Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
Tällaisia juoruja on liikkunut monestakin julkisuuden henkilöstä aika ajoin foorumeilla, joilla kenenkään ei tarvitse puheistaan vastuutaan kantaa. Missään uskottavassa lähteessä ei tietääkseni ole asiaa käsitelty saati esitetty todisteita. Oli miten oli, myöskään julkisuuden henkilöiden seksuaalinen suuntautuminen ei kuulu asioihin, joita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ryhtyy arvailemaan.
Heikki Poroila
"Joriini" on Suomessa perinteisesti käytetty nimitys perinteiselle, punaiselle tarhadaalialle (Dahlia hortensis). Sen pitkänomaiset mukulat muistuttavat joskus pulleita sormia tai varpaita. Nimi "joriini" tulee todennäköisesti kasvitieteilijä Johann Gottlieb Georgin sukunimestä, jota on venäjän kielessä käytetty myös daalian nimenä (georgín).
Mausteinkiväärin (Zingiber officinale) syötävä maavarsi muistuttaa jossain määrin daalian mukuloita, mutta kasvit eivät ole läheistä sukua toisilleen.
Heikki Poroila
Laulu on Neilikka-yhtyeen Arkinen laulu rakkaudesta vuodelta 1978. Sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta numerosta 23. Muistit sanat lähestulkoon oikein. Muistamasi kohta menee tarkalleen näin: .. .sinua pyytäisin asumaan taloni sokkeloihin...
Euroviisujen säännöissä (https://eurovision.tv/about/rules) edustuskappaleelle annetaan ehdoksi se, että sen on oltava uusi eli että sitä ei ole julkaistu ennen edellisen vuoden syyskuun ensimmäistä päivää. Lisäksi kappaleen sisällön, keston ja esittämisen suhteen säännöissä on joitakin määräyksiä (mm. sanoitus ei saa sisältää kirosanoja, esitys saa kestää korkeintaan kolme minuuttia ja lavalla saa olla korkeintaan kuusi esiintyjää).
Kappaleen kotimaata ei ole määritelty, eikä sitä ehkä voi kovin helposti tehdäkään. Nykyaikana ammattisäveltäjät ja -sanoittajat työskentelevät kansainvälisesti, ja esimerkiksi Saara Aallon viime vuoden edustuskappale Monsters syntyi Aallon itsensä, ruotsalaisten Linnea ja Joy Debin ja englantilaisen Ki...
Nato perustettiin 1949 yhtenä perusteenaan puolustautua Neuvostoliiton laajentumisen uhkaa vastaan. Vuonna 1948 solmittu Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus käytännössä esti voimassaolonsa ajan Suomen liittymisen tällaiseen liitoutumaan.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017
Ruotsi on onnistunut pysyttelemään sotien ulkopuolella yli 200 vuotta. Sveitsin puoluettomuuden taustaa on etsitty 1500-luvulta asti ja kansainvälisesti se vahvistettiin Wienin kongressissa 1815. Irlannin etuna on syrjäinen sijainti. Itävalta oli toisen maailmansodan jälkeen vuosia jaettuna voittajavaltioiden valvontavyöhykkeisiin. Hankalan pattitilanteen ratkaisuksi maa julistautui puolueettomaksi ja kieltäytyi sotilaallisista...
Kari Tuomisaari on sanoittanut kappaleen "Long tall Sally" suomeksi nimellä "Rehtorin luiseva Salli". Long tarkoittaa pitkää ja tall pitkää tai kookasta ja Sally on naisen nimi.
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Tässä muutamia vanhempia oppaita lasten kasvatukseen (kyseisiltä tekijöiltä saattaa löytyä muitakin kasvatusoppaita):
Gordon Thomas, Viisaat vanhemmat (alkuperäinen painos 1970):
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=%22viisaat+vanhemmat%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22
Koch Jaroslav, Onnellinen lapsi: Vauvaikäisen kotikasvatus (alkuperäinen painos 1976):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22onnellinen+lapsi+%3A+vauvaik%C3%A4isen+kotikasvatus%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Makarenko A.S., Lasten kotikasvatus (1950):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lasten+...
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Tekijänoikeus on voimassa kirjailijan eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Sata vuotta sitten ilmestyneen kirjan tekijänoikeudet saattavat olla vielä voimassa, jos kirjailija on elänyt vielä vaikkapa 1960-luvulla.
Teoksen suoja-ajan päättymisen jälkeen tekstiä saa käyttää vapaasti eli sen voi myös suomentaa. Kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei teosta ole suomennettu koskaan aiemmin, koska kääntäjällekin muodostuu oma tekijänoikeutensa.
Tietoa tekijänoikeuksista löytyy Sanaston sivuilta.
Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/
Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa:
https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Varsinaista elämäkertaa ei netistä varmaankaan löydy, mutta hänen kustantajansa Gummeruksen sivuilta löytyy tietoa kirjailija Simo Hämäläisestä: http://www.gummerus.fi/ kohta Kirjailijat.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan William Jamesilta on suomennettu kahdeksan teosta: http://finna.fi . Ne löytyvät klikkaamalla "haku"-painiketta, valitsemalla hakutyypiksi "tekijä" ja kirjoittamalla ruutuun hakusanaksi "James, William". Viitteitä tulee kahdeksan, ja klikkaamalla numeroa "8" näkee teosten luettelointitiedot. Alkuperäisteokset ovat englanninkielisiä; suomennettu on myös "Den religiösa erfarenheten i dess skilda former" -teoksennimeä vastaava alkuteos "The varieties of religious experience" . - Kirjailijan teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Tyko Brahen kirjoituksia on säilynyt, latinan kielellä. Käännöksiä Brahen kirjoituksista on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa yksi ruotsiksi,
Brahe, Tycho, Ur Tycho Brahes brevväxling / från latinet av Wilhelm Norlind. Lund , 1926 . Lisäksi teoksessa
Cardozo, Benjamin Nathan, Selected writings of Benjamin Nathan Cardozo : The choice of Tycho Brahe / edited by Margaret E. Hall. New York (N.Y.) : Fallon , 1947 lienee Brahen tekstiä. Nämä teokset löytyvät siis Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Sinun kannattaa käydä siellä ja kysyä myös apua neuvonnasta. Jos Brahen teoksia mahdollisesti olisi suomennettuna esim. valikoimateoksissa, joiden sisältöä ei vielä olisi erikseen ole luetteloituna, tai Tycho Brahea käsittelevissä...
Netistä ei tätä tietoa löytynyt, myöskään yleisen kirjaston lähteistä en onnistunut ketjuja löytämään. Otin yhteyttä Urheilukirjastoon, sieltä vastattiin, että nämä tiedot pystyy heidän kokoelmansa lähteistä kokoamaan. Se vaatii kuitenkin niin paljon työtä, että tiedonhaku kirjaston puolesta on maksullinen. Sinun kannattaisi käydä Urheilukirjastossa ja tutkia, millä tavalla parhaiten pystyt saamaan tiedot, itse etsimällä vai maksullisella tiedonhaulla. Urheilukirjasto on yleisölle avoin kirjasto, sen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976 .
Kirja on Mette Newthin kirjoittama Pimeä valo (Tammi 1998). Norjankielisen alkuteoksen nimi on Det mörke lyset. HelMet-verkkokirjaston sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1426849__Spime%C3%A4%20val… on tiedot tämän nuortenkirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla.
Richard Linklaterin vuoden 1995 elokuva Before sunrise ja sen DVD-julkaisu löytyvät tietokannoista suomenkielisellä nimellä Rakkautta ennen aamua. Se on saatavilla useista kirjastoista eri puolilta maata. Myös Uudenmaan maakuntakirjastossa Porvoossa sitä on (http://porsse.porvoo.fi/Porsse?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=13789612…). Kaukolainatilausta tehtäessä ei tarvitse tietää, missä kirjastoissa pyydettyä aineistoa on - sen voi jättää oman kirjastonsa kaukopalvelun huoleksi.
http://www.elonet.fi/title/ek3iox/
http://www.imdb.com/title/tt0112471/?ref_=fn_al_tt_1
