Pudasjärven kirjastossa on tällainen kirja:
Audi 100 & A6 : service and repair manual / A. K. Legg and Mark Coombs
Kirjan tiedoista ei selvinnyt, onko siinä vuosimalli 1984. Kysele Simon kirjastosta tarkemmin:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
Vuoden 2015 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneelta Svetlana Aleksijevitšilta on suomennettu kaksi teosta. Teokset ovat Sodalla ei ole naisen kasvoja (U voinu - ne ženskoje litso, suom. Robert Kolomainen, 1988) ja Tšernobylista nousee rukous (Tšernobylskaja molitva. Hronkia buduštšego, suom. Marja-Leena Jaakkola, 2000). Molemmat teokset kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin, mutta niistä on jo nyt varausjonot.
Venäjäksi HelMet-kirjastoissa on lainattavissa neljä Svetlana Aleksijevitšin teosta, jotka löytyvät HelMet-luettelosta kirjailijan nimellä.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jean M. Untinen-Auel: Maan lapset -sarja
1. Luolakarhun klaani (1981)
2. Hevosten laakso (1982)
3. Mammutin metsästäjät (1985)
4. Tasangon vaeltajat (1990)
5. Luolien suojatit (2002)
6. Maalattujen luolien maa (2011)
Suluissa on ensimmäisen suomenkielisen painoksen ilmestymisvuosi. Kaikista osista on useampia painoksia eri vuosilta.
Sanotaan, että avarakatseisuutta oppii vuorovaikutuksessa ja kehittämällä näkökulman vaihtamisen taitoa.
Suomessa kasvaa kymmeniä tuhansia eri syistä isättömiä lapsia. Kaikki isättömät ja äidittömät lapset eivät kasva samaa sukupuolta olevien liitoissa.
Seuraavassa pohdittavaksi näkökulmia kirjallisuudesta:
-Kaikella rakkaudella: sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta / Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.), Into, 2014
-Sateenkaaren alla: kertomuksia perheistä / Maria Rintamäki, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma, Liisa Suvanne (toim.), Atena, 2015
- Ahola, M.: "Ihan perhe vaan". Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä. Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry, 2000
- Mattila, Antti S.: Näkökulman vaihtamisen taito, WSOY...
Seinäjoen kirjaston sivuilta löytyi hankita- ja luettelointiosaston puhelinnumero.
•Hankinta- ja luettelointipalvelut, p. 06 416 2322
Samoin heidän johtajansa puhelinnumero.
hankinta- ja luettelointipalvelut, kirjastotoimen apulaisjohtaja Kirsti Länsikallio, p. 06 416 2321
Kirjastolle on myös laadittu kokoelmapolitiikka.
https://kirjasto.seinajoki.fi/wp-content/uploads/2015/02/www-versio-kok…
Yleensä kirjastoilla on kilpailutettu toimittaja, jolta pääosa kirjoista hankitaan. Tällaisia toimittajia ovat esim. BTJ ja Booky,
Kenties sinun kannattaisi tarjota kirjaasi myös heille?
Kirkkonummen kirjastosta ei löydy videota J.V.Snellmannista, eikä myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista. Koska verkostakaan ei löydy mitään J.V.Snellmannista tehtyä videota näyttää siltä, ettei sitä ole olemassakaan.
Anna-Liisa Haakanan Ykköstyttö-kirjaan perustuvasta elokuvasta ei löydy tietoja. Sen sijaan Haakana käsikirjoitti Raili Ruston ohjaaman ja Yleisradion tuottaman tv-elokuvan Tunturin takana, joka esitettiin Ylen TV 1:ssä 12.2.1989.
Maria Gripen nuortenkirja Agnes Cecilia: en sällsam historia on suomennettu nimellä Vieras aikojen takaa (suom. Eila Kivikkaho, 1983). Kirjasta on tehty elokuva, jolla on sama nimi kuin alkukielisellä kirjallakin. Anders Grönrosin vuonna 1991 ohjaama elokuva esitettiin Suomessa 8.2.1996 nimellä Agnes Cecilia. Elokuva oli SVT Draman, Svensk Filminstitutenin ja Svensk Filmindustrin yhteistuotantoa.
Kumpaakaa elokuvaa ei valitettavasti ole saatavana tallenteena. Mikäli haluaisit nähdä...
Kyseessä lie seuraava elokuva:
Hakase no aishita sûshiki (2006)
https://www.imdb.com/title/tt0498505/
Filmin englanninkielinen nimi on The Professor and His Beloved Equation joka suomennettuna vastaa kysymyksessä esitettyä nimeä.
Elokuvaa ei ollut etsityissä suomalaisissa kirjastoissa.
Nato perustettiin 1949 yhtenä perusteenaan puolustautua Neuvostoliiton laajentumisen uhkaa vastaan. Vuonna 1948 solmittu Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus käytännössä esti voimassaolonsa ajan Suomen liittymisen tällaiseen liitoutumaan.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017
Ruotsi on onnistunut pysyttelemään sotien ulkopuolella yli 200 vuotta. Sveitsin puoluettomuuden taustaa on etsitty 1500-luvulta asti ja kansainvälisesti se vahvistettiin Wienin kongressissa 1815. Irlannin etuna on syrjäinen sijainti. Itävalta oli toisen maailmansodan jälkeen vuosia jaettuna voittajavaltioiden valvontavyöhykkeisiin. Hankalan pattitilanteen ratkaisuksi maa julistautui puolueettomaksi ja kieltäytyi sotilaallisista...
Tämä onkin aika visainen kysymys. Virka-avun turvin selvisi, että ainakin Sirkka Turkan lyriikassa on runsaasti koira ja kuolema -aiheisia runoja, esim. kokoelmissa
Tule takaisin, pikku Sheba (1986), Sielun veli (1993) ja Nousevan auringon talo (1997).
Nämä opukset löytyvät Heili-kirjastoistakin, joten kannattaa tarkistaa, jospa runo löytyisi niistä.
Talvisodan nimen alkuperää on kartoittanut everstiluutnantti Antti Juutilainen artikkelissaan Sodan nimi (Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999). Ensimmäinen Juutilaisen löytämä maininta talvisodasta on jatkosodan päiväkäskyssä N:o 1: ”Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. - Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt.” Talvisota ei kuitenkaan tällä vielä vakiintunut käyttöön, sillä vielä 6.12. 1942 Mannerheim käytti sanontaa "sodassa 1939-40", mutta jo 28.1.1943 "talvisotamme ankarina kuukausina" ja 16.6.1944 "talvisodan jäyhät kuukaudet".
Kirjallisuudessa aikamääreellinen "talvisota 1939-1940" esiintynee ensimmäisen kerran teoksessa Kunnia - isänmaa : miten Suomi taisteli (Helsinki 1941), ja talvisota...
Kyseessä voisi olla Pocoyo-nukkeanimaatio, jota on Suomessa esitetty nimellä Napero.
Sarjasta löytyy tietoa mm sivustolta IMDB
https://www.imdb.com/
https://www.imdb.com/title/tt0487849/?ref_=fn_al_tt_1
Wikipediassa on myös laaja esittely sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
https://en.wikipedia.org/wiki/Pocoyo
Joitakin jaksoja voi katsoa esim Youtuben kautta
https://www.youtube.com/
https://www.youtube.com/results?search_query=napero+
Paikalla ollut lastenkirjastonhoitaja tutki eri lähteitä ja suosituksia tehden niistä koosteen. Eri lähteiden yhteenvedossa Viisikkoa on hyvä lukea ääneen 5-8 - vuotiaille ja vasta 8-9 - vuotiaat lukisivat Viisikkokirjoja itse. Tarzan sopisi 11-14 - vuotiaiden luettavaksi. Yksilökohtaisten eroavaisuuksien huomioimisessa ovat lasten huoltajat ja opettajat varmasti parhaita.
Kyseessä voisi olla loiskärpästen (Tachinidae) heimoon kuuluva äkäsiilikärpänen (Tachina fera). Laji on Suomessa vakiintunut, joskin yleisempi Etelä- ja Keski-Suomen alueella.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.281427
Nature Spot -sivusto: https://www.naturespot.org.uk/species/tachina-fera
Chinery, Michael: Euroopan hyönteisopas. Otava, 1997.
Tumma näyttö säästää puhelimen akkua ja vähentää silmien rasitusta. Tummaa teemaa käyttäessä silmiin ei kohdistu yhtä paljon valoa kuin jos katselee hämärässä huoneessa valkoisella taustalla olevaa sovellusta.
Erään tutkimuksen mukaan tumma teema voi olla kuitenkin jopa huonompi kuin vaalea, sillä se viittaa auringon valoon ja päiväaikaan. Tutkijat suosittelevatkin kokeilemaan yötilan sijasta näytön himmentämistä illalla. Tutkimuksessa todettiin, että kirkas keltainen ja sininen valo piti hiiret hereillä, mutta kun molempia himmennettiin, saivat hiiret paremmin unta, kun valo oli sininen.
Kotimikro: Näin säästät puhelimesi akkua – ja silmiäsi
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ankeriasta ja angervoa tarkoittavat anger- tai anker-alkuiset sanat ovat kietoutuneet toisiinsa paitsi äänneopillisista myös kansanetymologian pohjalta selittyvistä syistä. Anger voi viitata siis joko ankeriaaseen tai angervoon. Sukunimet -teoksessa mainitaan vain Angeria, joka on peräpohjalainen nimi. Peräpohjolassa tunnetaan kasvinnimitys angeria "mesiangervo".
Suomen murteiden sanakirja 1. osa: a-elää (1985)
Pirjo Mikkonen ja Sinikka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kyseistä lorua ei ole käännetty kaikissa löytämissäni sadun suomennoksissa. Löysin kuitenkin kaksi suomenkielistä versiota lorusta:
Hii hei hoo haa!
Pikkumiehen verta pian juoda saa!
Kuollut tai ei, siitä vaan,
hänet pistelen poskeeni kokonaan!
(suom. Oili Suominen, sisältyy teokseen Tie satulinnaan: Klassisia satuja, 1996)
-----
Huu, haa, hei, haistaa!
Ihmislihaa kai saan pian maistaa!
Nainen, missä ihminen on?
Missä on piilossa onneton?
(suom. Riitta Oittinen, teos Richard Walker: Jaakko ja pavunvarsi, 2000)
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.
Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä:
wikipedia.org
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jauhokoisa
Hyonteismaailma.fi
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/
antitec.fi
https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/
vieraslajit.fi
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149
