Puoliranskalainen sidos tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan nahkaselkäistä ja -kulmaista kirjansidosta. Kirjakauppa Adlibriksen sivulla se määritellään näin: "selkä ja mahdollisesti myös kulmat nahkaa, laadukas sidos."
Ilmeisesti nimellä ei ole syvempää merkitystä. Sanaleikki syntyi Kaurismäen ja Antti Lindqvistin keskustelussa, ja nimi innosti tekemään elokuvan. Kaurismäki väitti aikoinaan pyrkivänsä elokuvassa järjettömyyden kohottamiseen taiteeksi. Luultavasti nimi on osa elokuvan laskelmoitua järjettömyyttä.Lähteet:https://seura.fi/tv/calamari-union-komedia-sai-alkunsa-ja-nimensa-sanaleikittelysta/https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100394
Kysymykseenne ei voi antaa haluamaanne vastausta, sillä noin suppean listan laatiminen tuottaa sattumanvaraisen, mahdollisesti yksilöllisiin makumieltymyksiin ja/tai puhtaasti myyntitilastoihin perustuvan tuloksen, joka ei ehkä tuo esiin edes musiikin lajin tyypillisimpiä piirteitä.
Musiikin hakuteokset sisältävät hakemistanne aiheista artikkeleita, joissa myös mainitaan tyylisuuntien keskeisiä edustajia:
Suomalaisista hakuteoksista voi suositella esim. yleisiä musiikin tietosanakirjoja (Suuri musiikkitietosanakirja, 1989-1992 ja Otavan iso musiikkitietosanakirja, 1978-1980), joista teosten iästä huolimatta saa perustietoja aiheista) sekä erityisesti v. 1992 ilmestynyttä teosta 'Populaarimusiikin tyylisuunnat' / Risto Rauhala, joka...
Katselu- ja kuvakirjoja pienelle pojalle(ikä 2,6v.)
Antti-kirjat, Tomppa-kirjat, Teemu-kirjat, Riku-kirjat ja
Mikko Mallikas-kirjat. Hauskoja katselukirjoja ovat myös Puppe-kirjat, joissa lasten rakastamia avattavia luukkuja. Yksittäinen kiva kirja on Pikku toukka paksulainen. Puuha-Pete kirjoja löytyy kyllä kirjastoista monenlaisia versioita (myös videoita ja DVD-elokuvia) Kuvatietokirjoja esim. Rekkoja ja traktoreita, Pienten oma eläinkirja. Kannatan lämpimästi matkaa lähikirjastoon eli Hakunilan kirjastoon, jossa asiantunteva henkilökunta kyllä auttaa aineiston etsinnässä. Mikäli aineistoa ei ole paikalla, sitä voi varata eikä lastenaineiston varauksista mene varausmaksuja. Käytettävissä on näin koko pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Voisiko kyseessä olla runo/värssy, joka alkaa Surren seisoo kotikoivut,valittavat vainiot,armas astuja on poissa, uurastaja uupunut.
Löysin tuon ihan Googlen avulla ja viittauksen Sydän-Hämeen Lehteen 4.10.2007. Itse värssyä ja tekijää en saanut kaivettua esille.
Laitan kysymyksen kirjastonhoitajille tarkoitetulle tietolistalle, josko joku muu löytäisi tekijän.
Täällä Tampereella on viety hyvin runoja alkusäkeen mukaan rekisteriin, mutta en löytänyt tuota vapaanimekehaulla meidän rekisteristäkään.
Kunnilla on sopimus Gramexin ja Teoston kanssa musiikin julkisesta esittämisestä kunnan tilaisuuksissa, mutta tämä sopimus ei koske äänikirjoja eli luettuja tekstejä. Tekijänoikeuslain 21§:n nojalla on sallittua esittää ei-kaupallisissa tilaisuuksissa mm. tekstin lukemista, kunhan se ei ole tilaisuuden pääasia. Jos kirjaston järjestämässä tilaisuudessa äänikirjojen kuunteleminen ei ole pääasia, tähän pykälään voidaan vedota.
Samainen 21§ antaa kouluille vielä suuremmat valtuudet. Ensimmäisen momentin mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti opetuksen yhteydessä, kunhan se ei ole näytelmä- tai elokuvateos. Jos äänikirjan sisältönä ei ole näytelmä, sen saa siis vapaasti esittää opetuksen yhteydessä. Kysymys siitä, onko kirjaston...
Ainakin vuoden 1937 Sinisen kirjan mukaan liike on toiminut Vammalassa. Tuolloin sen omistajana oli A. Sylvänne, johtajana E. Sylvänne.
Olisiko A. Sylvänne Albert Sylvänne, joka toimi aikanaan Vammalan seudun voima (nykyinen nimi)-seuran puheenjohtajana?
Löytyisikö liikuntavälineteollisuutta käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista tietoa Sylvänteestä?
Turunen, Markku: Pitkä latu : legenda suksesta. Maahenki, 2015.
Pajala, Vuokko: Sai hiihtävä hikensä. Artikkeli lehdessä Pellervo 2/1994.
Alla olevalta Kolumbuksen (kuuluu nykyään Elisaan) sivulta löytyy Vammalan lakkautettujen yritysten tiedoista, että Sylvänteen urheiluliike on lakkautettu 31.7.1981, ja että omistajan nimi oli tuolloin Matti Järvelä:
http://www.kolumbus.fi/drillsoft/...
Kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla kollega arveli, että kyseessä voisi olla kirja "Saturetki: 80 eläinsatua" vuodelta 1988. Kirjaan sisältyvät sadut nimeltä Kastehelmi sekä Kaskas Kanadassa. Kirjan sadut on myös aiemmin julkaistu kokoelmassa nimeltä "100 eläinsatua", jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1978.
--
Hei! Pahoittelen vastauksen viipymistä juhannuspyhien johdosta. Valitettavasti täällä Lahden kaupunginkirjastossa emme saaneet vielä selville, mikä satukirja voisi olla kyseessä. Olen välittänyt kysymyksen valtakunnalliselle kirjastojen sähköpostilistalle, josko joku siellä keksisi, mistä kirjasta on kyse.
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös...
Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori...
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka...
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Dorff-nimeä ei mainita nimistöntutkija Pirjo Mikkosen artikkelissa Suomen ruotusotamiesten lisänimistä, joka tosin käsitteleekin suomalaisia, ei ruotsalaisia sotilasnimiä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Nimestä on keskusteltu ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla:
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67415.0
Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää seikkailevat Sirkka Valkola-Laineen säveltämässä ja sanoittamassa musiikkisadussa "Seikkailu karamellitehtaassa". Satu alkaa laululla: "Tehtaassa pyörät pyörii ja kone suklaata valmistaa".
Nuottia tähän musiikkisatuun en löytänyt, mutta se on tallennettu vuonna 1960 äänilevylle, jossa toisena kappaleena on "Pieni veturi" (Musiikki Fazer, Decca-Pekka DP2004). Sadun esittävät Maininki Sippola-Wilska, Kaija Aho, Ossi Runne ja Satulaulajat sekä orkesteri, jota johtaa Ensio Kosta. Tämä äänilevy löytyy Kansalliskirjastosta, mutta musiikkisatu näyttää tällä hetkellä löytyvän myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=r7JTLCKeHqc) ja Spotifysta.
Decca-Pekka oli levymerkki, jolla...
Euroviisujen säännöissä (https://eurovision.tv/about/rules) edustuskappaleelle annetaan ehdoksi se, että sen on oltava uusi eli että sitä ei ole julkaistu ennen edellisen vuoden syyskuun ensimmäistä päivää. Lisäksi kappaleen sisällön, keston ja esittämisen suhteen säännöissä on joitakin määräyksiä (mm. sanoitus ei saa sisältää kirosanoja, esitys saa kestää korkeintaan kolme minuuttia ja lavalla saa olla korkeintaan kuusi esiintyjää).
Kappaleen kotimaata ei ole määritelty, eikä sitä ehkä voi kovin helposti tehdäkään. Nykyaikana ammattisäveltäjät ja -sanoittajat työskentelevät kansainvälisesti, ja esimerkiksi Saara Aallon viime vuoden edustuskappale Monsters syntyi Aallon itsensä, ruotsalaisten Linnea ja Joy Debin ja englantilaisen Ki...
Tommy Tabermannin runo Palavaan taloon on kokoelmasta Sallittu hedelmä (1994 ja 1998). Runo sisältyy myös teokseen Elämä on kaunis : runoja, säkeitä ja värssyjä muistoksi, kiitokseksi ja omaksi iloksi (toimittaneet Sinikka Pellinen ja Soile Tapola, 1994).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
