Tarkoitat varmaan Lawrence Kohlbergia? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät teokset Kasvatus ja sivistys (2000) ja Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä (2001), joissa esitellään Kohlbergin työtä. Kohlbergin omia teoksia ei tosiaankaan kimppakirjastojen kokoelmista löydy. Tampereen yliopiston Hämeenlinnan yksikön kirjastosta löytyy kolme Kohlbergin teosta: Philosophy of moral development moral stages and the idea of justice (1981),Psychology of moral development the nature and validity of moral stages (1984) ja Lawrence Kohlberg´s approach to moral education (1989), mutta näihin olet varmaankin jo tutustunut. Beds for Bananas -teoksesta voit tehdä kaukolainapyynnön joko yliopiston kirjastossa tai kaupunginkirjastossa....
Suomen pienviljelijät -teoksen osa 1 kattaa Varsinais-Suomen alueen, joten Mäntsälä ei tähän osaan kuulu. Todennäköisesti Mäntsälä löytyy osasta 4, jonka alueena on Uusimaa. Tätä osaa ei HelMet-kirjastoissa valitettavasti ole, mutta muualla kyllä. Tässä sen saatavuustiedot Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Teosta voi siis käydä tutkimassa esimerkiksi Viikin kampuskirjastossa, Kansalliskirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.
Hei!
Terveydenhuollossa käytetään sekä kertakäyttöisiä että monikäyttöisiä, desinfioitavia välineitä tikkien poistoon. Tässä on kunta- ja organisaatiokohtaisia eroja. Tarvikkeita ja palveluita hankitaan kilpailutuksen kautta ja valitaan tarkoitukseen sopivin vaihtoehto. Tärkeätä on kuitenkin noudattaa korkeata hygieniatasoa.
Tarkemmin tähän kysymykseen osaa vastata esim. oman terveyskeskuksesi asiantunteva henkilökunta.
Etsitty laulu sisältyy Paciuksen vuonna 1873 julkaisemaan kokoelmaan "20 Kinderlieder nach Zeichnungen von Oscar Pletsch aus seinem Springsfeld". Kuten voi arvata, näin vanhaa nuottijulkaisua ei ole erityisen helppo löytää edes kirjastoista.
Tämä painettu nuotti sisältyy kuitenkin Kansalliskirjaston Pacius-arkiston kokoelmaan (arkisto-osoite Ms. Mus. Pacius 19). Tätä nuottia ei kuitenkaan lainata, vaan sitä täytyy tulla paikan päälle katsomaan, ellei esimerkiksi kopiosta voida sopia. Suosittelen ottamaan yhteyttä Petri Tuoviseen (petri.tuovinen@helsinki.fi) ja kysymään, pystyisivätkö he tekemään sinulle valokopion tästä laulusta.
Toinen mahdollisuus on kääntyä Turussa toimivan Åbo Akademin Sibelius-museon arkiston puoleen. Heillä nimittäin...
Aalto-yliopistossa vuonna 2015 tehty väitöskirja: Riihiaho, Sirpa: Experiences with usability testing: Effects of thinking aloud and moderator presence Kokemuksia käytettävyystestauksesta: Ääneenajattelun ja ohjaajan läsnäolon vaikutuksia.
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16531 .
Johanna Kaipio: Terveydenhuollon käyttöjärjestelmien käytettävyys https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE…
Esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä muista opinnäytteistä:
- Kalkasmaa, Samu: Verkkotietojärjestelmän käyttöliittymäuudistus : Case Elisa Oyj, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2015 https://www.theseus.fi/handle/10024/104837
- Knutti, Jukka: Liikeanalyysilaitteiston käyttöliittymän suunnittelu
Jyväskylän...
Valtion virkamieslaki 750/1994
(kumonnut Valtion virkamieslain 755/1986)
Luku 4, 14 §
Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Virkamieslain 750/1994 taustalla olevassa hallituksen esityksessä HE 291/1993 todetaan säädöksen luvusta 4: ”Luku on pääosin voimassa olevan valtion virkamieslain 4 ja 5 luvun mukainen.” Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei oteta esille 14 §:ää. Voimassa olevalla virkamieslailla tarkoitetaan tässä edellistä Valtion virkamieslakia 755/1986.
HE 291/1993 käsittelytiedot löytyvät tästä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip...
Peli on Battlezone vuodelta 1980.
Linkkejä teksteihin ja kuviin:
http://www.arcade-history.com/?page=detail&id=210
https://fi.wikipedia.org/wiki/Battlezone
https://en.wikipedia.org/wiki/Battlezone_(1980_video_game)
http://dome.fi/pelit/ajankohtaista/nain-syntyy-pelinayttely
http://dome.fi/peli/legendaarisia-kolikkopeleja-chippimusaa-digitaalise…
Eiköhän tässä ole kysymys yksinkertaisesti siitä, että tiettyyn valtablokkiin kuulunut valtio on "palkittu" lojaalista mukanaolosta tarjoamalla näkyvää roolia suurvallan avaruusohjelmassa. Useimmilla maailman valtioilla ei ole koskaan ollut resursseja eikä ehkä motivaatiotakaan omaan avaruusohjelmaan, joten ainoa keino saada avaruuteen pienen valtion edustaja on juuri tällainen "palkintomatka".
Toisaalta kun katselee tuoretta listausta avaruudessa oleskelleista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4), ei tällä Varsovan liiton tai Naton jäsenyydellä näytä enää pitkään aikaan olleen ratkaisevaa merkitystä, niin monesta liittojen ulkopuolisesta maasta on jo avaruuteen päästy. Ei Suomesta, mutta ruotsalainen...
Tilastokeskuksen ylläpitämässä Tilastokoulussa on kurssi Väestötieteen perusteet, jonka osiossa 9.5 Väestön uusiutuminen on seuraava maininta aiheesta: "Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sukupolven pituus on noin 30 vuotta."
Synnyttäneiden keski-ikä löytyy Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta (ks. sivun lopusta taulukko Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 2009–2018). Pidempi aikasarja on saatavilla Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, taulukosta 24.31 Väestöllisiä tunnuslukuja: keski-ikä 1991–2017.
Suomenkielisiä kappaleita, jotka mukailevat Battle Hymn of the Republic -kappaleen sävelmää ovat äänitetietokanta Fonon mukaan lisäksi ainakin Sun kloorin kloorin halleluuja (esittäjänä J. Karjalainen), Solidaarisuutta aina (esittäjänä Paleface), Talven tullen (esittäjänä mm. Laulavat Turuset), Nyt Teps - jalkapallo ja Nyt Teps - jääkiekko (esittäjänä kummassakin Seitsemän Seinähullua Veljestä) sekä Pikku Jerryn auto (esittäjänä Pikku Danny ja Rokkipoppoo).
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun...
Arvonimen hakuun annetaan ohjeita Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla Arvonimet - Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)
Arvonimen käsittelyprosessi on varsin monimutkainen, kuten Ylen verkkoartikkelista käy ilmi Oletko arvonimen arvoinen? Rötöstely tai sakotkin voivat viedä mahdollisuuden | Yle Uutiset | yle.fi
Arvonimestä päätetään lopuksi presidentin istunnossa. Esittelijä valmistelee avoimen kirjeen arvonimestä, jonka presidentti ja pääministeri allekirjoittavat. Verojen maksamisen jälkeen arvonimeä hakeva voi käydä noutamassa kirjeen. Arvonimeä hakevan henkilön on annettava jo aiemmin kirjallinen sitoumus veron maksamisesta. Arvonimen hakija luovuttaa arvonimen saajalle omassa tilaisuudessaan....
Kirja on Tytti Seessalon "Noidanmetsästäjät" (1997).
Kirjassa Lontoossa asuva Eve lähetetään Suomeen sukulaisten luo. Hän ihmettelee suomalaista kotia ja mm. muovinen pöytäliina mainitaan useamman kerran. Eve kohtaa öisessä metsässä jännittävän kulkukissan, Collin, joka on Suuren Noidanmetsästäjän oikea käsi.
Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1870-luvulla. Lars Neovius-Nevanlinnan kehittämä järjestelmä vakiintui pian ainoaksi. Pikakirjoitusta kehitettiin tuolloin erityisesti valtiopäivien tarpeisiin, mutta sitä on käytetty myös mm. pöytäkirjojen tekemiseen, henkilökohtaisten muistiinpanojen tai päiväkirjojen kirjoittamiseen. Pikakirjoituksen suosio ajottui 1940-luvulta 1970-luvulle. Pikakirjoitusta opetettiin oppikouluissa ja kauppaoppilaitoksissa 1970- ja 1980 -luvuilla tehtyjen koulu-uudistusten myötä pikakirjoituksen asema heikkeni. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenkielinen_pikakirjoitus)
Uusia pikakirjoitusoppaita ei ole julkaistu. Seuraavassa oppaita, jotka on poimittu mm. Suomen Pikakirjoitusyhdistyksen sivuilta....
Terveisiä Lieksasta, Kolin kaupungista!
Vaikka Koli onkin aikojen saatossa innoittanut monia taiteilijoita, niin sangen vähän sinne sijoittuvia romaaneja kuitenkaan löytyy. Muutaman onnistuin kuitenkin löytämään (Finna.fi:ssä Hakuehdot: (Kaikki osumat:koli AND Kaikki osumat:84.2; Aineistotyyppi: Kirja):
Kukkonen, Jussi. Tuomiovuoren varjossa: historiallinen romaani. Jyväskylä: Pohjola, 1955.
Määttänen, Eino. Koli ja Rakkaus satuverhossa. Koli: Tekijä, 1936.
Tuo Määttäsen teos sisältää siis kaksi lyhyempää kaunokirjallista tekstiä, joista toinen on nimeltään Koli.
Jos Kolin kaunokirjallisempi kuvaus kiinnostaa, niin vinkkaan vielä muutaman löydön alla.
Juhani Ahon lastu Käynti Kolilla löytyy mm. seuraavasta:
Aho,...
Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen tai taiteellinen teos – itsenäinen ja omaperäinen luovan työn tulos. Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Suojaa eivät saa teoksen aihe, juoni, idea tai tietosisältö – ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Näin ollen esimerkiksi ideat, joille tv-formaatit perustuvat, eivät saa tekijänoikeussuojaa. Tv-formaattiin voi kuitenkin sisältyä myös tekijänoikeussuojaa saavia teoksia kuten lavasteet, musiikki ja käsikirjoitus (katso esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3).
Lähteet:
Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä
Tekijänoikeuden ABC
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3
Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Kyseinen vitsikirja on todennäköisesti P. Koukelonniemen toimittama kaskukokoelma Täällä Radio Jerevan (Otava 1974). Yksi kappale kyseistä teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston varastosta, teoksen saatavuuden voi tarkistaa oheisesta verkkokirjaston linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.120221
Kuten Koukelonniemi mainitsee alkusanoissaan, kaskut peilaavat kertojansa pelkoja ja toimivat aggression varaventtiileinä. Koukelonniemen sanoin "On ollut hallituksia, jotka ovat pyrkineet vastustamaan niitä [kaskuja] ja keräilemään niiden kertojia, mutta aina suotta. Taitavat poliittiset johtajat tietävät, ettei kaskuja voi ampua, pidättää eikä piestä. Johtaja, joka hyökkää naurua vastaan, joutuu itse sen alaiseksi."
Radio Jerevan -kaskut...
