Kyseinen katkelma on perulaisen César Vallejon (1982 - 1938) runon Los pajos lejanos (Kaukaisen askelet) viimeinen säkeistö. Runon on suomentanut Matti Rossi ja suomennos sisältyy teokseen Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (Tammi, 1975).
http://ciudadseva.com/texto/los-pasos-lejanos-2/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (suom. Matti Rossi, 1975)
Uusimmissa kartoissa maakaistaletta ei ole nimetty. Joensuun kartassa vuodelta 1949 pitkulainen kaistale on nimeltään Kuhakivi ja kaupungin puoleinen vastaranta on Vallinporras. Siihen väliin on Joensuun kanavaa rakennettu. Kanavoinnin jälkeen Kuhakiven kärkeä on nimitetty Kanavaniemeksi, jonne on pystytetty Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki.
Lähteet:
Joensuun kaupunki 1848-1948 : satavuotis-muistojulkaisu. Joensuu 1949.
Joensuun kaupungin historia 1 : 1848-1920. Joensuu 1985.
Pielisjoen rakentamisen ja kaupunkikosken alueen historiaa. Moniste. 1968.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista varattava soittotila on Espoon Ison omenan, Sellon ja Nöykkiön kirjastoissa, ja lisäksi Helsingissä Maunula-talossa. Myös keskustakirjasto Oodiin on tulossa soittostudio näillä näkymin maalis-huhtikuussa. Tiloja voi varata Varaamo-palvelun kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Tässä linkki Varaamon Kuvaa ja ääntä -hakuun, josta muun muassa soittotilat ja tarkemmat tiedot niistä löytyvät:
https://varaamo.hel.fi/search?purpose=photo-and-audio
Tilastokeskuksen ylläpitämässä Tilastokoulussa on kurssi Väestötieteen perusteet, jonka osiossa 9.5 Väestön uusiutuminen on seuraava maininta aiheesta: "Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sukupolven pituus on noin 30 vuotta."
Synnyttäneiden keski-ikä löytyy Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta (ks. sivun lopusta taulukko Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 2009–2018). Pidempi aikasarja on saatavilla Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, taulukosta 24.31 Väestöllisiä tunnuslukuja: keski-ikä 1991–2017.
Verotuskäytäntöjä uudistetaan aika ajoin, joten henkilökohtaiset verotustiedot on tarkistettava verohallinnosta. Verohallinnon sivusto on osoitteessa www.vero.fi. Ensi vuoden verokortit saavat käyttöönsä nopeimmin ne, joilla on sähköinen verokortti. Periaatteessa vuoden 2020 verokortti on voimassa vielä tammikuussa 2021, mutta mm. muutosverokortit aiheuttavat poikkeuksia tästä säännöstä.
Mekään emme tunnistaneet laulua. Vastaavanlaisia laulunpätkiä löytyi netistä, mutta niissä ei ollut mainintaa laulun nimestä tai tekijästä.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tämän Simo Ristan v. 1970 ottaman valokuvan mukaan Forum näyttäisi kaksikerroksiselta.
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=0a5029&frame…
Näyttäisi siltä, että Suomessa on saatavissa vain Kuopion varastokirjaston kappale:
Tahan, Malba: The man who counted: a mathematical adventures. Canongate Press 1995. Voit pyytää sen sieltä kaukolainaksi tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm tai tietysti myös lähimmän kirjastosi kautta.
Malba Tahan on brasilialaisen Júlio César de Mello e Souzan (1895 - 1974) salanimi. Portugalinkielisen alkuteoksen nimi on O Homem que Calculava
http://athena.mat.ufrgs.br/~portosil/malba.html
Teos on käännetty usealle kielelle, englanninkielisenä sitä on myynnissä esim. Amazon –verkkokirjakaupassa http.//www.amazon.com
Jos haluat ehdottaa kirjaa hankittavaksi Helsingin kaupunginkirjastoon, voit tehdä sen tällä lomakkeella: http://...
Hei! Kun käyt HelMet-tietokannassa ja teet aihehaun sanalla Munkkiniemi saat monta hyvää viitettä, sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta.
Eritysesti suosittelen sinulle:
Munkkiniemen vaiheita, Munkkiniemi, Haaga ja Suus-Helsinki sekä Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla.
Video Helsingin muuttuvat kasvot 2 kertoo Munkkiniemestä.
Oheisena HelMet-haku
http://www.helmet.fi/search*fin/a?a
Debi Gliorista löytyy valitettavasti kovin vähän tietoja.
Internetissä hänestä on perustiedot (hyvin lyhyet) englanniksi osoitteessa http://www.randomhouse.co.uk/catalog/author.htm?authorID=102864 Tuolla sivulla on oikeastaan vain lueteltu Gliorin tuotantoa ja siinäkin on pieniä virheitä: Magiaa -fantasiasarja ei jäänyt trilogiaksi, vaan sitä on suomennettu jo neljä osaa. Niiden lisäksi Gliori on tunnettu hienoista kuvakirjoistaan (esim. Karhuherra-kirjat), hän on saanut niistä palkintojakin. Nettisivun mukaan Gliori asuu Skotlannissa.
Lehtiartikkeleita Gliorista ja hänen tuotannostaan on julkaistu useissa lehdissä suomeksi. Vuoden 2002 Onnimannissa numero 3 on Mervi Heikkilän juttu Magiaa ja Mafiaa. Sen lisäksi Gliorin tuotantoa on...
Tarina löytyy tästä teoksesta:
Auringon pisara : kerho-ohjelmisto yli 10-vuotiaille / toimitus Timo Nerkko ; taitto, kuvitus ja typografia Leena Miettinen ; julkaisijat Kirkon nuorisotyön keskus sekä Poikien ja tyttöjen keskus - PTK. [Helsinki] : Kirjapaja, 1990.
Verkossakin se on PTK ry:n ylläpitämässä Kerohonohjaajanetissä: http://www.ohjaaja.net/kerhonohjaajanetti/hartaudet.html
Hei!
Salasanan saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta, puhelimitse salasanaa ei anneta. Salasana yhdistetään kirjastokorttiisi, jolloin kirjastokortin numero toimii käyttäjätunnuksena.
Varmaa tietoa Kiven käännyttämisestä näytelmän ensi-illasta en valitettavasti löytänyt. Esko Rahikaisen kirjassa Metsän poika: Aleksis Kiven elämä ( Ajatus Kirjat, 2004) kerrotaan eräästä tapahtumasta Lea näytelmän esityksestä vuonna 1870. Kirjailijan todetaan tuolloin olleen huonossa kunnossa ja hän joutui menemään ” piippuhyllylle”, koska ei kunnostaan johtuen kehdannut mennä permannolle.
Asian voisi tuntea Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, heiltä voisi asiaa kysyä
http://www.finlit.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693974__Sesko%20rahikaine…
Canterburyn tarinoiden prologissa kerrotaan haastemiehestä suomeksi näin:
"Hän sipulia rakasti - ja kiitti,
jos puna-valko-purjolaukkaa riitti,
ja vahvaa viiniä hän riemuin joi
ja verenpunaa siinä jumaloi."
Chaucher, Geoffrey: Canterburyn tarinoita, suom. Toivo Lyy (WSOY, 1962)
Kun kysymys on salassa pidettävistä asioista, joita ei kirjastokaan tiedä, ainoa tapa on mennä henkilökohtaisesti käyttämääsi kirjastoon ja ottaa mukaan valokuvalla varustettu henkilöpaperi henkilöllisyyden todistamiseksi. Mikään kirjasto ei hoida salasanoihin tai käyttäjätunnuksiin liittyviä asioita verkon kautta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
Olikin haasteellinen kysymys...
Selkokirjat ovat tietysti hyviä, mutta niiden aiheet ovat usein joko liian aikavia tai liian lapsellisia.
Löysimme lastenkirjastonhoitajan kanssa muutaman uuden ja kivan, molemmille sukupuolille sopivan kirjan:
Marita Hauhia ja Anne Randen: Emman ja Eetun yllätyslöytö (kirja saatavissa myös Arabia-suomi version)
Maria turtschaninoff:Helsingin alla (fantasia)
Jaana Levola: Heppapoika
eemu Saarinen: Pallosankari Unski (voi olla tytöisäkin hauska)
Aikuisten selkokirjoista voisi Viheliäinen Vihtahousu voisi olla mahdollinen (tosin saattaa olla pelottava. sisältää suomalaisia kummitustarinoita)
Helppolukuisista kirjoista voisi Kahjo kouluni -sarja sopia vielä 12 vuotiaillekin.
Nadja Fendrich: Nuoli urhea...
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
