Kuvassa saattaisi olla esimerkiksi vyöihrakuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka. Voit verrata löytämiäsi toukkia Lajitietokeskuksen tietokannasta löytyviin kuviin. Turkiskuoriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192570/images Ja vyöihrakuoiriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192556/images. Toukkia on hankala erottaa toisistaan.Kuoriaisten ja niiden toukkien torjuntaan löytyy rutkasti vinkkejä esimerkiksi googlaamalla. Kirjallisuuttakin aiheesta löytyy jonkin verran, esim.: Jansson, L., Lindqvist, B., & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. [Kasvinsuojeluseura]; Putus, T., & Holopainen, J. (2013). Elinympäristömme pienet tuholaiset: Viihtyvyys- vai...
Jussi-Pekka Toivosesta on etsitty tietoja aikaisemminkin. Jos haluat, voit tarkistaa asian Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten arkistosta.
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Vaski-tietokannasta. Sinne pääsee Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta www.turku.fi/kirjasto kohdasta Tiedonhaku ja tietokannat.
Tietoja on myön Heitä luetaan -kirjassa. Turun kaupunginkirjaston kotisivulta voit tarkistaa kirjan saatavuuden AINO-aineistotietokannasta.
Turun kaupunginkirjaston Lasten- ja nuortenkirjastossa on myös muutamia lehtileikkeitä kirjailijasta. Niitä ei lainata, mutta kirjastossa voi ottaa lehtileikkeistä kopiota tai niitä voi lukea kirjastossa.
Puolustusvoimat näyttää käyttävän UNTSOSTA nimitystä
YK:n aselevon valvontaoperaatio. http://www.mil.fi/rauhanturvaaja/operaatiot/me.dsp
Kurkistin myös Kielitoimiston sivuille, jossa on luettelo lyhenteistä. Untsoa en sieltä löytänyt, mutta vastaavanlaisia lyhenteitä kyllä enemmänkin
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#U .
Näyttäisi siis siltä, että on hyväksyttävää käyttää myös lyhennettä. Puolustusvoimat menettelee näin.
Kielitoimiston yhteystiedot ohessa
http://www.kotus.fi/yhteystiedot
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Mikäli et ole ns. jailbreikannut ipadiasi, ei sille pitäisi tulla viruksia, joten virustorjunnallekaan ei ole tarvetta. Kaikki Applen kaupassa olevat sovellukset ovat tiukasti valvottuja.
http://www.forbes.com/sites/timworstall/2012/06/04/apple-explains-why-i…
Hei,
ilmeisesti kirjaa ei ole muille kielille käännetty, ainakaan sitä ei tekijöiden nimellä löydy.
Konrad Most on kuitenkin julkaissut 1910 kirjan, joka on englantilaiselta nimeltään Training Dogs: A Manual. Tästä on olemassa ainakin italiankielinen käännös; L'addestramento del cane con particolare considerazione del cane poliziotto e da difesa individualmente e senza punizioni.
P. Mustapäältä Kootuista runoista ei suoranaisesti näyttäisi löytyvän runoa tällaisesta onnenhetkestä, ainoa runo jossa puhutaan tornista ja onnesta on Linna itäisellä maalla 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Linnustaja. Tämä on melko synkeä vanha balladi Raaseporin linnassa hirtetystä miehestä.
Netin tietolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki sarjan musiikki on Richard Grégoiren käsialaa. On silti mahdollista, että tuossa jaksossa 10 on soinut jokin klassinen valssi - vaikkapa Chopin - varsinaisen sarjaan sävelletyn musiikin lisäksi. Valitettavasti ei netistä tuntunut löytyvän sarjasta muita kuin ensimmäinen jakso, joten en pystynyt kuuntelemallakaan sulkemaan pois tätä mahdollisuutta. Jos nimittäin tämä valssi olisikin jokin "tunnettu" tapaus, nuotit siihen voisivat löytyä helpostikin.
Kanadalainen Grégoire näkyy tehneen paljon elokuva- ja televisiosarjamusiikkia, mutta ainakaan pikaisella etsimisellä en törmännyt näistä sarjoista tehtyihin nuottivihkoihin. Televisiosarjat eivät muutamaa maailmanhittiä lukuun...
Kangasalan kirjastoon on venäjän oppikirjoista Pora 1 ja 2 hankittu paketti, johon kuuluu kirja ja cd-levy. Molemmat ovat lainassa.
Joihinkin Pirkanmaan kirjastoihin on hankittu sekä erikseen kirjaa että pakettia. Halutessasi voit tehdä varaukset joko kirjaan tai pakettiin tai molempiin. Voit myös valita teetkö varauksen vain Kangasalan kirjaston vai koko Pirkanmaan Piki-kirjastojen kokoelmiin. Tietoa varauksista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Suomen kansallisbibligrafia Fennicasta ei löytynyt yhtään Jutikkalan kirjoittamaa kirjaa Sastamalasta. Sen kautta ei myöskään löytynyt kirjaa Sastamalan historiasta juuri kysymiltäsi ajanjaksoilta. Alla on luettelot Fennicasta ja kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyvistä Sastamalan historiaan liittyvistä kirjoista:
https://finna.fi
http://finna.fi
Kysymykseen vastatakseni käytin apunani kirjastojen yhteistietokantaa Melindaa. Melindan tarkennettu haku on hyvin kätevä tämän tyyppisissä kysymyksissä. Tarkennetun haun kenttiin voi esimerkiksi syöttää asiasanoja, joiden oikean muodon voi tarkistaa asiasanasto- ja ontologiapalvelu Fintosta (www.finto.fi). Kirjoitin asiasanakenttiin asiasanat ”viestintä” ja ”työhyvinvointi” sekä rajasin haun kieleksi englannin.
Sain hakutulokseksi yhdeksän viitettä:
Professional listening in the legal context / Sanna Ala-Kortesmaa.
Ala-Kortesmaa, Sanna, Tampere : Tampere University Press, 2015.
Professional listening in the legal context / Sanna Ala-Kortesmaa.
Ala-Kortesmaa, Sanna, Tampere : Tampere University Press, 2015 (Tampere : Suomen...
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tämän nimistä taiteilijaa. Voisiko Peters.-nimen lopussa oleva piste kertoa nimen olevan lyhennetty, ja että nimi olisikin esim. Peterson tai Petersson?
Helsingin Sanomien hs.fi/aikakone antoi nyt vastauksen kysymykseen: https://nakoislehti.hs.fi/f6fe3022-c582-4e80-8bdc-3006a4d030fc/4?q=
Helsingin Sanomien nro 278 1927 sivu 5 kertoo Toimi Helmisen surman jokseenkin yhtäpitävästi sukutarinan kanssa. (Kysyjän itsensä myöhemmin lähettämä tieto).
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. V.1920 jälkeistä aineistoa ja tekijänoikeuden alaista aineistoa voi käyttää vapaakappalekirjastoissa, kuten esim. Kansalliskirjastossa.
Lähes kaikkiin kouluihin Oulussa toimittaa ruoat Oulun Serviisi, jonka palvelutuontantopäällikkö Pauliina Värttö (p. 050 3448635) vastaa ruokalistoista. Ateriatuotantosuunnittelija Jani Hirvonen laatii käytännössä ruokalistat.
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä...
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
