Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
Singersewinginfo.co.uk -sivuston mukaan Singer -ompelukonemallien valmistusvuoden voi tarkistaa koneessa olevan sarjanumeron perusteella seuraavasta taulukosta:
https://au.contrado.com/blog/wp-content/uploads/2020/06/Singer-Sewing-M…;
Sivusto ohjeistaa etsimään sarjanumeroa joko on/off -kytkimen läheltä, etupaneelista tai pienestä kilvestä vanhemmissa koneissa.
Vanhoja ompelukoneita myydään internetin erilaisissa osto- ja myyntikauppapaikoissa, joiden hintapyyntöjä vastaavasta vanhasta Singer -ompelukoneesta voi tutkia oikean hintatason selvittämiseksi.
Toivo Kärjen säveltämässä ja Reino Helismaan sanoittamassa laulussa "Minä ja mandoliini" lauletaan: "Mandoliinilla soittaa saa sitä sielunsa sinfoniaa". Laulu alkaa: "Minä reissupoika olen, mulla mandoliini on".
Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Reino Helismaan lauluja" (Musiikki Fazer, 1967, useita painoksia) ja vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 11" (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1953). Näissä sanoituksissa on pieni ero. Reino Helismaan nuotissa toinen säkeistö alkaa: "Minä reissupoika olen, mulla mandoliini on". Toivelauluja-vihkosessa toinen säkeistö alkaa: "Jos on surua ja huolta, käteen mandoliini vaan".
Jukka Lönnqvist: Minä ja mandoliini YouTubessa:
https://...
Ötökät eivät erotu kuvista.
Lajinmääritystä voi kokeilla itse esim. sivustolta http://www.otokkatieto.fi/ tai lataamalla puhelimeen Seek-sovelluksen.
Ammatilaisten apua saa esim. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Kyseisen kaltainen kohtaus on voinut esiintyä eri käsikirjoitusversioissa ja se on saatettu kuvatakin, mutta koska se ei ole päätynyt elokuvan lopulliseen versioon, ei mahdollista asiakkaan esittäjääkään ole kreditoitu: Paha maa Elonetissä.
Kohtauksen teema paikantuu elokuvan alkupuolelle, missä Isto (Mikko Kouki) varastaa autoliikkeestä citymaasturin ja jota autoliikkeen omistaja Matikainen (Samuli Edelmann) myyjiensä kanssa sadattelee. Tämän jälkeen Hurskainen (Sulevi Peltola) saapuu Matikaisen luo keskustelemaan autonsa maksuaikataulusta.
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Möhkäkala on saanut nimensä omituisesta ruumiinmuodostaan, kertoo Keskisuomalaisessa 23.10.1937 julkaistu Isoja kaloja -niminen kirjoitus. "Jos kuvitellaan jokin meillä tavallinen kala -- katkaistuksi kohta pään takaa poikki, niin että jää suunnaton möhkäle jälelle lyhyine pyrstöevineen, niin saamme möhkäkalan muodon suunnilleen."Myös Hämeen Sanomien 24.4.1888 kirjoitus Merestä ja meren asukkaista viittaa möhkäkalan olemukseen "yhtenä ainoana pyöreänä lihamöhkäleenä". Möhkälemäisena kalan esittelee myös Sulo Cantell Karjala-lehdessä 8.7.1934 julkaistussa artikkelissaan Myrkyllisiä kaloja: "Tarkastelkaammepa vain jäykkäleukaisiksi kutsutun kalaryhmän meille outoja edustajia. -- Suu on todellakin siis jäykkä, mutta sen lisäksi myös usein...
Hei!Lampaat osaavat uida, mutta niiden pitkä villa imee helposti paljon vettä ja tekee lampaasta hyvin painavan. Tämä voi johtaa hukkumiseen. Lähde: Lampaille kerittiin kesäuikkarit työasuksi | Yle
Suomen pankki halusi välttää varojensa sitomista markkoihin. Ne eivät enää olleet virallista valuuttaa, mutta niihin oli sitoutunut paljon rahaa.
Suomen pankin vuosikertomuksessa 2012 todetään:"Rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuden vuoksi on tärkeää välttää epävarmuutta lisääviä tekijöitä. Vuonna 2012 tällaiseksi tekijäksi nousi markkinoiden läpinäkyvyyden osittainen puutteellisuus, joka vaikeutti pankkiriskien hinnoittelua. Vakuudellisen varainhankinnan lisääntymisen myötä kasvanut pankkien varojen sitoutuneisuus oli niin ikään yksi tekijä. Markkinoilla esiintyi myös epätietoisuutta siitä, miten vertailukelpoisia eri pankkien lainanhoitojoustot ja vakavaraisuuslaskennan riskipainot olivat" Suomen pankki
Markkoja palautui paljon, mutta...
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Helsingissä ei enää liikennöi kauppa-autoja. Maaseudullakin myymäläautot ovat käyneet todella vähiin. Ylen verkkoartikkelissa 9.8.2021 arvioitiin koko maassa toiminnassa olleen vielä kuusi kauppa-autoa. https://yle.fi/uutiset/3-12046012
Pääasiassa tuoretuotteita kauppaavan Makupiste-yrityksen pakettiauto toimitti ruokakasseja tilauksesta joillekin alueille Helsingissä ainakin parisen vuotta sitten. Se ei kuitenkaan liikeidealtaan ollut perinteinen sekatavara-myymäläauto. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1319559
Jos tietotekniikkataitoja on riittävästi, voisi ruoan verkkokauppoja ajatella yhtenä vaihtoehtona hankkia ostokset kotiin kannettuna.
Suuri toivelaulukirja 13 sisältää nuotit Laila Kinnusen esittämälle ja M. Obytschaikon säveltämälle kappaleelle Kaipaus.
http://tinyurl.com/Suuri-toivelaulukirja-13
Tämä harmillinen käytäntö liittyy kustannusten jakamiseen E-kirjastoon liittyneiden kuntien kesken. "Voiko E-kirjastoa käyttää ulkomailla? Mikäli kotikuntasi on Suomessa ja E-kirjasto on käytössä kotikunnassasi, voit käyttää palvelua myös ulkomaan matkojen aikana. Mikäli muutat pysyvästi ulkomaille, palvelu ei ole käytettävissä." Käyttäjän pitää siis olla kirjoilla soveliaassa kunnassa. Välitän palautteesi Kansalliskirjastolle. Voit myös laittaa palautetta E-kirjaston somessa: E-kirjasto | Facebook ja E-kirjasto (@ekirjasto) • Instagram-kuvat ja -videotKansalliskirjasto vastaa näin: "Kirjastopalvelut rahoitetaan kunnallisveroilla, ja tämän vuoksi ulkosuomalaiset eivät pysty käyttämään palvelua, sillä he eivät maksa kuntaveroa. Aivan kuten...
Valitettavasti kyseistä kirjaa ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ole saatavana kokonaisuudessaan internetin kautta. Kirja on Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama ja sitä lienee (ainakin SKS:n internetsivujen mukaan) vielä saatavissa sieltä. Samoin kirja on lainattavissa useista yleisistä kirjastoista kautta Suomen.
Oikea hakusana on "digitaalitelevisio". Tulokseksi saat ainakin: Granlund, Kaj, Langaton tiedonsiirto.
Teos löytyy esim. Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. Aineistotietokanta löytyy osoitteesta
http://lib.vaasa.fi:8080
Internetistä löydät tietoa esim. osoitteista http://www.digitvforum.fi sekä http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video
Lisäksi kirjastossa voi tehdä lehtiartikkelihaun.
Asiasta saa lisätietoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen neuvonnasta,
p.7312 2730,os.Helsinginkatu 24. Internet-osoite on http://www.helsinki.fi , josta löytyy kohta virastot ja laitokset.
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Michio Kushin kirjoittama teos Makrobiotiikka - terveyden, onnen ja rauhan tie (1989), joka käsittelee mm. ruokavalioita ja taolaisuutta. Mahtaisiko tämä olla kaipaamasi teos? Kirjaa löytyy pääkirjastosta kolme kappaletta, ja ne ovat kaikki tällä hetkellä saatavana. Kirjaa löytyy myös useimmista lähikirjastoista. Mikäli sinulla on vaikeuksia löytää kirja hyllystä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Aivan Viipurin pamauksen ajalta olevaa karttakuvaa Viipurin linnoituksesta ei löytynyt, mutta kapteeni N. Granbergin vuonna 1940 piirtämä rekonstruktio, joka kuvaa Viipuria noin v. 1550 on kirjoissa Teperi, Jouko : Viipurin pamaus, 1992 ja Viipurin linna, 1976. Jälkimmäisessä kirjassa on sanallisesti selitetty, miten Knut Possen puolustama Viipuri poikkesi piirroksesta.
