Rahojen arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Neljä eri hinta-arviota 2 markan kolikolle vuodelta 1905 ovat:
Kuntoluokka 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 2000 euroa
Kuntoluokka 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 450 euroa
Kuntoluokka 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) 200 euroa
Kuntoluokka 2 (Kulunut, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja, mahd. korroosion jälkiä) 150 euroa
Lähde:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021 : Luettelo arvohintoineen, 2021
Suuntaa antavan vastauksen saa Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta. Vuoden 2021 lopussa Suomen väestöön kuului 98 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuonna 1917 tai sitä ennen (eli olivat tuolloin 104-vuotiaita tai vanhempia). Huomaathan, että luvussa ovat mukana myös 6.12.1917–31.12.1917 syntyneet.
Luku ei myöskään ihan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni ennen itsenäistymistä Suomessa syntyneistä on elossa, sillä osa heistä voi olla muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen voi olla vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1917 tai aiemmin, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Lähteet:
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata...
Hei,
Kyseessä on ilmeisesti joku Regina Linnanheimon ja Teuvo Tulion vahvan melodramaattisista elokuvista. Kolmiodraamaa on useissakin elokuvissa, mutta muut muistikuvasi viittaavat vahvimmin kahteen elokuvaan.
Sokeutuminen viittaisi Levottomaan vereen (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121622)
"Teuvo Tulion ohjaamassa melodraamassa Levoton veri (1946) sisarukset Sylvi (Regina Linnanheimo) ja Outi (Toini Vartiainen) rakastavat samaa miestä, Sylvin puolisoa Valteria (Eino Katajavuori). Avioparin välit rikkoutuvat lapsen kuoleman vuoksi. Sokeutunut Sylvi aavistaa Valterin olevan hänelle uskoton ja vakoilee aviomiestään ja sisartaan. Vähitellen hänen mielenterveytensä järkkyy kohtalokkain seurauksin."...
Alkuperäistä UNFCCC-sopimusta ei näyttäisi löytyvän suomeksi. Suomeksi löytyy ainoastaan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, joka täydentää alkuperäistä sopimusta. UNFCCC:n ja Kioton puitesopimuksen eroista kannattanee kysyä lisää ympäristöministeriöstä (viestintäyksikkö: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6586&lan=fi).
Ohessa linkki ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2005/20050013/20050013_2
Tietoa Kioton pöytäkirjasta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=116719&lan=fi
Tietoa YK:n ilmastosopimuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=105428&lan=fi
Jatkotutkimuksetkaan eivät tuottaneet tulosta. Suom-Unkari seurasta sain seuraavan viestin:
"Ei ole selvinnyt lauttamusiikki. Otin Unkariin kahteenkin paikkaan heti yhteyttä, mutta ei taida selvitä. Toinen henkilö vastasi, että soittelevat levyltä varmaan sekalaisesti aina eri kappaleita?? Luulen, että senkertainen musiikki jää arvoitukseksi."
Alla vielä ensimmäisen vastaukseni.
------
En ole vielä löytänyt vastausta kysymykseesi. Olen lähettänyt tiedustelun Suomi-Unkari seuralle, mutta heiltä ei ole vielä tullut minkäänlaista vastausta. Odottelen vielä sitä josko heidän kautta saisimme kappaleen nimen selville. Palaan asiaan heti tämän jälkeen, joko vastauksen kanssa tai vien asiaa eteenpäin Unkarin kansalliskirjaston kautta.
Jos pystyt...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei levyä löydy kirjastoistakaan. Tein Kirjastot.fi:n monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi ) haun kaikkien maakuntakirjastoalueiden kirjastoihin ja vielä suoraan suurimpiin kirjastoihin (Helmet, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi), mutta ei tärpännyt. Edes Helmet-musiikkivarastossa sitä ei näy olevan. Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan ulkomaiset musiikkiliikkeet tai musiikkidivarit.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on taideaiheisia dia-sarjoja. Diakuvia pääsee tutkimaan Vaski-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat "heijastuskuva" ja "taide"
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Dia-kuvia voi etsiä myös Vaski-verkkokirjaston laajennetun haun kautta, jolloin aineistolajiksi valitaan "kuva" ja hakulaatikkoon kirjoitetaan sana "taide".
Kun hakutulos tulee esiin, nimekettä klikataan, jonka jälkeen tulee esiin kohta "Näytä sisältö". Sitä klikkaamalla saa tiedon, mitä yksittäisiä taidekuvia dia-sarja sisältää.
Diakuvia voi pyytää Yläneen kirjastoon kaukolainaksi (pyyntö jätetään Yläneen kirjastoon). Turun kirjastossa diasarjat on sijoitettu varastoon, josta...
Elokuvan ohjaajan Risto Jarvan seuran sivuilla kerrotaan elokuvan taustoista mm., että Jarvan esikuvana tässä vaiheessa oli ranskalainen ohjaaja ja elokuvanäyttelijä Jacques Tati. Vaikutteita on saattanut tulla myös ruotsalaisen Tage Danielssonin komediasta Omenasota. Yksi kohtaus on lainaa John Fordin elokuvasta Jokilaiva, joka taas oli yhden elokuvan käsikirjoittajan Kullervo Kukkasjärven suosikkielokuva. Kukkasjärven ja Jarvan lisäksi käsikirjoituksen elokuvaan teki Jussi Kylätasku.
Lisää tietoa elokuvasta ja sen taustoista löytyy seuran sivuilta:
http://www.ristojarvaseura.fi/elokuvat/miesjokaei.htm
Vinkkejä yhteydestä kysymääsi elokuvaan ei löytynyt.
Ehkä yllättävästi on myös muita samannimisiä elokuvia. Jarvan ja kysymäsi Kurt Fruhn...
Tekijänoikeus syntyy Suomen lain mukaan automaattisesti, kun itsenäiseksi ja omaperäiseksi tulkittavissa oleva teos on syntynyt. Laki ei ota kantaa siihen, missä muodossa teos on. Esimerkiksi ääninauhalle hyräilty melodia voi saada suojaa, samoin nuottiviivastolle piirretty melodia. Mitään vaatimusta sovituksesta tai vastaavasta ei laki sisällä.
Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin liittymistä säveltäjien tekijänoikeutta valvovan Teosto ry:n asiakkaaksi. Teosto ei voi kerätä ja tilittää korvauksia teoksista, joita ei ole lisätty teosrekisteriin. Sävellyksesi saavat kyllä automaattisesti tekijänoikeuden suojan, mutta käyttökorvauksia voi saada vain tekijänoikeusjärjestöjen kautta.
Heikki Poroila 12.1.2014
Kyseessä voisi olla Nina Honkasen romaani Gladiaattori : (3650 g elämästä vasemmalle) (WSOY, 2002). Juonikuvaus löytyy esim. Kirjasampo-sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30738#.Vfan7ZdUlvo.
Turun Sanomat lehteä löytyy mikrofilmattuna tuolta ajalta esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta (käyntiosoite: Seminaarinkatu 15 (B-rakennus), 40100 Jyväskylä.
Mikrofilmatut sanomalehdet
luetaan mikrofilmien lukutilassa, Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa, 3. kerros.
Kopioivalla mikrofilminlukulaitteella voi tulostaa mikrofilmatuista lehdistä kopioita maksutta itse.
Kannattaa soittaa kirjastoon ensin (Tietopalvelut, puh. 040 024 7463) ja varmistaa, pitääkö mikrofilmitilaus tehdä etukäteen.
Tällä hetkellä (17.2.2016) mielestäni parhaiten postikortteja löytää Jäähallin kirpputorilta, joka on pääsääntöisesti avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin. Tarkista netistä Jäähallin kirpputorin aukioloajat.
Jäähallista löydät niin käyttöpostikortteja kuin keräilykortteja.
En löydä tätä Helmet-kirjastoista. Kylläpä sen luulisi löytyvän sentään tästä yhteiskirjastosta:
Hakaniemenranta 6:n yhteiskirjasto
Arkistojen henkilökunta
Katariina Rouvala, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 277
Helinä Uusitalo, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 298
Arkistojen sähköpostiosoite
Osoitteeseen arkisto[ät]kotus.fi voi lähettää kaikki aineistoihin liittyvät yhteydenotot.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO), Opetushallituksen ja Suomen Akatemian yhteiskirjasto sijaitsee Hakaniemenranta 6:ssa, ensimmäisessä kerroksessa.
Kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 12.00–15.45 sekä torstaisin ja perjantaisin 9.00–12.00. Juhlapyhien aattoina kirjasto...
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin:
”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin
painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt
uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon
(esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos
on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.”
Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin...
Kyseinen katkelma on perulaisen César Vallejon (1982 - 1938) runon Los pajos lejanos (Kaukaisen askelet) viimeinen säkeistö. Runon on suomentanut Matti Rossi ja suomennos sisältyy teokseen Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (Tammi, 1975).
http://ciudadseva.com/texto/los-pasos-lejanos-2/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (suom. Matti Rossi, 1975)
Sinun pitäisi muuttaa osoitteesi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin. Voit tehdä sen joko paikan päällä jossakin Helmet-kirjastossa (silloin tarvitset mukaan kuvallisen henkilötodistuksen) tai kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI . Valitse omissa tiedoissasi kohta "Muuta yhteystietoja". Kun pidät rekisterissä olevat asiakastietosi ajan tasalla, voit edelleen käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka et asuisikaan pääkaupunkiseudulla. Edellytyksenä on vain, että sinulla on osoite Suomessa. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-aineistothan ovat käytetttävissä mistä käsin tahansa.
Halutessasi voit tietysi myös lakkauttaa kirjastokorttisi. Ilmoita silloin asiasta johonkin Helmet-kirjastoon. Kirjastojen...
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Viimeinen lintu, joka alkaa riveillä "Sa mitä laulat lintu minun ikkunani alla, / kun metsät mykistyivät jo illan hämärään?" Runo on kokoelmasta Tuli ja tuhka (1936) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista (useita painoksia) ja teoksesta Koskenniemen kuolemattomat (1990).
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueenne kokoelmista.
https://finna.fi/
Koskenniemi, V. A.: Kootut runot (WSOY, 1998)
