Tähän kysymykseen ei ilmeisesti ole selkeää vastausta.
Suomalaisen paikannimikirjan https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf mukaan Tammisaari-nimi voisi olla Suometar-lehden keksintö. Mutta miksi saari eikä niemi, ei selviä tästä.
Kysymykseen on vastattu Henlsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa 10.5.2004.
Linkki http://www.kysy.fi/kysymys/onko-tammisaari-ollut-joskus-saari-ja-mista-muodostuu-ruotsin-kielisessa. Vastauksessa esitetään muutamia ajatuksia nimestä.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on Peter Slotten pakina Paikannimet kahdella kielellä - pitkä kulttuuriperinne vuodelta 2006. Kijoituksessa pohditaan suomen kaksikielisyyttä paikannimissä,...
Terveisiä Lieksasta, Kolin kaupungista!
Vaikka Koli onkin aikojen saatossa innoittanut monia taiteilijoita, niin sangen vähän sinne sijoittuvia romaaneja kuitenkaan löytyy. Muutaman onnistuin kuitenkin löytämään (Finna.fi:ssä Hakuehdot: (Kaikki osumat:koli AND Kaikki osumat:84.2; Aineistotyyppi: Kirja):
Kukkonen, Jussi. Tuomiovuoren varjossa: historiallinen romaani. Jyväskylä: Pohjola, 1955.
Määttänen, Eino. Koli ja Rakkaus satuverhossa. Koli: Tekijä, 1936.
Tuo Määttäsen teos sisältää siis kaksi lyhyempää kaunokirjallista tekstiä, joista toinen on nimeltään Koli.
Jos Kolin kaunokirjallisempi kuvaus kiinnostaa, niin vinkkaan vielä muutaman löydön alla.
Juhani Ahon lastu Käynti Kolilla löytyy mm. seuraavasta:
Aho,...
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta.
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla on palvelu, jossa voi esittää kaikenlaisia luontoa ja tiedettä koskevia kysymyksiä asiantuntijoille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Hei
Voit julkaista kuvia kirjaston kirjoista samalla lailla kuin muistakin kirjoista. Tarroja tai muita kirjaston merkintöjä ei ole pakollista peittää. Kirjan kansikuvan käytöstä verkossa löytyy ohjeita tämän linkin takaa: https://kuvittajat.fi/uutiset/kansikuvaohjeistus
Nokkakiven Puistossa Lievestuoreella on pensaslabyrintti. Muita huvitarkoituksiin rakennettuja labyrintteja en löytänyt. Mikäli jatulintarhat lasketaan labyrinteiksi, niitä löytyy Suomesta useita. Esimerkiksi Perämeren ja Pohjanlahden rannikoilla sekä Nauvossa on jatulintarhoja eli kivilabyrintteja. Niissä ei kuitenkaan ole korkeita seiniä.
Lähteet ja lisätietoa:
Nokkakiven puiston Pensaslabyrintti: https://www.nokkakivi.fi/sokkelo.htm
Perämeren ja Pohjanlahden rannikon kivilabyrintit: https://www.tornio.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/tornionlaakson-museo/torn…
Nauvon jatulintarha: https://visitparainen.fi/fi/uncategorized-fi/saariston-upeat-retkikohte…
Uppotukki on esitetty televisiossa viimeksi vuonna 1993. Siitä ei ole saatavilla tallennetta. Se on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastossa Helsingissä sekä Ritva Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Voit toivoa sitä Yle Areenaan tai kysyä siitä lisätietoja Ylen asiakaspalvelukanavien kautta.
Uppotukin tiedot Ritva-tietokannassa, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22694497
Uppotukin tiedot Finnassa: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135660
Jose Luis Moron ja Santiago Moron ohjaama animaatioelokuva Kiki, Koko ja Avaruusotus (Katy, Kiki y Koko, 1988) on jatkoa elokuvalle Katy, la oruga (1984).
Katy, la oruga -elokuvaa ei ole esitetty Suomen televisiossa eikä elokuvateattereissa.
https://www.imdb.com/title/tt0087543/releaseinfo?ref_=tt_dt_rdat
https://elonet.finna.fi/
Hei, ja kiitos kysymästä!
Mainitsemasi kaksi sanayhdistelmää muodostetaan aivan niin kuin sanoit, eli "syvä uni" ja "ilmastonmuutos". Koetan seuraavaksi antaa perusteet käyttäen Kielitoimiston ohjepankkia:
Sanat "syvä uni" kirjoitetaan tässä tapauksessa erikseen seuraavan säännön perusteella: "kun perusmuodossa eli nominatiivissa oleva adjektiivi (kuten harmaa, kevyt) kuvailee substantiivia, sanat kirjoitetaan tavallisesti erilleen." Sana "syvä" on perusmuodossa oleva adjektiivi, sana "uni" on substantiivi.
Sana "ilmastonmuutos" on myös yhdyssana: "kun sanajonon ensimmäinen sana on n-loppuisessa genetiivimuodossa (esim. äidin) ja kokonaisuudella on erikoistunut, termimäinen merkitys, kyseessä on yleensä...
Etanolia syntyy ihmisen kuoltua ruumiin hajoamisen seurauksena. Sitä ei synny kaikissa tapauksissa ja suurimmassa osassa tapauksista alkoholi oli eläessä nautittua. Nautittuna alkoholi esiintyy myös virtsassa ja hajoamistuotteena syntynyt monissa eri elimissä. Tällaisiin tuloksiin päätyivät M G Gilliland ja R O Bost artikkelissaan Alcohol in decomposed bodies: postmortem synthesis and distribution J Forensic Sci 1993 Nov;38(6):1266-74. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8263473/
"Blood alcohol (ethanol) concentrations in decomposed bodies can mean drinking during life and/or endogenous production after death. The correct interpretation is important in medicolegal cases. This retrospective study...
Valitettavasti emme löytäneet teosta, jossa kyseinen runo olisi. Katsoimme https://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, josta näkyy käännösrunoja. Vaskin runoteoksia on myös hyvin avattu sisällön suhteen, mutta Hollandilta ei tullut yhtään osumaa. Netistä runo löytyy, mutta ei kääntäjää eikä teosta. Myöskään Fennicasta ei löytynyt tekijältä mitään suomenkielistä.
Olisikohan kyseessä ollut Émile Zolan romaaniin Thérèse Raquin perustuva kolmiosainen minisarja, jota TV1-kanavalla esitettiin kesällä 1982. Ensimmäinen osa nähtiin 23.6.1982. Sen alussa ainakin soi varsin dramaattinen musiikki. https://www.imdb.com/video/vi433697561/?playlistId=tt0080292&ref_=tt_ov…
https://www.willowandthatch.com/15-haunting-period-movies-for-halloween/
Alkuperäistarinassa kolmiodraaman osapuoli, Thérèsen aviopuoliso hukutetaan venematkalla. Rikoksen tehnyt pari kokee hallusinaatioita, joissa uhri palaa öisin kummittelemaan heidän sänkynsä vierelle. https://en.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9r%C3%A8se_Raquin
Syömmessäin-sanan perusmuoto on syän, joka on runollinen ja murteellinen muoto sanasta sydän.
Syän-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sana uistin.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_1_A-I.pdf
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä.
Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös 'rangaista'. Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.
Perunan kasvatukseen tarvitaan aina pieni nokare myös perunaa. Pelkkä itu ei juurru, koska sillä mahdollisuutta saada ravinteita ilman juuria.
Linkki samantapaiseen kysymykseen ja vastaukseen tällä palstalla.
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa...
Kumpikin taivutusmuoto on mahdollinen riippuen siitä, ajatellaanko "Budapest" yhdyssanana vai yhdistämättömänä sanana. Nimen ollessa yhdyssana, taivutuspääte määräytyy jälkimmäisen osan ("pest") mukaan. Budapest-sanan taivutus:Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)Lähde: Kielitoimiston ohjepankki Nimien taivutus: vieraskieliset nimet - Kielitoimiston ohjepankki
Esimerkiksi lukuvuonna 1956–57 "työaika" Tampereen kaupungin kansakouluissa oli seuraavanlainen:Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä ja kesti joulukuun 20. päivään. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 8. päivänä ja päättyi toukokuun 31. päivänä. Pääsiäisloma pidettiin 18.–22.4.1957. Koulujen työaika oli 36 viikkoa. Työpäiviä kertyi 200. Erillistä hiihtolomaa tai muita vapaapäiviä ei vuosikertomuksessa mainita. Tutkimissani 50-luvun tamperelaiskansakoulujen vuosikertomuksissa tuorein maininta urheilulomasta on lukuvuodelta 1952–53.Lähteet: Tampereen kaupungin kansakoulut lukuvuonna ...
Floridasta ei löydy montaa matkaopasta suomeksi. Hakemalla Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ tarkalla haulla asiasanalla "Florida" löytyvät Carole Chester: Florida (1992) ja Booth, Liz: Florida (2000). Sen sijaan englanniksi löytyy lukuisia oppaita, esim. Loretta Chilcoat: Miami & the Florida Keys (2000) ja Fodor's Walt Disney World, Universal Studios and Orlando: 99 (1998).
Taidehallin näyttelyjulkaisu Katarzyna Kozyra 19.8.-1.10.2000 on saatavissa Kuvataideakatemian avokokoelmista Yrjönkatu 18.
Voit tarkistaa saatavuustiedot osoitteesta http://arsca.csc.fi/
Artikkeleita Kozyrasta voit hakea kirjastojen päätteiltä Aleksi-artikkelitietokannasta osoitteessa http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html
(mm. Suomen kuvalehdessä 33 vuodelta 2000 on ollut artikkeli ko. taiteilijasta.ja Arto-artikkelitietokannasta osoitteessa http://yleiset.lib.helsinki.fi:8000/ josta saat ainakin yhden ruotsinkielisen viitteen: Folktidningen Ny tid 2000 : 36, s. 4
Myös Google-haku antaa viitteitä Kozyrasta - tosin pääasiassa enlanniksi, osoite on http://www-google.com
-voit myös vaihtaa hakukieleksi ruotsin,...
Valitettavasti tulokset jäävät vähiin. Tietokannoista löytyy vain yksi viite koskien nimeä Vallo Raun:
Tekijä: Kalajoki, Anneli
Nimeke: 300 kirjaharvinaisuutta bibliofiili Vallo Raunin kokoelmasta : näyttely
Aikakauslehti Bibliophilos (Julkaisija: Bibliofiilien Seura ry, http://www.bibliofiilienseura.fi )
Vu/vsk/nro/s 2005 ; (64) ; 1 ; 68-69
Huomautus: Vallo Raunin kirja- ja painotuotekokoelman näyttely Tallinnan pedagogisen yliopiston kirjastossa 5.1.-12.3.2005
Tämä viite on BTJ:n Aleksi on artikkeliviitetietokannasta. Esim. Helsingin Sanomien arkistotietokannasta ( aineistoa vuodesta 1990 lähtien) ei löytynyt yhtään artikkelia.
Vapaasti internetissä oleva Helsingin yliopistojen kirjastojen HELKA -tietokanta finna.fi antaa seuraavan...
