Näissä kirjoissa on käsitelty Mikko Rimmisen kirjailijan työtä ja tuotantoa:
Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun (Avain, 2012)
Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja (Avain, 2010)
Uudelleen luettua (Kirjapaja, 2008)
Kotimaisia nykykertojia. 7 (BTJ Kustannus, 2008)
Kieltä kohti (Otava, 2008)
Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 49 (Suomen kielen seura, 2007)
Kohtauspaikkana kieli : näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1844430__Sd%3A%28rimminen%…
Fakta-lehti tulee Espoossa Kirjasto Omenaan. Voit halutessasi tilata sen omaan kirjastoosi HelMet-palvelun kautta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1608328~S9*fin
Laitan kysymyksesi listalle josta kaikkien kirjastojen henkilökunta voi siihen vastata. Itselle tuli mieleen että olisiko kyse jostain Kaari Utrion kirjasta? Oliko kirja nuorten vai aikuisten kirja? Tämäkin auttaisi teoksen löytymistä.
Etsimänne teos on varmaankin Samuel Shellabargerin Kulta ja kuolema (Captain from Castile, suom. Eeva Kangasmaa, WSOY, 1946).
Mikäli teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, voitte tilata sen kaukolainaan lähikirjastonne kautta.
http://www.samuelshellabarger.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Captain_from_Castile_(novel)
http://www.kirjasampo.fi/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
KAVIn kirjastosta saa kaukolainoja paikallisen kirjaston kautta.
Tietokantamme osoitteesta https://kirjasto.kavi.fi/FIN/lib_portal_a_fi.html
Postiosoitteemme:
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A, PL 16, FI-00501 Helsinki
Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia, mutta emme lupaa ottaa kirjoja osaksi kokoelmaamme.
Jokaisessa Espoon aluekirjastossa (Entresse, Iso omena, Sello, Soukka ja Tapiola) on hylly tai kärry lahjoituskirjoille.
Jos kirja ei päädy kirjaston kokoelmiin, se saa varmasti hyvän kodin jonkun asiakkaamme luota.
Kovin suuria kirjamääriä ei kannata kerrallaan tuoda hyllyyn, sillä kirja löytää varmemmin kodin kun se on tarjolla väljässä hyllyssä.
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä...
Sana "indeksi" (yleensä tarkoittaen hakemistoa tai sisällysluetteloa) on käytössä monessa eri merkityksessä. Kysyjä viittaa termiin osakeindeksi, joka on pörssiosakkeiden hintojen arviointiin kehitetty "työkalu" eli ohjelmisto. Osakeindeksi (englanniksi stock market index) on aina eräänlainen arvio ennalta valittujen osakkeiden senhetkisestä hinnasta ja siksi indeksin muutokset heijastavat valituilla osakkeilla käydyn kaupan hintatasoa. Periaatteessa osaindeksi on kaikille sijoittajille avoin ja läpinäkyvä mittari, mutta vaikka se heijastaa vain tiettyjen osakkeiden tietyn hetken hintatasoa, tärkeimpiä indeksejä (kuten Dow Jones) sitä pyritään myös tulkitsemaan laajemmin. Tämän takia on yleistä, että yksittäisen indeksin nousu tai lasku...
Suomen kuvalehden ja Ilta-sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuna. Voitte pyytää aineiston käyttöönne Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Karl Johan Lindin teos Ur en själasörjares anteckningar angående sinnessjuka och deras vård: 1. (1911) on Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan, teos on siis käytettävissä vain lukusalissa. Teoksen voi tilata kaukolainaan Kuopion Varastokirjastosta. Lisää kaukopalvelusta voitte lukea alla olevasta linkistä.
Finna.fi https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmetin Kaukopalvelu http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi/Record/vaari....
Viddla palvelu ei toki ole älytön. Kaukana siitä.
Luulen kuitenkin, että pääkaupunkiseutu haluaa odotella vielä hieman palvelun kehittymistä ennen kuin liittyy käyttäjien tyytyväiseen joukkoon.
Tällä hetkellä Viddlasta löytyy 250 elokuvaa klassikoista uutuuksiin ja ne on suunnattu vauvasta vaariin. https://www.kirjastopalvelu.fi/muut-palvelut
Helmet haku löytää nyt 10181 DVD-elokuvaa ja 1895 BD-elokuvaa. Jopa vanhoja videokasettejakin löytyy valikoimista vielä 599 kpl.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ah%3Ah%3ABD-levy%3A%3A__O-date__X0?...
Hei,
kiitos kysymyksestäsi.
Ahvenanmaan suurin järvi ei olekaan ihan selkeä juttu. Järviwikin mukaan suurin on Vandöfjärden. Se on kooltaan 521,72 hehtaaria. Järviwikin tiedot ovat peräisin Suomen Ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä.
Info Pohjolan mukaan suurin järvi on kaksoisjärvi Västra Kyrksundet ja Östra Kyrksundet. Sen pinta-ala on 255,26 ha. Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu.
Ero voi johtua siitä, että Vandöfjärden voidaan tulkita myös merenlahdeksi. Näin mainitaan Suomen ympäristökeskuksen sivulla.
Valituilta paloilta ilmestyi 80-luvulla parikin paksua selittämättömille ilmiöille omistettua kirjaa (Tiedon rajamailla ja Mysteerien maailma), mutta kysymyksessä mainittuja aiheita ei käsitellä niistä kummassakaan. Sitä vastoin 70-luvun puolella julkaistussa Uskomatonta mutta totta -kirjassa nämä ovat mukana.
Lademannin Mystiikan maailma -sarjassa ilmestyneessä kirjassa Kummittelu on niin ikään artikkeli molemmista aiheista, sekä Maria Pereiran keittiön lattiaan Belmezin kylässä ilmestyneistä kasvoista (Kasvojen talo, luvussa Kaameat kummitukset) että Ash Manorin kummituskartanosta Sussexissa ja Ballechin Housesta Skotlannin Ylämaalla (luvussa Kummitukset ja niiden metsästäjät).
Olet oikeassa, että käsite poliittinen korrektius on ehtinyt vakiintua jo muutaman vuosikymmenen aikana. Ehdotuksesi korvaaviksi ilmaisuiksi ovat hyviä, mutta toisaalta ko. käsitteen juuret ovat nimenomaan poliittisissa yhteyksissä: ”Poliittisella korrektiudella tarkoitetaan USA:sta alkanutta poliittista liikettä ja ilmiötä, jonka tavoitteena on saada voimaan joukko ideologioita ja näkemyksiä sukupuolesta, rodusta ja muista vähemmistöistä.” (Online etymology dictionary). Voisi ehkä mieluummin ajatella, että kullakin kysymyksessä esitetyllä ilmaisulla on oma merkityksensä ja käyttöyhteytensä. Periaatteessa jokainen voi vapaasti valita käyttämänsä ilmaisut ja käyttää niitä vaikka yleisestä linjasta poikkeavasti, kunhan ensin...
Tässä lienee kyse lievästä kirosanasta "(voi) vitjat", jota Jari Tammen Suuri kirosanakirja luonnehtii seuraavasti: "Sen alkutavun muistutus törkeydestä, mutta korvaavan lopputavun helpottava kuittaus ovat todiste ammattitaidolla suunnitellusta kirosanasta, jonka arvo vain kasvaa vuodesta toiseen."
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja ajoittaa kirjakielessä 'ketjuja' tarkoittavan vitjat-sanan sadattelukäytön alun 1940-luvulle.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Uskaltaisin sanoa, että useimmissa kirjastoissa säilytetään kirjojen väleistä löydettyjä siistejä ja käyttökelpoisen näköisiä kirjanmerkkejä ainakin jonkin aikaa, todennäköisesti vähintään laitoslöytötavaralle vaadittavat kaksi viikkoa (Löytötavaralaki 788/1988). Jos mahdollista ja jos kirjanmerkki selvästi vaikuttaa arvokkaalta tai merkitykselliseltä, kirjaston henkilökunta voi yrittää selvittää kirjanmerkin omistajaa kirjan lainaustiedoista ja ilmoittaa hänelle löydöstä. Omasta kokemuksesta kuitenkin tiedän, että kirjanmerkkejä löytyy niin paljon, että kaikkia omistajia ei pystytä tai ehditä tavoittamaan. Noutamattomat kirjanmerkit heitetään sitten aikanaan pois.
Lähteet:
Löytötavaralaki 788/1988....
Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello...
Ante Pante ja Sunte Punte ovat Anni Swanin satuhahmoja. Heistä kertovia satuja löytyy ainakin kirjoista Swan: Kaksi pikku miestä (1938) ja Rudolf Koivun joulukirja (1990, satu Ante Pante ja Sunte punte Tonttulassa) sekä Somerkivi-Tynell-Airola, Lasten oma aapinen (1963), ss. 142-145.LinkitKaksi pikku miestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr10257578Ante Pante ja Sunte Punte Tonttulassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
