Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Hei,
Suomen pankin Rahamuseon ylläpitämän Rahanarvolaskurin mukaan 12 DEM oli vuonna 1975 17,98 Suomen markkaa.
Rahanarvolaskuri löydät osoitteesta http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Lähetin kysymyksesi Helsingin pelastuslaitokselle sekä Kuurojen palvelusäätiölle. Helsingin pelastuslaitoksen vastaus: "Yleisissä tiloissa usein käytetty vilkkuja palosireenien lisäksi havainnollistamaan kaikille henkilöille paloilmoituksen perillemenoa. Yksittäisissä asuintiloissa on mahdollista asentaa kuulorajoitteisille tarkoitettuja palovaroittimia missä vilkkuvalo ja erilaisia värähtelytoimintoja palohälytyksen havaitsemiseksi."
Pirkanmaan pelastuslaitoksen oppaassa kerrotaan, että huonokuuloisille on tarjolla palovaroitinjärjestelmiä, jotka antavat palon havaitessaan hälytyksen ääni-, värinä- ja valosignaalilla. Lisätietoja ja ohjeistusta asiasta löytyy osoitteesta www.kuuloavain.fi. Kyseisessä osoitteessa ei kuitenkaan löydy...
Aivan tuommoista vertailua en löytänyt. Asiaa joutuu tutkimaan monesta eri lähteestä. Kenties vertailua voisi pyytää Kuluttajalehdeltä. https://kuluttaja.fi/yhteystiedot/
Yle uutiset on pyytänyt 2018 Autoliittoa laskemaan, mitä auton omistaminen maksaa. Alle 20 000€ maksavan auton:" Kustannukset nousevat noin 5 000 euroon vuodessa, jos huomioon otetaan auton arvonalenema. Viiden vuoden aikana kustannukset ovat laskelman perusteella bensiiniautolla noin 25 4000 ja dieselillä vajaat 26 700 euroa." Yle 27.1.2018 Nykyään kustannukset ovat varmasti nousseet tuosta.
Iltasanomien jutussa 2009 on vertailtu sen aikaisia autokuluja julkisen liikenteen käyttöön. "Jos asut alueella, jossa julkinen liikenne toimii hyvin ja luovut...
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/
Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannan mukaan voit kuunnella "Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas" -ohjelman jaksoja asiakaspisteissä. Kuunneltavissa on sarjan ohjelmia 19.12.2022 saakka. Kuunneltavissa ovat vain Yle Radio Suomi -kanavan lähetyksistä tallennettu tiedostot.
Listan asiakaspisteistä löydät alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/
Helmet-kokoelmasta löytyy vain vuodelta 1985 vain ylioppilasaineita ja reaalikoetehtävät. Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa on kuuntelukokeita, mutta luettelosta en löytänyt vuoden 1985 tehtäviä. Niitä kannattaa kuitenkin kysyä Kansalliskirjaston neuvonnasta. Ylioppilaslautakunta säilyttää vanhat kokeet, lautakunta@ylioppilastutkinto.fi.
Sukunimi-infon mukaan sana elfving on ruotsiksi sukapää vuoden 1865 sanakirjan mukaan. Nimi on yleisempi Ruotsissa kuin Suomessa, joten suvun alkuperään pitäisi tutustua tarkemmin ruotsalaislähteistä. Tietoja suvusta Suomessa löydät sukunimi-infon sivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/elfving.html
Helsingin kadunnimet 3 -kirjassa (1999) kerrotaan, että ”toimivan liikekeskuksen maineen hankkineelle Itäkeskukselle tarjoutui nimistön aihepiiriksi kuin itsestään keskiajalta tuttu kauppaliitto Hansa. Itämeren hansakaupunkien nimet näkyvät Itäkeskuksen ydinalueella.” ”Kun Itäkeskusta suunniteltiin, otettiin uuden liikealueen kadunnimien aihepiiriksi Hansaliitto, johon kuuluneet Itämeren kaupungit kävivät kauppaa myös Helsingin kanssa 1500- ja 1600-luvuilla.” (sivut 23 ja 51). Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen tiesi kertoa, että nimistötoimikunta on käsitellyt Tallinnanaukion nimeä vuonna 1977 ja nimi on tullut käyttöön 1980-luvun alussa. Muita hansakaupunkeihin liittyviä nimiä Itäkeskuksen alueella ovat...
Sanonta "Hanaa" tai "Hanat auki" tarkoittaa että laitetaan moottoriajoneuvolla, tässä tapauksessa moottoripyörällä kaasu täysille=mennään kovaa. Prätkähiiret myös joivat kotikaljaa joten ehkä tässä on myös haettu kaksoismerkitystä että kaljahanat auki?
Tietoa Pat Conroysta on esimerkiksi sivuilla
http://www.taiyin.net/conroy/bio.html
http://surfsc.com/scbooks/patconroy.htm
http://www.geocities.com/lowenstein1992/
http://europe.cnn.com/2000/books/news/11/17/pat.conroy.ap/
http://www.anythingsouthern.com/listing.asp?CategoryID=1388
suomenkielistä aineistoa ei ole löytynyt.
Puistola-opas jaetaan ilmaiseksi alueen kotitalouksiin.
Opas on ilmestynyt vuodesta 1978 lähtien ja sen vanhat numerot löytyvät sidottuna Puistolan kirjaston käsikirjastosta. Vanhoja numeroita on myös lainattavissa ja kirjaston kotisivulla on hakemisto oppaiden artikkeleista. Puistolan kirjaston sivulla on tietoa Puistolan alueen historian lähteistä, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/puistola/paikallishistoriaa/ Puistolan kirjastosta, 310 85 076 , kannattaa myös tiedustella, olisiko heillä vielä jaossa viimeisempiä numeroita.
Kannattaa tutustua Amnesty Internationalin kuolemanrangaistussivustoon
http://www.amnesty.org/en/death-penalty
Kuolemanrangaistuksesta löytyy tietoa suomeksi Suomen Amnestyn sivuilta http://www.amnesty.fi Kirjoita hakulaatikkoon kuolemanrangaistus
Kirjamateriaalia löytyy jonkin verran Helmet-hausta, esimerkiksi:
Silmä silmästä : kuolemanrangaistuksen historiaa / Terho, Sampo, 2007
Kun valtio tappaa.. : raportti kuolemanrangaistuksesta, 1989
Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti, 1981
Teoksessa Kun aika loppuu on Lars Björnen artikkeli Kuolema esivallan toimesta – kuolemanrangaistuksen historia:
Kun aika loppuu : kuolema historiassa / toimittanut Eero Kuparinen, 1999
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=...
Suomalaisia kirjailijoista on mm. Leena Lehtolainen julkaissut nuorten kirjat Ja äkkiä onkin toukokuu ( Tammi, 1976) ja Kitara on rakkauteni ( Tammi, 1981) alle 18-vuotiaana. Samoin Arto Melleri on kirjoittanut kirjat Meno-paluu ( 1970) ja Liftarien yö ( Kauppiaitten kustannus, 1973) alle 18-vuotiaana. Kuten myös Tittamari Marttinen lastenkirjan Kissa ja merimies (WSOY, 1982). Fantasiakirjailija Christopher Paolini sai kirjansa Eragon valmiiksi 18-vuotiaana. Samoin S.E.Hintonin Me kolme ja jengi sekä Francoise Saganin Tervetuloa ikävä kirjat valmistuivat kirjailioiden ollessa 18-vuotiaita.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Kirja löytyy mm. Åbo Akademin kirjaston kokoelmasta. Sitä voi mahdollisesti saada kaukolainana omaan kirjastoon. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen palvelu. Ota yhteys omalle kirjastolle ja tee kaukopalvelypyyntö kirjaan heidän kautta.
Kirja on myös luettavissa mikrokortilla Kansalliskirjastossa Helsingissä. Sitä ei saa kotiinlainaan.
Saksankielistä alkutekstiä ei ole. Schützin sävellyksen löysi kätköistään Harald Andersen, ja Asunta teki suomennoksen norjalaisen Magnus Brostrup Landstadin tekstiin, jonka Edvard Evers ruotsinsi ja joka on nykyisessä suomenruotsalaisessa vk:ssa nro 8. Laulun teksti alkaa säkeistöstä 2. Riikinruotsalaisessa numero on 424 ja siellä säkeistöt ovat ilmeisesti viimeisimmän muokkaajan jäljiltä eri järjestyksessä. Sävellyksen ja tekstin yhdistäminen johtuu siitä, että runomitta on sama kuin Schützin säveltämässä, jonka tekijästä ja sisällöstä ei ole tietoa, tai se saattaisi olla yksi psalmiparafraaseista? Jos siis tekstin alkuperästä halutaan tieto, niin tekijä on M.B.Landstad ja vuosi 1861, ruotsintaja E.Evers 1902. Ja sitten Asunta joskus 50-...
Ei valitettavasti löydy. Hämeenlinnan kirjastossa on kappale cd:llä ja DVD:llä, mutta ei nuottina:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_W…
Suomen kansallisdiskografia Violakaan ei nuottia löydä, joten vaikuttaa siltä, ettei kappaleesta ole olemassa julkaistua nuottia:
https://finna.fi
Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Tilastokeskuksen kirjaston mukaan tällaista tietoa ei tilastoida, eikä asiaa muutakaan kautta valitettavasti saatu selville.
Voit tehdä varauksen Anders-verkkokirjaston kautta: https://anders.verkkokirjasto.fi/web/arena Sivuilta löytyy ohje:
Kirjaudu verkkokirjastoon.
Kirjoita hakuruutuun lehden nimi, esimerkiksi Mobilisti. Klikkaa Hae -nappia.
Kun hakutulos aukeaa ruudulle, klikkaa lehden nimeä.
Tarkista lehden haluamasi numeron saatavuus. Saatavuus-kohdassa lehden eri numerot on jaoteltu vuosittain. Klikkaa haluamaasi vuosilukua, niin saat näkyviin lehden numerot ja jokaisen numeron alapuolella on sininen varaa-painike. Klikkaamalla vuosi : numero -linkkiä voit vielä tarkistaa numeron saatavuuden.
Klikkaa sen jälkeen Varaa-nappia oikean lehtinumeron kohdalla.
Valitse Noutopaikka-ruutujen avulla noutopaikka. Ylempään ruutuun valitaan kunnan- tai...
