen (Turun yliopisto)(199)
Matkakuumetta : Matkailun ja turismin historiaa(1994)
Maiste, Juhan : Ajan sydämessä. Matka Tallinnasta Tartoon (1993)
Rannu, Elena : Vanhan Tallinnan menneisyys (1990)
Nivanka, Erika : Vanha Tallinna (1996)
Jos jotain näistä kirjoista ei ole saatavissa omasta kirjastostasi,
uskoisin, että voit pyytää niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Turun Kansanmusiikin Ystävien vuonna 2000 julkaisemalla CD:llä Pränkkäys mainitaan kappale Katrilli Kiestingistä. Esittäjinä ovat Antti Järvensivu (kaksrivinen), Veikko Lahtinen (kaksrivinen), Billy Horne (kitara). Levy näyttää kuuluvan Jyväskylän Yliopiston kirjaston kokoelmiin, mistä sitä ei kuitenkaan saa koti- tai kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla levy kuuluu Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston kokoelmiin.
Kansanmusiikkiyhtye Rälläkkä on levyttänyt kappaleen Kiestingin katrilli. Olisikohan kyse samasta kappaleesta? Kiestingin katrilli on kuultavissa CD:ltä Tangon jälkeen (2011), joka on lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Mikäli CD ei kuulu oman kirjastoalueesi kokoelmiin, voit tehdä siitä...
Nimellä Pajulaakson tarinoita ei tietokannoista löydy mitään. Voitko tarkentaa, miltä vuosilta äänite voisi olla, onko äänite luettu satu vai useamman esittäjän kuunnelma ja minkälaisia tarinoita se sisältää.
Tietokannoista löytyy teos Piilolaakson tarinoita, tekijä Pamela Mandart. Teos on vuodelta 2009 ja se on ns. moniviestin eli sisältää kirjan ja cd:n. Teoksessa on tarinat Piilolaakson uusi tulokas, Hirmuliskojen maihinnousu, Piilolaakson uintipäivä. Teos perustuu samannimiseen tv-sarjaan. Kertojana on Vesa Vierikko. Hänen lisäkseen äänitteellä esiintyy kaksi muuta henkilöä.
Kuvaustasi vastaava kirja voisi olla Nicola Bayleyn kuvittama "Kirjavan kissan kirjava peite" (WSOY, 1981). Tekstin on kirjoittanut William Mayne ja kirjan on suomentanut Riitta Mäyrälä. Kirjan kannessa kissa istuu tilkkutäkin tai -peiton päällä. Kansikuva ja kirjan kuvaus löytyvät Kirjasammon Sivupiiri-sivustolta: https://urly.fi/1eW6 .
Sivupiiri - Kirjasammon etusivu lasten- ja nuortenkirjallisuuteen: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-1945785 kuuluu Singer 15K -mallin 170 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu kesäkuussa 1924. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Runo on nimeltään "Saunatiellä" ja sen on kirjoittanut Aune Laaksi. Runo alkaa: "Äiti kera Annelin kulkee saunatiellä". Runo sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen kirjaan "Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen" (useita painoksia, joista ainakin 6. painoksessa vuodelta 1956 runo on).
Runo on myös sävelletty, säveltäjä on Sirkka Valkola-Laine. Laulu sisältyy nuottiin Valkola-Laine, Sirkka: "Lapset juhlivat : II, Laululeikkejä" (Westerlund, 1965).
Lausetta "Are you there?" käytetään, kun halutaan kysyä, onko joku ylipäänsä jossakin paikassa. "Are you in there?" ei sekään sinänsä ole virheellinen ilmaus, mutta se on luonteeltaan täsmällisempi kuin suurpiirteinen "Are you there?": näin voidaan kysyä, kun tiedustellaan, onko joku jonkin nimenomaisen kohteen sisällä tai sisäpuolella. Jos olemme esimerkiksi luolan suuaukolla ja oletamme englanninkielisen ystävämme piilottelevan sen uumenissa, voimme korrektisti huhuilla pimeyteen, "Are you in there?".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Oxford modern English grammar
The Cambridge grammar of the English language
Koski on joessa oleva kohta, jossa joen pohja viettää voimakkaasti alaspäin ja vesi virtaa siksi voimakkaasti. Kosket ovat usein myös kivikkoisia, ja kivien taakse voi syntyä akanvirtoja, joissa vesi virtaa eri suuntaan kuin muuten joessa.
Koski Wikipediassa suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koski
ja englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Rapids
Kirjoja koskista:
Eloranta, Anssi: Virtavesien kunnostus
Paakkinen, Esa: Koskenlasku ja melonta
Veden varassa : Suomen vesiluonnon monimuotoisuus
Eniten Ouluun sijoittuvia jännityskirjoja ovat kirjoittaneet löytämieni tietojen mukaan Toni Aho, Ari Paulow, Anja Lampela ja Erkki Tuormaa. Heistä Aho ja Lampela myös asuvat Oulussa. Varsinaisia poliisidekkareita kirjoittavat Paulow, Lampela ja Tuormaa. Alla olevassa listassa ovat myös muut löytämäni Ouluun sijoittuvat jännityskirjat. Pohjoista kirjallisuutta -sivustolla on myös tietoa pohjoiseen sijoittuvista dekkareista.
Aho, Toni: Exitus (2017), Organus (2018), Partus (2021)
Jansson, Eija: Varastettu viattomuus (2008)
Lampela, Anja: Kohtalokas petos (2008), Hyväntekijä (2016)
Paso, Viljo: Sihteerimurha Oulussa (2002)
Paulow, Ari: Jesse Hackman -sarja (ensimmäinen osa Viidakkojuoksu, 2002, sarjassa ilmestynyt 12 osaa)...
Euroopan neuvoston viralliset kielet ovat englanti ja ranska, joten elimien viralliset nimet ovat ainoastaan näillä kielillä. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuosittain ilmestyvässä kertomuksessa elimestä käytetään nimitystä: Jäsenmaiden jäsenyysvelvoitteiden valvontakomitea.
Kirjojen lainaamiseen HelMet-kirjastosta tai kirjasto-autosta tarvitaan kirjastokortti. Ensimmäisen kirjastokortin saa ilmaiseksi kirjastosta, mutta lainakortin hakijalla on oltava osoite Suomessa ja kirjastovirkailija pyytää häntä esittämään voimassaolevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksensa.
Kirjastokorttiin liitetään yleensä tunnusluku, jotta lainaaja voisi käyttää lainausautomaattia tai lainata ja varata kirjoja Internetin kautta. Kirjaston tietokoneita saa käyttää ilmaiseksi jos on kirjastokortti ja tunnusluku.
Kirjastossa asioinnin säännöt ovat luettavissa sivulla
www.lib.hel.fi/fi-FI/asiointi/
Siinä vaiheessa, kun varaus on tärpännyt eli on noudettavissa, sitä ei voi enää peruuttaa. Varausmaksu menee velkasaldoon.
Jatkossa kannattaa olla suoraan yhteydessä Turun pääkirjaston vastaanottoon puh. 02 2620624 tai
vastaanotto.kaupunginkirjasto@turku.fi
Varattua materiaalia voidaan sopimuksella pitää vähän kauemmin kuin noutoilmoituksessa on mainittu.
Löytyisikö seuraavista ensimmäisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Löytyisikö seuraavista toisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Monihaun etusivulta löytyvät nämä tiedot: Turun alueen yleiset kirjastot (Vaski-kirjastot) eivät ole toistaiseksi mukana monihaussa. Vaski-kirjastojen aineistot löytyvät Vaski-Finnasta ja Finna.fi:stä. Centria-kirjasto ei ole toistaiseksi mukana monihaussa.
Turku puuttuu Frankista, koska se on siirtynyt Finna-alustalle. Frankiin ollaan rakentamassa hakua Vaskin aineistoihin, mutta sitä ei saatane käyttöön vielä lähiaikoina. Toistaiseksi Vaskin aineistoja pitää siis hakea joko Vaski-Finnasta, https://vaski.finna.fi/ tai Finnan kautta http://www.finna.fi
Myöhästymismaksu on 20 senttiä kirjalta vuorokaudessa. Jos kirjat palautetaan seitsemän vuorokautta myöhässä, kertyy niistä myöhästymismaksuja siis yhteensä 2,80 €.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Kissa-kirja on Paletin 1957 julkaisema kirja "Mirri, sininen kissa". Kirja kuului Veitikka-sarjaan. Tekijä on Probst, Pierre.
Toista kirjaa emme ikävä kyllä löytäneet.
