Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin...
Etsimäsi Anna-Mari Kaskisen runo on nimeltään Kallion mänty ja se alkaa "Ei ole multaa hennoille juurille".
Voit lukea runon teoksista Runometsä : kauneimmat lastenrunot (2005) ja Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja (2007).
https://finna.fi/Record/helmet.1741698
https://finna.fi/Record/helmet.1834320
https://www.helmet.fi/fi-FI
"Hyvä Veli" on ollut alun perin nimenomaisesti kirjeenvaihtoon kuulunut tapa puhutella vastaanottajaa, kun on tarvittu muodollista tuttavallisempaa ilmausta. Suomalaisessa perinteessä "rakas"-sanaa on käytetty vain niin sanotusti tositarkoituksessa, hyvin läheisten tai sukulaisten välisessä kirjeenvaihdossa, eikä englantilaisen kielialueen "Dear..."-aloitus siksi sovellu kovinkaan hyvin suomalaiseen tunneilmastoon. "Veli"-sanan käyttöön voisi ajatella päädytyn vaikkapa siksi, että on haluttu ilmaista jonkinlaista henkistä sukulaisuussuhdetta ilman tarpeetonta tunteilua. Per T. Ohlssonin kirjassa Albert Bonnier ja hänen aikansa kuvataan Bonnierin ja Zacharias Topeliuksen välisen kustantaja–kirjailija -suhteen kehkeytymistä...
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa laajasti kotimaiseen elokuvaan liittyvää arkistoaineistoa, myös käsikirjoituksia osana oheisaineistokokoelmaansa.
Kotimaisten elokuvien käsikirjoituksia on mahdollista tutkia KAVIn kirjastossa Helsingissä. Koska käsikirjoitukset tilataan erillisestä päätearkistosta, kannattaa aineistoista kiinnostuneen olla hyvissä ajoin ennalta yhteydessä kirjastoon saatavuuden varmistamiseksi sekä tilauksen tekemiseksi. KAVI ei valitettavasti toimita käsikirjoituksia kaukopalveluna muualle.
Veroasioista tietoa löytyy Verohallinnon sivustolta vero.fi.
Sivulla Sometulot on tieto, että jos saa ulkomaiselta sivustolta tuloja henkilöasiakkaana, verot maksetaan Suomeen.
Mikäli toimii osakeyhtiön alla, ohjeet löytyvät tältä sivulta, mutta tässäkin tapauksessa verot maksetaan Suomeen.
(viitattu 14.6.2023)
Jos tarkoitat Salamanterin eli Juhani Pohjanmiehen säveltämää ja Unto Koskelan sanoittamaa "Kuubalaista serenadia", siihen on tehnyt espanjankielisen sanoituksen Joaquin Martinez eli Ronnie Kranck. Tämä sanoitus sisältyy nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Serenata cubana = Kuubalainen serenadi" (Fazer Musiikki, 1963; Fazer FM4237). Nuotissa on laulun suomen- ja espanjankieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Suomenkielisin sanoin laulu sisältyy moniin nuotteihin, esim. "Suuren toivelaulukirjan" osaan 1.
Ronnie Kranckin sanoitus on julkaistu myös laulujen sanoja sisältävässä vihkosessa "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osassa 58 (Fazer, 1964, s. 46)....
Bandicoot on alun perin englantiin mukautettu laina telugun kielen sanasta pandikokku, joka tarkoittaa jotakuinkin "sikarottaa". Sillä viitattiin alun perin useampaan Etelä-Intiassa elävään intianrotta- ja lyhythäntärottalajiin. Sanaa alkoivat käyttää pussimäyristä Australiaan asettuneet eurooppalaiset 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, koska ne muistuttivat ulkoisesti intianrottia. Myöhemmin termillä on viitattu myös pussikaniineihin.
Sana esiintyy Australian slangissa yleensä surkeutta tarkoittavissa ilmauksissa kuten as miserable as a bandicoot. Coolina voi ehkä pitää videopelihahmo Crash Bandicootia, jonka mukaan nimettiin myös eräs sukupuuttoon kuollut pussimäyrälaji.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/...
Etsitty runo on alun perin Pohjajäätä-kokoelmassa vuonna 1952 julkaistu Kasvu. Muistellut säkeet ovat runon alusta: "Kivet minuun singotut / jäi minuun."
Sanasto on julkaissut ohjeet tekijänoikeuksien huomioimisesta kuolinilmoituksissa. Asia tiivistynee hyvin oheisessa kappaleessa: "[K]irjallisuuden julkaisemiseen kuolinilmoituksissa tulee hankkia lupa ja käyttö on korvattava alkuperäistekijälle tai tekstin oikeudenhaltijalle. Runo tai tekstikatkelma tulee julkaista alkuperäisessä muodossaan ja runon muunteluun tai lyhentämiseen tarvitaan aina lupa tekijältä. Tekijän nimi tulee ilmoittaa runon tai tekstikatkelman yhteydessä." Tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta tekijän kuolemasta, joten tämä ehto ei täyty vuonna 1966 kuolleen Hilja Haahtin kohdalla.
Sanasto.fi. Näin huomioit tekijänoikeudet kuolinilmoitusta laatiessasi, 30.5.2022.
Wikipedia.fi. Hilja Haahti.
Ilmeisesti nimellä ei ole syvempää merkitystä. Sanaleikki syntyi Kaurismäen ja Antti Lindqvistin keskustelussa, ja nimi innosti tekemään elokuvan. Kaurismäki väitti aikoinaan pyrkivänsä elokuvassa järjettömyyden kohottamiseen taiteeksi. Luultavasti nimi on osa elokuvan laskelmoitua järjettömyyttä.Lähteet:https://seura.fi/tv/calamari-union-komedia-sai-alkunsa-ja-nimensa-sanaleikittelysta/https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100394
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa musiikin aikakausista:
- Musiikkikirja
- Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
- Schnoor, Hans: Sävelten taide.
Lisäksi kannattaa tutustua Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi
Bengt-Åke Crasilla on kotisivut osoitteessa: http://home8.swipnet.se/~w-85977/cras/index.html Bengt-Åke Crasista ei löytynyt suomenkielisiä internet-sivuja. Hänestä ei ollut tietoa myöskään suomenkielisissä kirjailijahakemistoissa.
Stig Larssonin näytelmästä "Komedin I" löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) tasan yksi ruotsinkielinen kappale, Tapiolan kirjastosta.(Stockholm;Norstedt,1989,334s.)
Pohjolan Suuresta Kirjakaupasta:http://www.adlibris.com/fi/
teos löytyy taas tanskankielisenä.
Helsingin Teatterikorkeakoulun kirjastosta ei myöskään löytynyt viitteitä että teos olisi käännetty suomeksi.
Valitettavasti näytelmä ei tällä hetkellä ole saatavilla suomenkielisenä käännöksenä.
Ennakkovarauksia ei ikävä kyllä voi tehdä aineistosta, jota ei HelMet-tietokannassa vielä näy. Kirja kyllä varmastikin hankitaan kokoelmiin, joten tilannetta kannattaa seurata; heti, kun HelMetissä näkyy yksikin nide jonkin kirjaston kokoelmassa, varauksen voi tehdä.
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Ainakin vuoden 1937 Sinisen kirjan mukaan liike on toiminut Vammalassa. Tuolloin sen omistajana oli A. Sylvänne, johtajana E. Sylvänne.
Olisiko A. Sylvänne Albert Sylvänne, joka toimi aikanaan Vammalan seudun voima (nykyinen nimi)-seuran puheenjohtajana?
Löytyisikö liikuntavälineteollisuutta käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista tietoa Sylvänteestä?
Turunen, Markku: Pitkä latu : legenda suksesta. Maahenki, 2015.
Pajala, Vuokko: Sai hiihtävä hikensä. Artikkeli lehdessä Pellervo 2/1994.
Alla olevalta Kolumbuksen (kuuluu nykyään Elisaan) sivulta löytyy Vammalan lakkautettujen yritysten tiedoista, että Sylvänteen urheiluliike on lakkautettu 31.7.1981, ja että omistajan nimi oli tuolloin Matti Järvelä:
http://www.kolumbus.fi/drillsoft/...
Näyttäisi siltä, ettei kyseisiä artikkeleita tai niiden tiivistelmiä ole saatavissa verkossa. Tein lukuisia hakuja sekä Helsingin yliopistossa että kaupunginkirjastossa käytettävien tietokantojen avulla tuloksetta.
Yliopiston puolella muiden muassa tietokannat PubMed, EBSCO ja PsycARTICLES antavat muutamia tuloksia kummaltakin kirjoittajalta, joiden joukossa ei kuitenkaan ollut etsimiäsi artikkeleita.
Kaupunginkirjastossa käytettävistä tietokannoista WorldCat antoi tuloksen, jonka mukaan kyseiset artikkelit ovat saatavissa fyysisinä kappaleina amerikkalaisissa yliopistokirjastoissa, toinen Floridassa ja toinen Utahissa. Helsingin yliopiston kirjaston Nelli-portaalista pääset tutkailemaan WorldCatia ja artikkelien saatavuustietoja.
http...
