Yleisesti ottaen kustantajilla ei ole tekijänoikeutta, vaan pelkästään tekijöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva yksinoikeus julkaista tekijöiden tekstit tietyssä muodossa ja yhteydessä. Vanhat tekstit ovat itsessään tekijänoikeudellisesti vapaita, mutta sellaisesta tehtyyn käännökseen on kääntäjällä tekijänoikeus, joka on voimassa kuten varsinainenkin tekijänoikeus.
Yliopistopainon "epämääräisyys" asiassa voi johtua siitä, ettei kääntäjien kanssa ole aikoinaan tehty kunnollisia sopimuksia. Jos sopimuksia ei ole tehty, Yliopistopainon oikeudet rajautuvat kustannettuun kirjaan ja sen levittämiseen. Kustannussopimukset yleensä sitovat tekijää niin, ettei hän voi vapaasti hyödyntää tekstiään sopimatta asiasta kustantajan kanssa. Mutta...
Kirjasampo.fi:n on kerätty listaus kirjablogeista, joista tulee Kirjasammon kautta syöte. Listan kautta voi käydä katsomassa blogeista bloggarien yhteystietoja. Sähköpostiosoitteita ei ole erikseen listattuina. Tässä blogilista, http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/fi/kirjablogit
Väinö Linnan romaaniin pohjautuva Tuntematon sotilas -elokuva on kirjastolainauksessa DVD:nä sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamana. Tallenteissa on kuitenkin vain ruotsin- ja englanninkieliset tekstitykset.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta ja kuntoluokat voi tarkistaa osoitteesta https://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Kirjastolaisena minulla ei ole asiantuntemusta rahan arvon arvioimiseen ja paremman arvion saat Suomen numismaattiselta yhdistykseltä http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Voin kuitenkin kertoa, mitä teos Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 kirjoittaa rahojen arvosta.
Markan kolikot mainitsemiltasi vuosilta ovat teoksen mukaan arvoltaan 1-4 euroa/kpl, jos ovat kuntoluokissa 8 tai 10.
20 pennin kolikkorullien hinnaksi vuosilta 1969 ja 1970 teos kertoo 50 euroa/rulla.
Suomen numismaattisella yhdistyksellä on maksullinen arviointipalvelu.
Monet huutokauppakamarit arvioivat ilmaiseksi esim. Helander, Bukovski tai Hagelstam.
Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla...
Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Roomalaisilla ei ollut vain yhtä nimitystä Manalan hallitsijalle. Kreikkalaisperäisten Haadeksen ja Pluton sekä siitä mahdollisesti johdetun Dis (Paterin) lisäksi roomalaisilla oli käytössä etruskiperäinen Orcus.
Lähde: P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja, Otava, 2000
En onnistunut löytämään nimeä kyseiselle tanssityylille. Babylon Berlin -sarjan omilla sivuilla tietoa ei ole eikä sellaisesta ole mainintaa edes Caitlin Shawn sinänsä perusteellisessa tutkielmassa To the Truth, to the Light: Genericity and Historicity in Babylon Berlin (2022). Shaw kyllä kiinnittää huomiota siihen, että sarja ei pyri historialliseen autenttisuuteen vaan heijastaa yleisluontoisen historian avulla nykypäivää ja jättää tilaa mielikuvitukselle. Kenties tanssikuvioissa ja koreografioissa on otettu taiteellinen vapaus eikä tanssityyli edusta puhtaasti mitään tiettyä tunnettua tyyliä.
Tai olisiko lukijoissamme tanssintuntijoita?
Lähteet:
Babylon Berlin. https://babylon-berlin.com/en/. (Katsottu 31.7....
Yleisradion artikkelissa nimipäivistä vuodelta 2010 kerrotaan seuraavasti:
Taisi olla Kustaa Vilkuna, kun oli 1900-luvun puolivälissä, joka ei halunnut tyttöjä ja poikia samalle päivälle. Nyt se ei ole enää tärkeä näkökohta, sanoo Helsingin yliopiston almanakkapäällikkö Heikki Oja.
https://yle.fi/a/3-5624584
Kustaa Vilkuna (1902-1980) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija, jonka teoksia on mm. Etunimikirja vuodelta 1947.
Ollin eli Väinö Nuortevan haastattelussa käy ilmi, että antiikin hahmot ja suomen kieli olivat erityisen rakkaita hänelle, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/07/ollin-pakinoita. Hänen pakinoissa pilaillaan myös "liian juhlavasta ja keikaroivasta kielenkäytöstä". Siitä varmaan on tuossakin lauseessa kyse.Lauserakenne tässä on johtolause keskellä referaattia, Iso Suomen kielioppi, §1481.https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1481. Latinan kielessä johtolause sijaitsee usein keskellä lausetta, jota se määrittää.Latinan kieli on synteettinen kieli, substantiivit ja adjektiivit taipuvat eri sijamuotoihin (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, ablatiivi ja jopa lokatiivi ja vokatiivikin tietyillä tilanteissa), verbimuotojakin on...
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007) selittää Vöyrinkaupungin nimeä seuraavasti: "Tämä asutusalue uudessa Vaasassa kasvoi 1800-luvun lopulla rautatien ylikäytävän pohjoispuolelle. Perimätiedon mukaan monet muuttajat tulivat Vöyriltä, ruots. Vörå, ja siksi uudisasutus sai – ensin leikillisesti, myöhemmin virallisestikin – nimen Vöråstaden. Alue oli vielä 1900-luvun alussa pääosaltaan ruotsinkielistä, mutta suomalainen käännös Vöyrinkaupunki syntyi tiettävästi puhekielessä jo niihin aikoihin. Eräässä nimiluettelossa vuodelta 1926 ei kuitenkaan suomalaista vastinetta vielä mainita."
Listoja suomalaisista kirjankustantamoista löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot
Oheinen blogiteksti valottaa hieman sitä, millainen kirjallisuus minkäkin kustantamon julkaisulinjassa painottuu:
https://www.kirjailija.blog/2018/09/suomen-suurimmat-kustantajat-2018.h…
Mikäli kustantamot eivät tartu tarjottuun teokseen, kannattaa harkita kirjan painattamista omakustanteena:
https://www.akkustannus.com/luova-kustantaminen/nain-julkaiset-omakusta…
https://www.taloustaito.fi/vapaalla/omat-tekstit-julki--mita-omakustann…
Vinkkejä kirjan julkaisemiseen voi hakea esimerkiksi Saara Henrikssonin teoksesta Sinä julkaiset...
Kristillinen henkilönnimi Clemens on muotoutunut Suomessa asuun Klemetti, mutta talonnimissä ja sukunimissä on säilynyt monia muitakin muotoja. Vanhojen länsisuomalaisten talonnimien joukossa ovat Klemola, Kleemola ja Klemelä tavallisia, muoto Kleimola on harvinaisempi. Latinan sana clemens tarkoittaa 'lempeää'.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kyseinen runo on Eeva Kilven ensimmäisestä runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (WSOY, 1972, s. 45). Teoksesta on sittemmin julkaistu useita painoksia.
Runon voi lukea myös teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2000).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.109054
https://finna.fi/Record/3amk.256941
Mahlalla tarkoitetaan lähinnä lehtipuiden maitiasnestettä eli kasvien solukoissa esiintyvää ravintoliuosta. Kaikkien puiden solukoissa esiintyy maitiaisnestettä. Esimerkiksi havupuiden maitiasnestettä kutsutaan pihkaksi ja parakautsipuun maitiaisnestettä lateksiksi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maitiaisneste?searchMode=all
https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/mahla/
Kaikki kielet ja myös siis viittomakielet syntyvät kun vähintään kaksi ihmistä kohtaa ja heille syntyy tarve kommunikoida keskenään. Kieliä (viitottuja tai puhuttuja) ei siis kukaan ole keksinyt, ne ovat syntyneet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tarpeesta viestiä. Kielet ovat aina myös osa sitä kulttuuria, jossa ne ovat syntyneet ja jossa ne kehittyvät, siksi meillä ei ole yhtä yhteistä kansainvälistä viitottua tai puhuttua kieltä. Viitottujen kielten kohdalla kuurojen kouluilla on aina ollut merkittävä rooli kielen siirtymisellä uudelle sukupolvelle, koska yli 90% kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, joilla ei ennen lapsen syntymää ole ehkä ollut lainkaan kosketusta viittomakieleen. Etenkin aikaisemmin kuuro...
Harri Närhestä löydät tietoa teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2/toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Teoksen saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi (pääkaupunkiseudun kirjastot). Asioidessasi kirjastossa voit pyytää virkailijalta artikkelihakua Närhen lehtikirjoituksista, niitä kyllä löytyy.
