Hei,
näissä teoksissa on tietoa nimenomaan kiinteistöosakeyhtiötä, yrityksen perustamista ja toiminnan kannalta keskeistä lainsäädäntöä koskien.
Furuhjelm: Yhtiöjärjestysmallit (2011)
Suulamo: Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli (2014)
Tomperi: Yritysverotus ja tilinpäätössuunnittelu (uusin painos vuodelta 2018, vanhempiakin painoksia saatavana)
Villa: Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö (2018)
Yrityksen perustamisopas (2017)
Asunto-osakeyhtiölaki (2016)
Asunto-osakeyhtiölaki, kommentaari (osat 1-3)
Airaksinen: Osakeyhtiölaki (2010)
Verkon kautta on vapaasti luettavissa pari opinnäytetyötä, jotka voivat olla myös hyödyllisiä
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72865/Onkamo_Niina.pdf?se…
https://www.theseus....
Kirsi-Marja Niskasen teos Lätkäjätkiä kertoo 13-vuotiaasta Aatusta. Aatu pelaa jääkiekkoa Karhut-joukkueessa ja kirjassa seurataan joukkueen poikien arkea. Joukkueen tavoitteena on päästä uuteen sarjaan ja voittaa tulevassa turnauksessa ruotsalaisjoukkue Djurgården.
Nykyisistä kansanedustajista löytyy luettelo ikäryhmittäin. 1980-luvulla syntyneitä on jo 33 (16,5 %):
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex8230_Kansanedustajien%20ik%C3%A4rakenne.aspx
Ensimmäiset 80-luvulla syntyneet tulivat ehkä valituiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Samanlaista ikäryhmäjakoa ei heistä löytynyt. Kukaan heistä ei liene kuitenkaan ensimmäinen, koska kansanedustajat aloittavat työnsä yhtä aikaa. Tässä linkki luetteloon vuoden 2003 kansanedustajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden_2003%E2%80%932007_kansanedustajista
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku....
Katkelma on Arthur Rimbaud'n runosta Le Bateau ivre (1871).
"J'aurais voulu montrer aux enfants ces dorades
Du flot bleu, ces poissons d'or, ces poissons chantants."
Saat sähköpostiisi Einari Aaltosen ja Kaarlo Sarkian suomennokset etsimästäsi kohdasta. Runon on suomentanut myös Tuomas Anhava.
https://www.poetica.fr/poeme-1906/arthur-rimbaud-le-bateau-ivre/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Valituilta paloilta ilmestyi 80-luvulla parikin paksua selittämättömille ilmiöille omistettua kirjaa (Tiedon rajamailla ja Mysteerien maailma), mutta kysymyksessä mainittuja aiheita ei käsitellä niistä kummassakaan. Sitä vastoin 70-luvun puolella julkaistussa Uskomatonta mutta totta -kirjassa nämä ovat mukana.
Lademannin Mystiikan maailma -sarjassa ilmestyneessä kirjassa Kummittelu on niin ikään artikkeli molemmista aiheista, sekä Maria Pereiran keittiön lattiaan Belmezin kylässä ilmestyneistä kasvoista (Kasvojen talo, luvussa Kaameat kummitukset) että Ash Manorin kummituskartanosta Sussexissa ja Ballechin Housesta Skotlannin Ylämaalla (luvussa Kummitukset ja niiden metsästäjät).
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä ja Edit Polónin lastenlaulu Pieni Eino (Lilla Lasse, 1890).
Laulu sisältyy esimerkiksi Aarne Porkon toimittamaan nuottijulkaisuun Lasten oma laulukirja : Sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (1972).
Julkaisun saatavuuden omalla verkkokirjastoalueellanne voitte tarkistaa täältä: https://finna.fi/Record/keski.103181
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://runeberg.org/sjungmamma/1/0008.html
Jalankulkijoita ovat kävelijöiden lisäksi muun muassa potkulautailijat, pyörätuolin käyttäjät, rullaluistelijat, lastenvaunujen kanssa tai suksilla liikkuvat. Jalankulkijoiden tulee noudattaa jalankulkijan liikennesääntöjä sekä käyttää kävelijöille tarkoitettua paikkaa liikenteessä. Jalankulkija on myös pyörää tai mopoa taluttava sekä jalankulkua avustavan tai korvaavan laitteen käyttäjä.
Kävelijän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Toisten tienkäyttäjien toimintaa on ennakoitava ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi.
Jalankulkijoiden kohtaamisesta todetaan Liikenneturvan verkkosivuilla: "Laki ei ota kantaa siihen, miten jalankulkijoiden keskinäiset...
Samantyyppinen kysymys on esitetty palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivina-pidettiin-oppikoulun-paasyko…
Vastauksessa sanotaan mm. näin:
"Oppikoulun pääsytutkinnoissa tehtävät olivat siis joko kokonaan tai osittain kouluhallituksen antamia tai kunkin koulun itse laatimia."
Kansallisarkiston Arkistojen portista löytyy Oppikoulut-osio. Siellä sanotaan näin:
"Valtiollisten oppikoulujen sekä monien yksityisten koulujen arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Uudempien kunnallisten oppikoulujen arkistot löytyvät sen sijaan kuntien keskusarkistoista tai ko. koululta. Monien ensin valtion tai yksityisten perustamien ja sittemmin kunnallistettujen koulujen aineistoja säilytetään siis kahdessa...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kalevalassa ei ole omistettu kokonaisia runoja koirille tai kissoille. Molemmat mainitaan ohimennen siellä täällä, usein vertauskuvallisesti.
Koira mainitaan ainakin runoissa 8, 12, 17, 18 ja 27. Vuoden 1835 Vanhassa Kalevalassa runossa 7 oli mukana koira-aiheita, joita ei ole vuoden 1849 Kalevalassa.
Kissa mainitaan runoissa 23, 39 ja 43.
Runoja voi lukea ja niistä tehdä sanahakuja Avoimessa Kalevalassa.
Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt.
Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista:
"Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27)
Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan:
"Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261)
Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
Esimerkiksi Malmin kirjastosta voit varata Tietokonehuone 3, jonka maksimikäyttöaika on kolme tuntia. Huoneessa on varusteena asiakastyöasema. Työhuoneen voi varata Varaamon kautta : https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/314Rikhardinkadun kirjastossa on työhuone Tyko, jonka voi varata korkeintaan kolmeksi tunniksi. Työhuoneen varusteluihin kuuluu kiinteä tietokone. Huoneen voi varata Varaamo-palvelun kautta Tilavarauspalvelu (hel.fi).Töölön kirjastossa on lainattavia kannettavia tietokoneita, joiden käyttöaika on 0,5 - 4 tuntia. Kannettavan tietokoneen lainaamiseen tarvitse voimassaolevan kirjastokortin. Kannettavassa tietokoneessa on vain LibreOffice -ohjelmisto. Koneella voi työskennellä vaikka kirjaston lukusalissa....
Sopivaa runoa voisi etsiä esim. seuraavista kokoelmista, joihin on koottu isovanhemmuudesta ja lapsenlapsista kertovia runoja:
Onnellinen päivä : runoja lapsista (Gummerus, 2013)
Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat, 2008)
Runo puhuu lapsesta (Kirjapaja, 1984)
Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta.
Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.
Elämä on arvoitusta -laulun sanat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto,...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -sarja
Gravel, Elise: Olga-sarja
Griffiths, Andy: Maailman paras puumaja -sarja
Lee, Bacon: Viimeinen ihminen
Parvela, Timo: Melkein mahdoton tehtävä -sarja
Taylor, Thomas: Aaveranta -sarja
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoista nauttiva voisi pitää esimerkiksi Kaari Utrion, Kristiina Vuoren, Laila Hirvisaaren tai Paula Havasteen historiallisista romaaneista. Mestertonin Hovimäki-sarja voisi toimia myös.
Kirjavinkit-sivustolla hakusanoilla historialliset romaanit ja 1500-luku tulee hakutuloksissa hyvinä vinkkeinä Havasteen lisäksi mm. Hilary Mantelin Suripalatsilla alkava Cromwell-sarja ja Maggie O'Farrellin teoksia. Vinkeissä esiin nouseva Anneli Kannon Rottien pyhimys voisi olla myös erinomaista luettavaa. Kirjavinkkeihin pääsee tästä linkistä.
Vinkkejä historiallisista romaaneista on tiedusteltu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, oheisista linkeistä pääset tarkastelemaan aiempia vinkkilistoja ja...
Veikko Huovisen teos Puukansan tarina on käännetty englanniksi (Tale of the forest folk , translated by Tim Steffa, 1994). Teoksessa Finnish short stories (translated by Inkeri Väänänen-Jensen with K. Börje Vähämäki, 1982) on englanninnos Huovisen novellista Onko tukka kauniisti (Is my hair beautiful?). Novelli on teoksesta Rasvamaksa (1973).
Veikko Huovisen teoksia ei ole käännetty lainkaan italiaksi tai ranskaksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Kansallisbibliografia Fennica
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun...
