Tehtäviä löytyy Oppikouluun pyrkivän opas -kirjoista. Vuoden 1967 painoksessa voisi olla tehtäviä noilta vuosilta. Lisäksi koulujen arkistoissa voi olla pääsykoetehtäviäkin arkistoituna. Ne löytyvät Kansallisarkiston kokoelmista. LinkitFinna.fi: Oppikouluun pyrkivän opas (1967) https://finna.fi/Record/helka.9920297393506253?sid=4839217282Arkistojen Portti: Oppikoulut https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/oppikoulut
Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja:
Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")
Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"
Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")
Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")
Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:
Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari...
Tilastokirjastosta vastattiin näin:
Väestörakennetilaston 1-vuotisikäryhmittäisessä taulukossa on vuoden 2021 lopun tilanne (31.12.2021). Nämä vuonna 1929 syntyneet ovat siinä 92-vuotiaita miehiä ja naisia. Lukumäärä on 9 147.
Valmis poiminta tilastosta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/a7684b06-d91d-49ba-a886-4dcb9127e57f
Lähde:
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
Tilastokeskuksen sivulta tilasto löytyy tätä polkua pitkin: tilastokeskus.fi > tilastotieto > väestö ja yhteiskunta > väestörakenne > tietokantataulukot > StatFin-tietokanta: selaa tietokantataulukoita >
5. 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021.
Vuonna 1929 puolestaan...
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin...
Etsimäsi Anna-Mari Kaskisen runo on nimeltään Kallion mänty ja se alkaa "Ei ole multaa hennoille juurille".
Voit lukea runon teoksista Runometsä : kauneimmat lastenrunot (2005) ja Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja (2007).
https://finna.fi/Record/helmet.1741698
https://finna.fi/Record/helmet.1834320
https://www.helmet.fi/fi-FI
Veroasioista tietoa löytyy Verohallinnon sivustolta vero.fi.
Sivulla Sometulot on tieto, että jos saa ulkomaiselta sivustolta tuloja henkilöasiakkaana, verot maksetaan Suomeen.
Mikäli toimii osakeyhtiön alla, ohjeet löytyvät tältä sivulta, mutta tässäkin tapauksessa verot maksetaan Suomeen.
(viitattu 14.6.2023)
Jos tarkoitat Salamanterin eli Juhani Pohjanmiehen säveltämää ja Unto Koskelan sanoittamaa "Kuubalaista serenadia", siihen on tehnyt espanjankielisen sanoituksen Joaquin Martinez eli Ronnie Kranck. Tämä sanoitus sisältyy nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Serenata cubana = Kuubalainen serenadi" (Fazer Musiikki, 1963; Fazer FM4237). Nuotissa on laulun suomen- ja espanjankieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Suomenkielisin sanoin laulu sisältyy moniin nuotteihin, esim. "Suuren toivelaulukirjan" osaan 1.
Ronnie Kranckin sanoitus on julkaistu myös laulujen sanoja sisältävässä vihkosessa "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osassa 58 (Fazer, 1964, s. 46)....
Heino Kaski oli säveltäjä, joka syntyi Pielisjärvellä (nyk. Lieksa) vuonna 1885.
Meren rannalla -niminen laulu (Op. 11 No. 4), joka on sävelletty Larin-kyöstin tekstiin, on tehty vuonna 1917.
Sinisellä sillalla -teos (Op. 26 No. 1) on myös sävelletty Larin-kyöstin tekstiin. Sen tekijänoikeusvuosi on 1921.
Molempien laulujen nuotit ja tiedot löytyivät "Heino Kaski : yksinlauluja - solosånger - lieder" -nuottijulkaisusta (Tuloisela, Matti, toim., Warner/Chappell Music Finland 1998.)
Molemmat laulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta äänilevyltä (LP): Kaski, Heino, et al. Barcarole: Lauluja = Songs. (Fuga, 1984.)
tiistaina 12.12.1961
• aurinko nousi klo 9:25 ja laski klo 14:54
• joulukuun keskilämpötila Helsingissä: -3,5 astetta, Oulussa -9,8 astetta
• Suomen Pankin 150-vuotisjuhlat, pääjohtajana toimi tuolloin Klaus Varis
• suosituinta musiikkia:
The Marvelettes Please Mr. Postman (myöhemmin Beatles teki tämän tunnetuksi
Gene Pitney Hello Mary Lou
Rolling Stones Little red rooster
Maikki Länsiön ja Esa Saarion esittämä Hottentottilaulu
Viihtyisyyden ja kodikkuuden määritelmästä en valitettavasti onnistunut lähteitä löytämään, mutta Vaski-kirjastoissa on saatavilla useita kahviloihin ja kahviin liittyviä kirjoja, joista voisi olla apua. Tässä joitakin lupaavalta vaikuttavia - voit hakea Vaskin verkkosivulta (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena) lisää kirjoja esim. hakusanoilla "kahvi" ja "kahvilat":
Peti & safka : hotelli- ja ravintola-alan perusteet. 2002. Helsinki: Tammi. (luku kahvilapalveluista)
Cafés and bars : the architecture of public display. 2007. London: Routledge.
Let's go out! : interiors and architecture for restaurants and bars. 2012. Berlin: Gestalten.
Interior pop!. 2011. Berkley: Gingko Press.
Nieminen, Petri. 2014. Kahvi : suuri suomalainen...
Gorkin teoksen suomennoksessa on tällä vastaushetkellä valitettavasti niin paljon varauksia, etten pysty saamaan sitä käsiini. Siksi en pysty nyt tarkistamaan, miten kyseinen kohta on suomennettu.
Marilaisilla ja venäläisillä on ollut kitkainen historia. Leena Laulajainen kertoo kirjassaan ”Marilaiset : laulun ja uhritulien kansa” (Otava, 1995), että marilaiset taistelivat venäläisiä valloittajia vastaan ja että taistelut olivat pitkiä ja säälimättömiä, arvatenkin puolin ja toisin. 1500-luvulta alkaen marilaisia pakkokäännytettiin kovakouraisesti ja verotettiin ankarasti. I. Manninen kertoo kirjassa ”Suomensukuiset kansat” (WSOY, 1929), että tšeremissit eli marilaiset ryöstelivät matkustajia 1500-luvulla, minkä vuoksi matkustajat välttivät...
Seuraavissa kirjoissa on joitakin tietoja 1940- ja 1950-lukujen sisustuksesta. Kirjan nimen perässä on linkki pääkaupunkiseudun HelMet –aineistotietokantaan, josta näet kirjan asiasanat.
Lindroos, Katja : Momo: koti elementissään (Siltala, 2013)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2081213~S12*fin
Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 / [toimitus: Jukka Savolainen, Aila Svenskberg](Designmuseo, 2012)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2052291~S12*fin
Weaving, Andrew : Kauneimmat klassikot : sisusta kotisi ajattomasti (Gummerus, 2009)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1895624~S9*fin
Suomalaisen arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al.] (WSOY, 2010)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1972323~S9*fin...
Kirjan on kääntänyt Antti Nylen. Käännös on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2003 Desura-kustantamon julkaisemana. Siltala julkaisee saman käännöksen nyt tarkistettuna laitoksena.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Siltala-kustantamon sivuilta:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/kirja/4/
Voit palauttaa lainasi kaikkin HelMet kirjastoihin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Jos laina-aika uhkaa umpeutua, voit uusia lainasi kätevästi HelMetissä.
Etunimitilasto 14.12.2015
Jonia Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 0 0
1940-59 0 0 0
1960-79 alle 5 alle 5 alle 10
1980-99 alle 5 alle 5 alle 10
2000-09 0 0 0
2010-15 0 0 0
Yhteensä alle 10 alle 10 alle 20
Siis väestörekisterin mukaan tuon nimisiä on jkastettu vuosien 1960-1999 välisenä aikana vajaa kymmenen miestä ja vajaa kymmenen naista. Sen jälkeen se on jäänyt pois vähäisestäkin käytöstä.
Nimi ei löydy yhdestäkään kirjastosta löytyvästä nimikirjasta. Nimen alkuperä ja merkitys jää näin hämärän peittoon. Voisiko olla Jon nimestä johdettu etunimi. Mitään todistetta tähän kirjat eivät anna. Nimeä ei löydy edes harvinaisten etunimien...
Tunnusluvun kirjastokorttiin saa mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilötodistuksen.
Mikäli asiakastiedoissasi on sähköpostiosoitteesi ja mikäli sinulla on aikaisemmin ollut tunnusluku, voit pyytää sähköpostiisi uuden tunnusluvun. Pyynnön voit lähettää alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Sukunimiopas: Suojatut sukunimet on viimeksi ilmestynyt vuonna 1994. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjaa vielä saa lainaan. Jos sitä ei löydä omasta kirjastostasi, voit pyytää kirjaa kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Nykyään sillä tosin ei enää ole entisenlaista käyttöä, vaan nimilaki suojaa kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet. Toisen sukunimen voi ottaa käyttöönsä vain erityisestä syystä, jollainen on vaikkapa se, että sukunimi on ollut esivanhempien käytössä. Jos haluaa vaihtaa nimensä muuksi kuin suvun käytössä olleeksi, on keksittävä kokonaan uusi nimi.
Alla linkki Nimilakiin ja Ylen uutinen aiheesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
http://yle.fi/uutiset/...
Sanakirjat ja käännösohjelmat eivät vielä löydä sanaa.
Olisiko kyse sanaleikistä CAM=computer-aided manufacturing + Taks eli tehtävät?
Camtasia on kauppanimi ohjelmalle, jolla voi sekä nauhoittaa, muokata että yhdistellä esim. kuvaa ja ääntä.
Myyjän sivuilla ohjelmaa kuvaillaan näin:
"Camtasia goes beyond most screen recorders allowing you to edit your recordings and produce videos without switching between apps.
• Record on-screen activity
• Add imported media
• Create interactive content
• Share high-quality HD videos"
